Imetysmekko/äitiysmekko

Muistatteko, kun Hampurissa ollessa koin kutomisrenessanssin? Aloin siis pitkästä aikaa tehdä paljon, paljon käsitöitä, kun oli kerrankin aikaa. No sama juttu on tapahtunut nyt äitiyslomalla, mutta olen siirtynyt ompelemiseen. Olen ommellut tulevalle vauvalle jonkin verran vaatteita ja siitä rohkaistuneena olen alkanut myös itsellenikin tehdä kaikenmoista. Oikeastaan piiiiitkästä aikaa itselleni aloin ommella jotain isompaa tämän kukkabomberin myötä viime kesänä.

Tampereelle on nyt tullut uusi kangaskauppa Kangaskapina. Eurokangas on siitä kiva että se on minua lähellä, siellä on iso valikoima ja laajat aukioloajat. Kuitenkin heidän tyylinsä on tietynlainen, aina ihan kaikkea ei sieltä löydä ja palvelussa olisi kyllä parantamisen varaa. Kumminkin siis oli tosi kiva, että nyt on vähän muutakin valinnanvaraa. Kävin Kangaskapinassa hypistelemässä kankaita ja ostin tätä neulosta 1,5 metriä, kun oli vielä alennuksessakin :) Meinasin jo päätyä taas kerran johonkin harmaaseen tai violettiin, mutta sitten päätin rikkoa kaavaa ja valkkasinkin vedenvihreän (turkoosin?) kankaan! Ja jess, väri on kyllä aivan ihana.

Olen ostanut vauvaa ajatellen muutaman imetyspaidan kirppikseltä, mutta netin ihmeellistä maailmaa selaillessa alkoi kiinnostaa kokeilla itsekin ommella jotain imetykseen sopivaa. Päädyin niin ikään Kangaskapinan Maito-mekkoon, koska kaava oli ilmainen ja siinä oli tuommoinen huomaamaton vaakaluukku, jonka halusin tähän mekkoon ettei se niin huutaisi kilometrin päähän imetysvaatetta.

Imetysmekko, Maito mekko, vaakaluukku, imetysmekko luukulla, ompele imetysmekko, tee itse imetysmekkoImetysmekko, Maito mekko, vaakaluukku, imetysmekko luukulla, ompele imetysmekko, tee itse imetysmekkoImetysmekko, Maito mekko, vaakaluukku, imetysmekko luukulla, ompele imetysmekko, tee itse imetysmekko

Nyt pitää kyllä kehua itseäni ja myöntää, että mekosta tuli aivan ihana. Kangas oli vähän haaste koska se on tosi joustavaa ja venyy ja vanuu vähän minne sattuu. Pelkäsin aluksi, että neuloksen reuna olisi tosi helposti purkautuvaa, mutta yllättävää kyllä se pysyy reunasta napakkana vaikka jäisikin leikattu reuna tai sitä tulisi venytettyä, purettua tms. Neulos ei ole kovin ohutta, jos ei paksuakaan, mutta sisäpinta on hieman harjatun tuntuinen ja mukavan pehmeä ja lämpöinen. Uskoisin silti, että tämä mekko menee ns. kolmen vuodenajan mekkona, ehkä viileänä kesäiltanakin.

Minun ei varsinaisesti ole eikä ollut tarkoitus käyttää tätä raskausaikana, mutta koska kangas venyy ja paukkuu niin imetysmekko sopii hyvin tähän loppuraskauteenkin. Olen todella, todella huono käyttämään mekkoja, puen sellaisen päälleni oikeastaan vain juhlissa. Tykkäisin kyllä ottaa arkipukeutumiseenikin vähän enemmän mekkoja ja/tai hameita, tämä olkoot taas yksi askel siihen suuntaan ;) Inhoan myös sukkahousuja, jotka nyt vähän niinkuin kulkevat käsi kädessä mekkojen kanssa. No onpa taas tavoitteita.

Imetysmekko, Maito mekko, vaakaluukku, imetysmekko luukulla, ompele imetysmekko, tee itse imetysmekkoImetysmekko, Maito mekko, vaakaluukku, imetysmekko luukulla, ompele imetysmekko, tee itse imetysmekkoImetysmekko, Maito mekko, vaakaluukku, imetysmekko luukulla, ompele imetysmekko, tee itse imetysmekko

Mekon rintamus on siis kaksinkertaista kangasta hartioilta rinnan alle, ja rinnan alla olevan luukun reunaan laitoin ihan vaan kuminauhan pieneen kujaan. Imetysluukkuja on monen mallisia, tämä vaakaluukku on tosiaan ehkä huomaamattomimmasta päästä (?). Erityisesti tällaisella ei-ihan-tasaisella kuosilla tuo rinnan alla oleva leikkaus ei kauheasti erotu.

Imetysluukku itsessään löytyy siis tuon ylös nostettavan osan alta, Maito-mekossa on alunperin sellaiset aivan järkyttävät reiät (voi yök :D ), mutta minä muokkasin kaavaa siten että ihan ronskisti vaan saksilla vaaka-aukko ja molempiin reunoihin kevyesti venyttäen kuminauha. Käytin ohutta, harmaata kumpparia (n. 2 cm leveää), joka toimii ihan ookoo. Ilmeisesti läpinäkyvä ja superelastinen Framilon olisi tähän paras, mutta sitä ei minulla ollut ja Eurokankaassa se oli sen verran törkyhintaista, että en raaskinut ostaa. Hieman tuo kuminauhan kohta tahtoo mennä ryttyyn ja näkyä neuloksesta läpi, mutta katsotaan millainen aukko tulee olemaan käytössä. Ehkä sen Framilonin tuohon voisin vielä vaihtaa.

Muokkasin kaavaa muutenkin siten, että lisäsin pitkät hihat ja hihansuihin ihan koristemielessä ”pikkuhousukuminauhaa”, joka taisi olla koko mekon vaikein osuus :D Maito-mekossa on siis alunperin joko hihaton tai holkkihihainen versio, tuosta 1,5 m palasta tätä neulosta jäi aivan juuri ja juuri vielä hihoihin kangasta, kun teki toisen hihan täysväärään langansuuntaan, heh heh… Hihan kaavat piirsin vanhasta neuletakista, ja jollain ihmeen kaupalla ne istuvat ihan tosi hyvin. Alunperin käytin siis Maito-mekon holkkihihaista kaavaa ja hihan istutusvaiheessa lyhensin hihoja ehkä n. 7 cm, silti hihan malli on hieman tuollainen pudotettu. Ihan tsägällä toimii näinkin hyvin! Oma vaatekoko on tässä raskausaikana mennyt aika lailla uusiksi mutta siitä huolimatta sanoisin, että tämä mekon kaava on tosi naftia mitoitusta. Valitsin kaavan kooksi 38 mutta omaa rinnanympärystä mittaamalla lisäsin leikkuuvaiheessa vielä reilut 5 cm molempiin kylkiin, eikä yhtään ollut liikaa.

Pääntien käänsin ihan vaan simppelisti yhden kerran nurjalle ja ompelin jousto-ompeleella. Alareuna oli tosi rullautuva, joten päädyin huolittelemaan sen vinokaitaleella, joka vinoon leikkaamisesta huolimatta meni aika lailla vinoon :D En tosin silittänyt reunaa enkä tikannut enää ihan läheltä helmaa, katsotaan jos joskus jaksaa. Ehkä samalla kun vaihdan sen Framilonin imetysluukkuun (eli en koskaan).

Vauva on nyt täysiaikainen ja olo alkaa tässä kalkkiviivoilla olla kuin valaalla. Näissä kuvissa nenäkin vähän punoittaa koska sain jostain flunssan, ja lisäksi päivänvalon perässä terassilla -8C:ssa värjöttely ei ollut mitään hirmuista herkkua. Mutta mitä sitä ei tekisi blogikuvien eteen! ;)

-Marianna

Mainokset

Unipesän eli babynestin ompelu

Cherrybeben puolella kirjoittelin yleisemmin unipesästä ja sen käytöstä. Nyt tänne Cherrymarjaan ajattelin suoltaa hieman ohjetta tai omaa kokemustani siitä, miten unipesä tai vauvapesä tai babynest ommellaan. Lueskelin ennen aloitusta useitakin ohjeita eri blogeista ja unipesän ompelu vaikutti aika yksinkertaiselta jutulta. Ja sitä se olikin! Yleensä kun tulee tällainen ajatus helppoudesta, niin totuus saattaa lopulta olla jotain ihan muuta. Tällä kertaa kaikki sujui oikein mallikkaasti.

Kankaat ostin Ideaparkin Eurokankaan Outletista (vielä muuten Eurokankaassa vitosen viikot menossa parasta aikaa!), ja hinta oli ihan naurettavat 5€/metri. Kankaat ovat jämäkkää sisustuskangasta, 50% puuvillaa, 50% polyesteria. Halusin unipesästä napakan ja jämäkän eikä löllön upottavan. Valaskuosi oli aivan ihana ja siihen löytyi sopiva yksivärinen turkoosi rinnalle. Täysleveää kangasta tarvittiin unipesään (toki halutusta pituudesta riippuen) 1 m tai hieman päälle. Taisin itse ostaa näitä tasan metrin molempia, koska halusin kaksipuoleisen kuosin. Jos unipesän tekee yksivärisestä, niin se metri samaa kangasta riittää, koska näistä molemmista jäi leveyssuunnassa puolet jäljelle. Kaavamitat otin Unelmallisen blogista ja piirsin kaavan itse leivinpaperiin.

Babynest ompelu, unipesä ompelu, vauvapesä ompelu, diy babynest, diy vauvapesä, diy unipesäBabynest ompelu, unipesä ompelu, vauvapesä ompelu, diy babynest, diy vauvapesä, diy unipesäBabynest ompelu, unipesä ompelu, vauvapesä ompelu, diy babynest, diy vauvapesä, diy unipesäBabynest ompelu, unipesä ompelu, vauvapesä ompelu, diy babynest, diy vauvapesä, diy unipesä

Viimeisessä kuvassa näky molemmat kappaleet leikattuna ja puoliksi taitettuna, kummastakin kankaasta leikattiin siis samanmuotoinen suorakaiteen muotoinen kappale joissa on alareunassa tuollaiset heltat. Ei ole niin justiinsa, että meneekö joka milli oikein, kunhan kappaleet ovat keskenään samankokoiset. Joka ikisessä ohjeessa sanottiin samaa: pyöristä reunoja reilusti. Minähän pyöristin, mutta en siltikään tarpeeksi! Tai no riippuu siitä, minkä muotoisen unipesän haluaa. Mitä pyöreämmän yläpään haluaa niin sitä ronskimmin kulmat saa muotoilla pyöreäksi. Tämä vaikuttaa siis nimenomaan noihin valmiissa unipesässä näkyviin yläkulmiin ja niiden kiristymiseen.

Ennen ompelun aloittamista kannattaa huolitella molemmat kappaleet täysin ympäri asti joko saumurilla tai siksakilla (minä tein saumurilla). Sitten ommellaan sivu- ja yläpäätysaumat reilulla saumanvaralla suoralla ompeleella ompelukoneella. Älä ompele alareunaa eli keskivanun täyttöaukkoa eikä pyöreitä ”helttoja” alareunasta. Muuten sekä oikean että vasemman sivusauman saa ommella melkein kiinni asti, jätä kuitenkin helttojen kääntämistä varten n. 5 cm alareunasta ompelematta (ks. myöhemmin).

Käännä työ oikeinpäin ja silitä saumat auki. Piirrä kangasliidulla ohjemittojen mukaan (Ommellisen blogista tai silmämääräisesti) keskipehmusteelle paikka ja tikkaa se suoralla ompeleella. Jätä edelleen alareunan aukko koko matkalta auki.

Babynest ompelu, unipesä ompelu, vauvapesä ompelu, diy babynest, diy vauvapesä, diy unipesä

Tikkaa molempiin sivureunoihin sekä päätyyn n. tuuman etäisyydellä reunasta kuja kiristynauhalle. Tämän aika moni on tehnyt vinonauhan tms. avulla, minusta yksinkertaisinta ja kestävintä oli tehdä kuja suoraan kankaaseen ilman mitään erillistä vinonauhaa.

Babynest ompelu, unipesä ompelu, vauvapesä ompelu, diy babynest, diy vauvapesä, diy unipesä

Nyt alkaakin sitten seuraava hankaluustaso (ei silti VAIKEUStaso, työläämpää vaan!), kun unipesään alkaa tulla täytettä. Tämän jälkeen iso möllykkä on vähän hankalampi käsitellä, joten iso ompelupöytä on plussaa. Minä tein keittiön pöydän ääressä ja pyyhkäisin vain muutamia tavaroita lattialle heiluvalla ja käänneltävällä unipesällä :D

Leikkaa keskiosan pehmusteeksi levyvanua ja tunge vanut unipesän sisään. Tässä kannattaa miettiä vähän etukäteen, kuinka muhkea keskiosan haluaa. Itse järkeilin, että keskiosan (eli sen jossa vauva sitten makaa) tulee olla pehmeähkö, jos unipesää haluaa pitää lattialla. Ei nyt kuitenkaan mikään tyyny, vrt. joku leikkimatto on aika ohut. Kuitenkin niin, että jos vauvaa haluaa siirtää unipesässä ollessa, ettei koko muhvi nyt aivan lysähdä kasaan. Minä laitoin 2 kerrosta n. 3 cm paksua levyvanua, ja tämä oli ehkä hiukan liikaa. Nyt yritän saada kirjakasan alle litistämällä keskiosaa hieman ”väsymään”. Toki näin tulee käytössäkin varmasti käymään, mutta uudenkarheana tuo kaksi levyvanukerrosta oli vähän turhan paljon.

Babynest ompelu, unipesä ompelu, vauvapesä ompelu, diy babynest, diy vauvapesä, diy unipesäBabynest ompelu, unipesä ompelu, vauvapesä ompelu, diy babynest, diy vauvapesä, diy unipesäBabynest ompelu, unipesä ompelu, vauvapesä ompelu, diy babynest, diy vauvapesä, diy unipesä

Tamperelaisille vinkiksi että Tullintorin kulmalla on ihan loistava kauppa vanujen, täytteiden, sisustyynyjen, peitteiden ja patjojen hankintaan eli Tampereen vaahtomuovi. Tuolta saa siis kaikenmoista ”raakatavaraa” tällaisiin askarteluihin. Joitain kankaita, nyörejä ja kernejä, keinonahkoja tms. löytyy myös.

Neulaa seuraavaksi alareunan täyttöaukko nuppareilla kiinni ja harsi. Olen itse maailman laiskin harsimaan ikinä mitään, mutta tässä muhkussa se on ihan välttämätöntä. Tunge sitten reuna ompelukoneen paininjalan alle (pyyhkäise mennessäsi pöydältä pöytäliina ja ompelulaatikko) ja tikkaa suoralla ompeleella.

Babynest ompelu, unipesä ompelu, vauvapesä ompelu, diy babynest, diy vauvapesä, diy unipesäBabynest ompelu, unipesä ompelu, vauvapesä ompelu, diy babynest, diy vauvapesä, diy unipesä

Pujota viimeistään tässä vaiheessa reunaa kiertävä kiristynauha paikalleen esim. hakaneulan avulla. Tässäkin muuten kannattaa katsastaa esim. tuolta vaahtomuovikaupasta, rautakaupasta, Motonetistä tms. yleiskaupoista ennen marssimista Eurokankaan nyörihyllylle. Kangaskaupoissa tällaiset ihan tavallisetkin tarvikkeet maksavat maltaita, mansikoita ja mannaryynejä! Itse ostin 2,5 m liukkaan nyörin Motonetistä, maksoi 3€. Naruja oli purjehdusosastolla eri pituisia ja paksuisia. Vaikka 2,5 m oli vähän nafti siinä vaiheessa kun unipesä oli tällä lailla ”auki”, niin kiristämisen jälkeen narua oli ylen määrin. Jos pelkäät tässä ompeluvaiheessa, että naru luiskahtaa nauhakujaan, kiinnitä se tilapäisesti vaikka hakaneuloilla molemmista päistä kankaan reunaan.

Tässä kohtaa on myös hyvä vaihe kiinnittää sirkka- eli purjerenkaat, jos sellaisia haluaa käyttää. Minä laitoin tällaiset myös, joskaan en nyt tiedä onko niille varsinaista tarvetta. Huolitellun vaikutelman toki saa. En hokannut ottaa renkaista kuvaa, mutta näet mitä tarkoitan esim. tästä linkistä. Tässä sama vinkki kuin nyörissä: älä osta kangaskaupasta! Eurokankaassa hinta oli 40 kpl 7,90€ (ilman kunnon pihtejä!) minä ostin omani Puuilosta (joka on siis rauta- ja puutavarakauppa), 100 kpl maksoi 2,90€ ja paketissa oli kunnon pihdit. Nuo pihdit ovat ehdottoman hyvät, suosittelen. Purjerenkaiden nimellä näitä näytti olevan ihan Biltemassa, Motonetissä, K-Raudassa, Prismassa… Renkaiden kiinnityskohtaan kannattaa sisäpuolelle silittää pieni pala tukikangasta (vähän vauvapesän kankaan jäykkyydestä riippuen).

Seuraavaksi täytetään unipesän reunus. Tosi monessa blogissa oli käytetty tähän tarkoitukseen rullalle käärittyä levyvanua. En suoraan sanoen ihan ymmärrä että miksi ihmeessä? Kaikki myös yhteen ääneen kirjoittavat, että vanurullan tunkeminen reunan sisään on kamalaa ja suurinpiirtein sormenkynnetkin irtoavat siinä sivussa :D Siispä suosittelen ihan tällaista pehmoista irtovanua. Tämänkin ostin sieltä Tampereen vaahtomuovikaupasta, jossa erilaisia vanuja myydään kilotavarana. Tähän unipesään meni reunavanua hieman alle kilo ja vanun hinnaksi tuli n. 5€.

Babynest ompelu, unipesä ompelu, vauvapesä ompelu, diy babynest, diy vauvapesä, diy unipesäBabynest ompelu, unipesä ompelu, vauvapesä ompelu, diy babynest, diy vauvapesä, diy unipesäBabynest ompelu, unipesä ompelu, vauvapesä ompelu, diy babynest, diy vauvapesä, diy unipesä

Nyt unipesä alkaa olla jo viittä vaille valmis :) Jos vielä saa taiteiltua unipesän ompelukoneelle, niin nuo pyöreät heltat kannattaa ommella sillä kiinni. Minä en halunnut hajottaa enempää keittiön sisustusta ja tämän ison möllerön siirtely alkoi olla jo vähän hankalaa, joten ompelin päädyt ihan vain käsin kaksinkertaisella langalla tihein pistoin. Tässä kohtaa taas kannattaa nuppineulata ensin huolella. Reunaa ommellessa huomaat myös, miksi kannatti jättää saumanvaraa kääntämättä. Ylläolevan kuvan vasemmassa alakulmassa muuten näkyykin tuo sirkka/purjerengas!

Nyt onkin sitten makuasia, että haluaako tuohon keskiosaan (missä vauva makaa) tehdä tikkausta. Minä jo ensin aloitin pienen matkaa, mutta ensinnäkin ompelu oli näin paksulla vanutäytteellä tuhottoman hankalaa ja lisäksi pelkäsin, että pohjaan olisi tullut vähän turhankin makkaramainen pinta. Jätin siis leikin kesken (en kuitenkaan saanut tuota 15 cm saumaa enää ratkottua…) ja toivon että litistäminen onnistuu.

Lopuksi sitten kiristetään reunanauha, tämän unipesän voi tosiaan kääntää helposti ihan kummin päin vaan. Ja voilá! Valmista tuli. Alennusmyyntien ansiosta materiaalien hinnaksi tuli n. 20€ ja aikaa ompeluun kului yhteensä ehkä reilu kaksi tuntia.

Ompele unipesä, ompele vauvapesä, ompele babynest, diy unipesä, diy unipesä, diy babynestOmpele unipesä, ompele vauvapesä, ompele babynest, diy unipesä, diy unipesä, diy babynestOmpele unipesä, ompele vauvapesä, ompele babynest, diy unipesä, diy unipesä, diy babynest

Jos ohjeessa on jotain epäselviä kohtia, niin kysykää! Cherrybeben puolella on muuten pieni äänestys siitä, kummin päin babynest on teistä kivemman näköinen :)

-Marianna

Kukkabomber

Kesätakiksi halusin ommella jotain mukavan pirteää ja sellaista, missä menisin pikkuisen mukavuusalueeni ulkopuolelle. Kankaan valinnassa piti hieman pakottaa itseään, etten valitsisi taas jotain tylsää, tummaa ja yksiväristä. Käsityölehden mallikappaleessa takkiin oli käytetty reippaan kirjavaa tikkikangasta, ihan siihen en kuitenkaan lähtenyt. Eurokankaasta löytyi kaunis kukkasatiini ja olihan siinä nyt sentään tumma pohjaväri, ettei tarvinnut aivan hulvattomaksi heittäytyä! ;)

Kukkabomber

Kukkabomber

Kukkabomber eli ”pilottitakki”

Kangas: Eurokangas Tuovi-kukkasatiini, 98% puuvilla, 2% elastaani

Vuori: Japonette-100% viskoosi

Koko 38, ohje Suuri Käsityö 4/2017

Materiaalien hinta yhteensä: 50€

Olin suorastaan hämmästynyt, että takki ei ollut kovin vaikea ommella. Se ei edes ollut erityisen työläs, tämän tekemiseen meni kaikkiaan n. neljä iltaa (1-3h ompelua/ilta). Esimerkisi tämä pikkupojan paita, joka ei koskaan päätynyt edes tänne blogiin saakka, oli suhteessa kokoonsa paljon työläämpi!

Tässä omassa kukkatakissani eniten hommaa teetti vuoritus. Oli muuten ensimmäinen kerta, kun tein kokovuoritetun vaatteen. Se olikin yllättävän helppoa! Olin lopuksi ihan että wau, osasin näin siististi, erityisesti kukkakankainen etualavara näyttää tosi kivalta mustaa sisustaa vasten (näkyy seuraavassa kuvassa). Tuo tasku ei kuulunut ohjeeseen, lisäsin sen ihan omasta ideastani. Takissa ei muuten olisi ollut yhden yhtäkään taskua, ja halusin että edes pieni kännykän tai kukkaron paikka löytyisi. Tasku on resoria ja silitin sen taakse tukikankaan, ettei liikaa lörpähdä.

Kukkabomber

Kukkabomber

Kukkabomber

Halusin vuorittaa takin paristakin syystä: ensinnäkin päällikangas on painettua, ei täysvärjättyä, ja näin ollen sen nurja puoli on valkoinen. Ei olisi näyttänyt mustilla saumoilla kauhean kauniilta takin ollessa auki. Toisekseen halusin vuorilla varmistaa sen, että takki sujahtaa päälle nätisti ja liukkaasti ja viskoosi materiaalina pitäisi olla melko hiostamatonta. Vähän aloin lopussa miettiä, että tulikohan takista turhankin paksu kesäkeleille. Tuo päällikangas ei ole mitään kovin ohutta, mutta toisaalta nyt takissa on kivaa ryhtiä. Bomberin malliin kuuluu tuollainen pieni pussitus ja löysyys, halusin välttää liian pallomaista vaikutelmaa ja pidensin etu- ja takakappaleita tuuman verran. Tämä oli hyvä ratkaisu, ja takin pituus (ja koko muutenkin) on aika täydellinen.

KukkabomberKukkabomber

KukkabomberKukkabomber

Kuten alussa sanoin, niin tämä kuosi menee kyllä todella pitkälle omien vaatetottumusteni ulkopuolelle. Kangas on kyllä todella kaunis, ja mustat muut osat kyllä rauhoittavat Hyacinth Bucket-vaikutelmaa hieman ;) Takki näyttää mielestäni myös kauniilta sekä auki että kiinni, se on tärkeä juttu. Useimmiten pidän tällaisia takkeja auki. Alla oleva paita ja muu asu täytyy kyllä olla aika rauhallinen, kukkakuosissa on tarpeeksi kirjavuutta ihan itsessäänkin.

Mitä pidätte takista? Kivan kukkea vai kamalan kirjava? ;)

-Marianna

Villasukat ohuesta Zauberball-langasta

Vihdoin uudet lempivillasukkani ovat valmiit! Ostin Zauberballin herkkulankaa ensimmäistä kertaa alkuvuodesta Lankamaailman alesta. Olin pohtinut Zauberballin kokeilemista jo kauan, mutta lankavarasto on sen verran suuri jo muutenkin, että melkein 15€ kerää ei tullut sitten hankittua… Alessa hinta oli tippunut sopivasti ja valkkasin väriksi sävyn 1699. Tarkemmin ottaen langan nimi on Zauberball Crazy, ainakin kuvien perusteella erona normi Zauberballiin on meleerattu sävy.

Naisen ohuet villasukat koko 38,5

Lanka: Zauberball Crazy 1699, fingering

Puikot: 2.25 mm KnitPro Zingit

Silmukoita 15/puikko, tiimalasikantapää, joustin valepalmikkoa

Langan menekki: 55g

Ohuet villasukat, villasukat ohuesta langasta, zauberball

Ohuet villasukat, villasukat ohuesta langasta, zauberball

Nämä sukat tulivat nyt pitkästä aikaa ihan itselleni käyttöön. Minulla on ollut muutamat äitini tekemät ohuet villasukat, mutta ne alkavat olla jo aika vanhoja ja väsynyneitä. Nyt piti tämä aukko sukkalaatikossa siis täyttää. Villasukat ohuesta langasta mahtuvat kivasti talvi- ja välikausikenkiin. Otin nyt ekaa kertaa kunnolla pienet ja napakat puikot, ja jätin silmukkamäärän maltilliseksi. 2.25 mm puikoilla 15 silmukkaa per puikko tuotti varsin napakan, mutta ei liian kireän, omaan jalkaani täydellisesti istuvan lopputuloksen. Jätin sukan varren minulle ehkä hieman tyypillistä lyhyemmäksi, halusin näistä jokapäiväiset käyttösukat, jotka eivät liikaa vilkkuisi kengän suusta. Pidän yleensä villasukkia aina housunpunttien päällä.

Ohuet villasukat, villasukat ohuesta langasta, zauberball

Lankana Zauberball oli varsin miellyttävä tuttavuus. Lanka ei ole kovin pehmeä, ennemminkin… kova? Karhea ei ole oikea sana, sitä nämä eivät ole. Lanka on kaksisäikeistä fingering-vahvuista, ja kierre on todella napakka. Tulee ehkä jopa hieman mieleen punottu kalastussiima. Puikot olivat minun käsialalleni tosi sopivat tämän langan pariksi, ohuet villasukat syntyivät tiiviinä neuleena ja pinta oli sopivan napakka. Värin liuku on tässä 1699-sävyssä todella kaunis, ja jaksoin kerrankin täsmätä värit. Se todella kannatti! Jotenkin ihmeen kaupalla sain mätsättyä aloituskohdan niin, että ensinnäkin sukkien värit ovat keskenään lähes identtisissä kohdissa ja lisäksi kaunis syvä, tumma violetti sattui juuri kantapään kohtaan. Ja se on ihan sattumaa!

Ohuet villasukat, villasukat ohuesta langasta, zauberball

Ohuet villasukat, villasukat ohuesta langasta, zauberball

Sukkiin valkkasin jälleen tiimalasikantapään, mielestäni siinä kaunis langan väri tulee nätimmin esiin ja muutenkin sileäpintainen kantapää on nätimpi kuin perinteinen patenttikantapää. Koska minulla on yleensä ongelmana se, että tiimalasikantapää jää vähän lyhyeksi/matalaksi (esim. näissä ja näissä sukissa), niin yritin tällä kertaa vähän muokata kantapään korkeutta. Näissä ohuissa villasukissa joka puikolla oli siis alunperin 15 silmukkaa. Kantapäätä aloittaessa otin molemmin puolin +2 silmukkaa, eli kantapään leveys on 17+17=34 silmukkaa. Kun tulin kantapään keskelle, niin tein kaksi kokonaista välikerrosta ilman lisäyksiä/kavennuksia. Kun kantapää oli muuten valmis, tein vielä kaksi lyhennettyä kerrosta niin, että sukan pohjapuolen kahdelle puikolle neuloin edestakaisin kaksi kerrosta ilman, että neuloin jalkapöydän puoleisia puikollisia. Näin kantapään pituus kasvoi, mutta jalkapöydän tuosta kohdasta ei. Tajusitteko? Jos tiimalasikantapää ei ole tuttu, niin Ullaneuleen sivuilla on hyvä, kuvallinen ohje.

Ohuet villasukat, villasukat ohuesta langasta, zauberball

Puikkoina minulla oli KnitPron hiilikuituiset Zing-puikot, jotka hankin ihka ekaa kertaa näitä sukkia varten. Ostin puikot Parkanon lankakori– kaupasta, jonka nettikaupassa muuten Zingit ovat tosi edulliset! Puikot ovat oikeasti ihan kehujensa veroiset, tosi tasapainoiset ja mukavan liukuvat. Ensimmäistä kertaa niin ikään puikkojen pituutena minulla oli lyhyemmät 15 cm, ja taitavat jäädä käyttöön jatkossakin.

Lankaa jäi tuon kuvan mukainen nytty, noin 40g. Sukkien paino oli siis vain 55g, lisäksi värien täsmäyksessä jouduin purkamaan välistä pienen pätkän pois, sen heitin roskiin. Tiedän jo, mihin tuon lopun mytyn käytän, yhdet äidin tekemät ohuet villasukat kaipaavat uusia varsia ja kantapäitä. Jos tämä projekti joskus toteutuu, niin laitan siitäkin kyllä päivitystä tänne blogiin ;)

Lähiaikoina muuten tänne blogiin on tulossa kivaa uutta käsityöjuttua ja pientä arvontaakin, joten pysykäähän kuulolla :)

-Marianna

Converse-villasukat

Olen vähän myöhäisherännäinen käsityömaailman muotivillistysten suhteen, niin nytkin. Anelmaiset sain ekaa kertaa aikaiseksi ehkä puoli vuotta sen jälkeen, kun niiden kuumin huuma oli päällä. Converse-villasukat alkoivat vilkkua FB:n villasukkaryhmässä (jota melkein 50 000 jäsenen vuoksi pidän aika pitkälle villasukkagenreä ohjaavana tahona) ainakin vuosi sitten. Olen molemmista näistä em. ideoista kyllä tykännyt, mutta jotenkin en vain ole saanut niitä aiemmin aikaiseksi. Ja onhan se kiva antaa ensin toisten kokeilla ja ehkä sitten välttää vähän mahdollisia sudenkuoppia ;)

Converse-villasukatkin tulivat eteeni oikeastaan omien ideoideni ulkopuolelta. Pitkäaikainen työkaverini poika oli kinunnut äidiltään moisia sukkia, ja fiksusti tämän työkaverini mieleen oli sitten pompahtanut minä… Tuumasta toimeen, mikä jotten voisin sukat tehdäkin. Sukista on olemassa melkein niin montaa versiota kuin on tekijöitäkin, ja hankalinta sukassa on kuulemma tehdä virkattu pohja. Olin tätä keskustelua seurannut FB:ssä niin monta kertaa, että sanoin heti alkuunsa, että en lähde siihen pohjan näperrykseen. Perussukasta muotonsa saanut Converse-villasukka kelpaisi kuulemma saajalle aivan hyvin, tämä oli jo täysin toteuttamiskelpoinen idis.

Lanka: Punainen 7 Veljestä, valkoinen Lauri

Koko: 11-vuotiaalle, terän pituus 21 cm

Silmukoita 44, puikot 3.5 mm

Teräosassa päällä 12 s nurjaa

Nauhalistat kudottu jälkikäteen vapaalla kädellä

Nauhat: Kaupasta

Converse villasukat, converse-villasukat

Converse villasukat, converse-villasukat

Converse villasukat, converse-villasukat

Sukka on siis varsin tavallinen perusvillasukka. Kantapään ja kärjen tein valkoisella, teräosan keskellä jalkapöydän päällä on 12 s nurjaa. Tämän nurjan osan päälle sitten tein nauhalistat siten, että poimin nurjan ja oikean rajalta silmukat ihan sukkapuikolla ja itse lista on kudottu seuraavasti: 1 krs: oikeaa. 2. krs: 1n, *langankierto, 2n yhteen*, 3. krs: oikeaa 4. krs: oikeaa, ylivetopäättely löyhästi. Nauhalista oli ihan improvisoitu mutta mielestäni se toimii tosi hyvin.

Yllättäen kaikkein vaikeinta näissä Converse-sukissa oli tuo Converse-merkki. Virkkasin ensin muutaman version, mutta ne näyttivät aivan räävittömän rumilta ja sotkuisilta. On muuten todella vaikeaa piirtää vapaalla kädellä (tai edes viivottimen kanssa) symmetristä tähteä! Otin pienen tuumaustauon ja lopulta päädyin tekemään merkin ompelukoneella. Merkin pohja on paksuhkoa huopamaista tukikangasta, jonkun ompeluprojektin jämiä äitini kaapista. Tähti on ihan vain siksakattu tiheästi moneen kertaan tuohon huovan päälle. Muissa näkemissäni sukissa merkki on silmukoitu näkyvän värisellä langalla, minä neulasin merkin käsin kaksinkertaisella mustalla ompelulangalla kaksi kertaa. Johan pysyy. Uskoisin merkin kestävän pesua siinä missä sukat muutenkin.

Converse villasukat, converse-villasukat

Converse villasukat, converse-villasukat

Converse villasukat, converse-villasukat

Sukista tuli mielestäni aika suloiset. Toivottavasti saajakin tykkää! Minulle nämä ovat hieman liian pienet, mutta ei niitä nyt ihan jalkaan tunkea silti tarvinnut tätä kuvausta varten. Sukkien tekoon sisältyi varsinaisen suorittavan kutomisen lisäksi aika paljon näperrystä, josta en niin pahemmin välitä. Toiseen samanlaiseen projektiin en ihan heti taida lähteä. Minulla on nyt niin monta juttua itselläkin mielessä, mitä käsitöistä pitäisi toteuttaa, että tilaustyöt saavat jäädä hetkeksi ihan kokonaan.

Mainitaanpa vielä, että näissä sukissa mielestäni tuo merkki on ihan olennainen osa viimeistelyä. Meinasin ensin, että en laita sitä ollenkaan (kun se virkattu kökkö oli sellainen rumilus) mutta nyt kun olen lopputulokseen niin tyytyväinen, niin en missään nimessä jättäisi merkkiä pois. Kyllähän Converset nauhoista ja värityksestäkin tuntee, mutta tuo merkki on varsinainen kirsikka kakun päällä! Vai mitä sanotte?

-Marianna

Kettulapaset

Vielä on käsityöintoa jäljellä, mutta se loppuu pian kun aika näiden tekemiseen loppuu. Koulu alkaa maanantaina, ja tein eilen lukujärjestyksen tulevalle kesälukukaudelle. Se näyttää huh sentään, sen verran täydeltä että ei paljon tumppuja kudota… Mutta ei vielä lipsuta sinne, vaan tämän päivän valmistuneisiin tuotoksiin. Saldona siis kettulapaset!

Lanka: 7 veljestä poltettu oranssi ja luonnonvalkoinen+ musta viimeistelyyn

Puikot: 3.0 mm+ 3.0 virkkuukoukku

Malli: Omasta päästä, ranne valepalmikkoa

Koko: Pienelle aikuisen kädelle, nämä menevät 13-v kummitytölle

Kettulapaset, kettutumput, eläinlapaset

Kettulapaset, kettuhanskat, kettutumput, eläinlapaset

Selailin Instagramista ja Pinterestistä erilaisia hassuja lapasia, halusin tehdä välillä tumput ettei sukkainto tylsäänny ja katoa ;) Vastaan tulivat nämä ihanat kettulapaset, ja päätin kokeilla. En siis seurannut mitään ohjetta vaan katsoin mallia kuvista päin, innoituksena ehkä eniten nämä kettulapaset. Kiitos inspiksestä, Mullinmollin-blogi! Noihin kettulapasiin verrattuna erona on ainakin se että näissä korvat ovat erikseen virkattu ja kiinnitetty eikä kirjottu neuleen pintaan.

Eniten halusin näissä lapasissa kokeilla intialaista peukalokiilaa. Olen ennen aina tehnyt ”tavallisen” peukalon, jossa peukalon silmukat neulotaan apulangalle ja poimitaan sitten jälkeenpäin. Esimerkiksi tässä blogissa on erinomainen, kuvallinen ohje tuohon intialaiseen peukalokiilaan. Totta on mitä sanotaan, että tämä peukku on syy sanonnalle ”istuu kuin hanska”, koska peukalo sujahtaa ja istuu käteen erinomaisesti. Minulla oli hieman hankaluuksia oikean käden peukun kanssa, en tiedä poiminko silmukat siihen ihan oikein. Sitä pitänee vielä harjoitella, mutta joka tapauksessa tykkäsin tästä peukalomallista tosi paljon, simppeli ja hyvä!

Kettulapaset, kettuhanskat, kettutumput, eläinlapaset

Kettulapaset, kettuhanskat, kettutumput, eläinlapaset

Valepalmikko oli minulle myös ihan uusi tuttavuus. Olen FB:n Voihan villasukka-ryhmästä löytänyt kyllä tosi paljon intoa, uusia malleja ja tuulia käsitöihin, siksi ehkä tämä into tekemiseen on niin pärskähtänyt viime aikoina :) Näissä ketuissa huomaatte muuten, että kärjet ovat erilaiset. Toisessa on neulottu kärki, jonka sitten lopuksi päädyin virkkaamaan kiinni. Toiseen sitten suorin tein virkkaamalla koko valkoisen kärjen. Ihan yksinkertaiselta näyttävän jutun tekeminen neuloen oli todella hankalaa, eli siis tuon valkoisen kärjen. Jos halusin neuloa sen suoraan, niin kärkiosaan olisi tullut ihan järjettömän pitkät langanjuoksut. Yritin siis tehdä valkoisen kärjen molempiin reunoihin neuloen omalta pieneltä kerältään, mutta siitä ei tullut kuin ihan järkyttävä lankasotku, paljon langanpäitä ja kiristäviä nurkkia. Tuo virkkaaminen osoittautui hyväksi ratkaisuksi, mutta näissä sitten toinen tumppu on vähän erilainen. Nämä ovat minulle ekat kettulapaset ja käyvät vähän harjoittelusta, mutta uskon että tumppujen saaja eli kummityttöni ilahtuu näistä kyllä :)

Kettulapaset, kettuhanskat, kettutumput, eläinlapaset

Kettulapaset, kettuhanskat, kettutumput, eläinlapaset

Kettulapaset, kettuhanskat, kettutumput, eläinlapaset

Kettulapaset, kettuhanskat, kettutumput, eläinlapaset

Näissä tumpuissa inhokkini oli tuo viimeistelyn määrä. Olen jotenkin enemmän sellainen selkeä ja suoraviivainen tekijä, enkä pienen näpertäjä. Teen siis kyllä mielelläni vähän monimutkaisempiakin juttuja, mutta kun näissä meni oikeastaan noihin korviin, silmiin ym. viimeistelyyn melkein sama aika kuin itse perustumpun neulomiseen, niin alkoi vähän ärsyttää. Toisaalta, ensi kerralla olen taas viisaampi ja jää monta virhettä tekemättä. Tuon valkoisen kärjen aion jatkossakin kyllä virkata enkä neuloa.

Vielä ohjeen pääkohdat:

Ranne valepalmikkoa eli 3 s palmikko+2 n, yht. 45 silmukkaa ranteessa. Käsiosaan tullessa lisäsin 3 s= 12 s/puikko. Peukalokiilaa aloittaessa 4+18 s puikoilla 1. ja 2. Peukaloon tuli siis lopulta 18 s+ 2 poimittua. Kärkiosan päädyin lopulta neulomaan erikseen molemmat puolet kiilana, ks. kuva alla. Lopuksi virkkasin kiinteillä silmukoilla reunan ja suljin piilosilmukoilla. Huom! Silmät ja korvat kannattaa kiinnittää ennen kuin sulkee ketun ”suun”, näin ulottuvuus on parempi kuin jos pitää mennä sisään ranteen kautta. Korvat virkattu irrallisina kiinteillä silmukoilla ja valkoiset osat neulalla ja langalla. Kaikki ketun kasvot tehty vapaalla kädellä.

IMG_20160308_194703

Mitäs pidätte lapasista? Kyllähän nämä aikuisellekin sopisivat, mutta nämä tosiaan menevät Deutsche Postilla Suomeen nuorelle kummityttöselleni :)

-Marianna

Kirjoneulesukat

Nyt palataan juurille! Perustin blogin ensimmäisen kerran joskus, hmm olisikohan ollut 2009-2010, ja silloin se oli nimenomaan käsityöblogi. Valitettavan vähän niitä käsitöitä tulee nykyään tehtyä, enkä läheskään aina sitten esittele niitä blogissa. Mutta nyt on yhdet niin kivat kirjoneulesukat valmiina, että haluan tuoda ne muillekin nähtäväksi :)

Kirjoneulesukat, villasukat, Novita Saippuakupla

Kirjoneulesukat, villasukat, Novita Saippuakupla

Nämä kirjoneulesukat ovat Novitan syksyn 2015 sukkalehdestä malli nimeltä Saippuakupla (lehdessä malli nro 9). Jos tuosta lehdestä katsoo niin ei varmasti ensisilmäyksellä tunnista samoiksi sukiksi- sen verran erilainen värivalinta lehdessä ja minulla on. Mallia valitessa halusin jotain kahdella värillä tehtävää, jossa kuitenkin olisi riittävästi kontrastia. Lisäksi lankavarastoni on täällä Hampurissa valitettavan pieni, siksikään valinnanvaraa ei ihan hirmuisesti ollut. Lankana olivat siis 7 Veljestä musta ja vaaleanpunainen, puikot 3,5.

Tässä kirjoneulemallissa kuviona on tuollainen e-kirjaimen näköinen venkura, kai se saippuakuplaa sitten muistuttaa. Mallikerta on 11s x 11s, varsin helppoa seurata ja kun vähän aikaa oli kuviota kutonut, niin ei enää joka silmukkaa varten tarvinnut mallia edes katsoa. Langanjuoksut eivät ole mitään hirmu pitkiä, pisimmilläänkin kuusi silmukkaa ja niitä sattui tuohon 11 x 11 mallikertaan vain muutama. Sukat pysyivät sileänä kohtalaisesti, minulla on aina ollut aika tiukka käsiala ja erityisesti puikon vaihtamiskohdassa tuli aika herkästi sellainen ”makkara” neuleeseen. Omaan silmäänihän sukat ovat tietysti virheitä täynnä, mutta kun kuvio on noin sekalainen niin niitä ei kovin herkästi muut huomaa ;)

Kirjoneulesukat, villasukat, Novita Saippuakupla

Yllä näkyy sukan pohja, joka on tuollaista kolmen jonon vaihtelua. Pohjaa tehdessä ja aihetta googlaillessa törmäsin ensimmäisen kerran ilmiöön nimeltä lankadominanssi. En ollut asiaa koskaan sen kummemmin ajatellut enkä lankadominanssista kuullut, mutta olin kyllä tehnyt sen huomion, että lankojen sormella pitämisen järjestys vaikuttaa kuvion ulkoasuun. Tuossa minun kuvassani pohjaa tehdessä vaaleanpunainen on dominoiva lanka, ja näin koko sukissa. Tällöin siis musta (ei-dominoiva) lanka on kutoessa lähempänä sormen kärkeä ja vaaleanpunainen (dominoiva) kauempana sormen kärjestä. Testasin menetelmää näitä sukkia tehdessä, ja se todella pitää paikkansa! Pohjassa ei-dominoiva väri eli tässä musta jää silloin neuleessa ikään kuin vähän syvemmälle, ja vaaleanpunainen erottuu paremmin. Tällä asialla on varmasti paljon merkitystä esim. hyvin pienisyisiä kuvioita tehdessä.

Alla näkyvät sitten sukkien kärjet. Ohjetta en tässä kohtaa katsonut lainkaan, koska ensi silmäyksellä se vaikutti jotenkin sekavalta ja lehden ohjeella minun sukkani olisivat kaventuneet turhan loivasti. Tein siis niin, että kun pikkuvarvas peittyi niin tein kahdella kerroksella yhden s kavennuksen joka toisella puikolla, ja kahden kerroksen jälkeen jatkoin niin, että kavensin joka puikolla kaksi s pois (!) halusin kärjestä aika pyöreän ja tylpän, ja siinä onnistuinkin. Eri asia sitten on se, kuinka sulavasti sellainen takkuaminen menee ja onko tämä ihan oppikirjan mukaista…

Kirjoneulesukat, villasukat, Novita Saippuakupla

Kirjoneulesukat, villasukat, Novita Saippuakupla

Langanjuoksut jäivät yllättävän siistiksi, en oikeastaan niitä sen kummemmin seuraillut mutta hyvät tuli ihan itsestäänkin ;) Kun aloitin toisessa sukassa tuon lankadominanssin seuraamisen, niin langat pysyivät siistimmin sormella ja eivät kiertyneet toistensa ympäri.

Kirjoneulesukat, villasukat, Novita Saippuakupla

Kirjoneulesukat, villasukat, Novita Saippuakupla

Sukista tuli todella ihanat, erityisesti pidän värien yhdistelmästä. Vaaleanpunainen olisi voinut oikeastaan olla vielä vähän kirkkaamaan pinkki. Teen aina sukat 7 veikasta ja vuosien saatossa sen laatu ei ehkä ainakaan ole parantunut. Joissain tietyissä väreissä langan rakenne tuntuu kovin erilaiselta kuin toisissa, vaikka kaikki sarjan langat ovatkin 75% villaa ja 25% akryylia. Esimerkiksi näiden kirjoneulesukkien vaaleanpunaisesta langasta tulee tuollaisia ihme ”hapsuja”, jotka näkyvät näissä lähikuvissa. Joissain 7 veikan väreissä on myös enemmän muovinen tuntu, usein ne pehmeimmät ja aidoimman tuntuiset ovat perusvärejä kuten harmaa, valkoinen ja ruskea. Voisikohan tämä johtua värjäämisessä käytettävistä aineista? Mitä erikoisempi väri, sitä muovisempi tuntu, ehkä?

Kirjoneulesukat, villasukat, Novita Saippuakupla

Kirjoneulesukat, villasukat, Novita Saippuakupla

Kirjoneulesukat, villasukat, Novita Saippuakupla

Kirjoneulesukat, villasukat, Novita Saippuakupla

Mitäs pidätte sukista ja värivalinnasta? Seuraavaksi puikoille päätyvät Anelmaiset, joiden tekemistä odotan jo innolla! Lankavarastojen täydennystä joudun Suomesta odottamaan nyt muutamia päiviä, ennen kuin pääsen seuraavan parin kimppuun  (eli äiti, hopi hopi sen lähetyksen kanssa! :)

-Marianna