Viimeiset päivät Tokiossa

Kun eilen oli jäljellä vielä kaksi kokonaista päivää Tokiossa, niin alkoi ihan rehellisesti jo tuntua että nyt alkaisi matkailu riittää. En sano ettenkö nauttisi täällä olosta, mutta ainakin minulla on jokaisen lomareissun loppupuolella alkanut tulla sellainen olo, että josko sitä pian lähtisi jo kotiin (niinkuin lähdemmekin). Kaupungin kiertäminen on antoisaa mutta myös hieman väsyttävää, ja kun on kiertänyt melkein kaksi viikkoa niin kotisohvalla lojuminenkin alkaa kuulostaa houkuttelevalta! Tästä huolimatta, edelleen innolla menemme paikasta toiseen mutta ehkä se vauhti on hiukan hiipunut ;) Ja ainakin shoppailumitta on tullut jo täyteen. Tai jos minulla olisi valta päättää niin matkakassani olisi ollut vielä vaikka 1000€ isompi ja sitten olisin kyllä ihkuna shoppailemassa vielä tälläkin hetkellä! Täällä on niin hirmuisesti sellaisia kauppoja, joihin ei Suomessa pääse ikinä eikä tule koskaan pääsemäänkään. Ihan oma lukunsa ovat sitten luksusbrändien kaupat, joihin taas luulen että minulla ei ainakaan ihan lähivuosina ole asiaa muutenkaan :D

Noh, eilen kävimme kuitenkin Tokion keskusrautatieaseman lähellä sijaitsevassa keisarillisessa puutarhassa, josta mainitsin jo aiemmin. Puutarha on aivan valtava, siis sellainen suurinpiirtein Tampereen keskustan kokoinen, ja siellä siis oikeastikin asuu joku keisarillinen ihminen (?) ja leijonanosa puutarhasta on aina yleisöltä suljettu. Tämä oli tosi harmi koska ulkoapäin puutarhan alue näytti lumoavan kauniilta ja olisin todella mielelläni tutustunut siihen enemmänkin. Oikeastaan vain puutarhan itäosan muutamaan puistoon on pääsy, kauniita nekin kyllä olivat. Puistoista sai myös hienon näkymän ja kontrastin Tokion keskustan pilvenpiirtäjiin, jotka jäivät Tokyo Stationin taakse.

Tokio imperial garden

Tokio imperial garden

 

Tokio imperial garden

Hortensia

IMG_4497

Täällä kasvaa muuten villinä todella paljon sellaisia kukkia, jotka Suomessa ovat leikkokukkia/kukkakaupasta ostettavia. Tämä nyt ei sinänsä ole mikään yllätys, ilmasto on niin erilainen että ei ole ihme jos täällä kukkaloisto on erilaista kuin koleassa Suomessa. Myös omat hääkimppuni pionit jäivät kakkoseksi täällä kukkakaupassa näkemilleni pään kokoisille pioneille… Yllä kuitenkin kaunis hortensiapensas, joka oli imperial gardenin sisäänkäynnillä.

IMG_4502

IMG_4504

IMG_4506

IMG_4510

Näistä kuvista käy hyvin ilmi Tokion suurkaupunkimaisuus. Kuvittelisin, että jossain Manhattanilla on vähän saman näköistä? Myös parin vuoden takainen lomakohteemme Kuala Lumpur oli vastaavan tapainen suurkaupunki, mutta siellä erotuksena oli kaupunkikaavan sekavuus tai oikeastaan kaavan puuttuminen. Täällä taas erityisesti tämä ydinkeskustan ja päärautatieaseman tienoo on hyvin kurinalaisesti ja tiukasti kaavoitettu. Lisäksi keskustassa länsimaiset vaikutteet oikein korostuvat.

IMG_4512

Kävimme tosiaan siis keisarillisen puutarhan reunamilla, sielläkin oli ihan hirveästi turisteja kurkkimassa puutarhaan, johon ei sitten lopulta oikein kunnolla edes päässyt :D Olo oli vähän hömpähtänyt, mitä ihmettä ne kaikki bussilastilliset ihmisiä siellä tekivät? Olemme tehokkaasti onnistuneet välttämään kaikki turistirysät mutta tuolla kyllä tuli pieni ahdistus kun eläkeläisporukat parveilivat puiston reunalla. Mekin siis vain tyydyimme tutustumaan sinänsä kauniiseen puistoalueeseen ja palasimme sitten sen läpi tallustelun jälkeen takaisin keskustaan. Eilen oli todella kaunis ja kirkas päivä, ja sain paljon hyviä otoksia kuva-albumeihin :)

IMG_4507

IMG_4509

Alla olevassa kuvassa mieheni hienosti demonstroi sitä, mitä mieltä hän on olkalaukkua kantavista miehistä.. :D Täällä tosin lähes joka (bisnes)miehellä on laukku olalla, että tuo keimailu oli kyllä aivan turhaa.

IMG_4499

Puistossa ja valtavalla aukiolla kävi ihan hirmuinen tuuli, tukka meni aika sekaisin. Täällä on muutenkin välillä tosi tuulista, ihan keskellä keskustaakin saattaa puhkua oikein kunnolla vaikka olisi korkeiden rakennusten ympäröimänä.

IMG_4517

IMG_4513

IMG_4520

Viimeinen reissupäivämme alkaa kääntyä iltapäivän puoleen, vielä pitäisi lähteä syömään ja sitten poikkeamme lähistöllä Akihabarassa etsimässä miehelleni maaliruiskua. Tänään kävimme metrolla Ikebukurossa tutustumassa Konica Minoltan hienoon planetaarioon, kun on ollut vähän harmaampi päivä. Pesi kyllä Särkänniemen planetaarion kuusi-nolla! Show oli Uuden-Seelannin observatoriosta kuvattu ja siitäpä saikin alkunsa idea, että pitääkö sitä seuraavaksi lähteä siellä käymään…

Tämä taitaa olla viimeinen matkapostaukseni paikan päältä Japanista. Huomenaamuna koti-Suomeen, ihanaa ♥

-Marianna

Mainokset

Chuo-kussa ja Nihombashissa

En keksi enää mitään nasevia otsikoita, joten kuvatkoot maantieteelliset sijainnit näiden postausten sisältöä :D Olemme nyt siis etappimme viimeisessä hotellissa. Tämä on jo neljäs hotelli jossa majailemme, jokohan alkaisi riittää? Tämä Tokyu Stay Nihombashi-hotelli on oikein siisti ja kiva, ja huomattavasti tilavampi kuin edellinen (pikana varattu) riisikippomme. Aamupala tosin on melkoisen vaatimaton, vaikka ihan ekassa hotellissamme oli kyllä pohjanoteeraus. Valkoista leipää montaa eri lajia, marmeladia ja mehua. Okinawalla taas aamupala oli kuin illallisen seisova pöytä, sai lihakastiketta, munakasta, paistettua kanaa sun muuta. Vähän turhankin tuhtia aamupalamatskua ainakin minun makuuni.

Mutta ei tässä nyt ruuasta pitänyt kirjoittaa, ajattelin jutustella syömisistä myöhemmin ihan oman postauksenkin jos teitä kiinnostaa? :)

Eilen haahuilimme Akihabarasta eteenpäin ja kävimme Tokion kansallismuseossa. Näinkin kulttuuririkkaassa ja erikoisessa paikassa lomaillessa todellakin kiinnostaa kyllä imeä vähän lisätietoa myös historiasta ja kulttuurista. Ainakin minulle museo oli ehkä hienoinen pettymys, rakennus itsessään oli todella hieno mutta esillepano oli aika laimea ja jotenkin tylsä. Infotekstit olivat hirmuisen pitkiä litanioita pienellä präntillä. Keskityimme siis katselemaan esineitä ja kiertelemään muuten todella kaunista museon aluetta puutarhoineen.

Tokion kansallismuseo

IMG_4395

 

Tokion kansallismuseo

Tokiossa on ihan kiitettävästi jätetty viheralueita ja kasvistoa esille, vaikka toki täällä aika paljon on ihan kivikaupunkiakin. Nämä puistot ovat hyvin vehreitä vihersaarekkeita, joita löytyy ihan keskustastakin. Upein paikka oli toisen Tokio-päivämme vierailtu paikka Meiji Jingu, joka vilahti ainakin Instagramissa aiemmin. Lupaan kuitenkin julkaista vielä jälkeenpäinkin paljon kuvia, joten eipä hätiä mitiä jos joku juttu sujahtaa ohi.

IMG_4402

IMG_4415

Tänään oli muuten ihka ensimmäinen sadepäivä koko reissullamme! Jo Okinawalle oli luvattu sadetta ja ukkosta, mutta sielläkin sitten lopulta sää suosi meitä. Tänään satoi aamusta tuohon iltapäivään saakka aika lailla, onneksi hotellilta saa ilmaiseksi lainata sateenvarjoa. Täällä myös isompien kauppojen, hotellien ja esimerkiksi tuon kansallismuseon ovella oli lukollinen, ainakin satalokeroinen sateenvarjosäilytys :D Lisäksi joidenkin kauppojen ovilta ja vaikka Starbucksilta ja metroasemilta saa ovelta pitkämäisiä muovipusseja, jotka voi sitten vetää sontsan suojaksi ettei vesi kastele muita. Niin säänneltyä, niin japanilaista.

Täällä ei ole näkynyt niitä monien Thaimaan ja Turkin matkaajien kuvaamia, siivoojien pyyheistä muotoilemia joutsenia sun muita tervetulo”patsaita”. Sen sijaan tässä Tokyu Stay-hotellissa meitä odotti huoneeseen tullessa kaksi kaunista origamia! Origamipaperia myydään täällä monessa paikassa, se on juuri tietyn vahvuista ja tiettyihin eri arkkikokoihin leikattua. Muistan tämän faktan jo vuosien, vuosien takaa ala-asteen opettajamme Erkin sivistäessä meitä aiheesta…

IMG_4479

Parit asukuvatkin oli ihan pakko päästä ottamaan! Kuten olen tässä jo aiemmin kertoillutkin niin olen shoppaillut ihan himona. Alussa meinasin tulla sekopääksi ja halusin ostaa lähes kaiken mihin koskin, ha ha! Nyt olen hiljentänyt tahtia, ihan siitä yksinkertaisesta syystä että rahat alkavat huveta ;) Ja minun on vain hyväksyttävä, että en voi ostaa ihan kaikkea mitä hinkuaisin. Rankkaa tämä elämä.

IMG_4481

IMG_4480

Nuo 7/8- mittaiset housut sekä päälläni olevan paidan ostin GAP:n alennusmyynnistä. Tuosta ketjusta tulikin sitten kertaheitolla yksi lempparikaupoistani, pitää ehdottomasti jatkossakin ulkomailla mennä vierailemaan kyseisessä liikkeessä. Lähes kaikki vaatteet joita sovitin, erityisesti housut, istuivat minulle kuin hanska. Ja tätä ei meinaan tapahdu kovin usein. Viimeksi löysin näin täydellisesti istuvia housuja Maleasiasta, ja silloinkin osasin onneksi olla kaukaa viisas ja ostin kertaheitolla kolmet. Olenkin käyttänyt niitä farkkuja vuoronperään lähes joka päivä ja nyt vajaan kahden vuoden kuluessa ne alkavat vasta mennä puhki. Kannatti siis silloinkin, toivottavasti näiden kanssa käy samoin! Ostin nämä mustat vajaamittaiset housut, sitten kahdet eriväriset normaalipituiset farkut, kuvassa näkyvän harmaan paidan ja sille vielä samanlaisen parin, mutta persikan punertavan (päälläni Okinawan rantakuvissa). Converset ja musta olkalaukku taasen olivat pakko ostaa-listalla, ja molemmat onnistuin bongaamaan. Täällä hintatason hyvin vaihtelevaa, nämä Conssit olivat todella edulliset (aidot) ja samoin GAPilla hinnat olivat sellaisia, että ei niillä jeneillä saa aina edes H&M:ltä kunnon tavaraa. Toisaalta taas mieheni ostamat VANSin kangastossut olivat aika saman hintaisia kuin Suomessa.

Vielä kaksi päivää jäljellä Tokiossa. Huomenna menemme katsastamaan Imperial Gardenin eli öhh, olisikohan suomeksi keisarillinen puutarha? Hiukan näimme paikkaa ohimennen tänään talsiessamme Tokion keskusjuna-aseman nurkilla, mutta varsinainen tutustuminen jää huomiselle.

-Marianna

Tokio: Chuo ja Akihabara

Palailimme siis eilen Okinawalta takaisin Tokioon, ja olen edelleen kyllä todella tyytyväinen päätökseeni lähteä sieltä pois (ja samoin mieheni). Tänne Tokioon oli jotenkin jopa ”kotoisaa” palata, vaikka Okinawa olikin upea paikka. Ehdimme olla siellä kuitenkin vajaat kolme päivää ja käydä biitsillä, altaalla, shoppailemassa ja kiertelemässä kaupunkia, sekä nukuimme pitkään king size- sängyssämme ;) Hirveästi siis ei harmita, että vierailu jäi aiottua lyhyemmäksi, siitä luksuksesta ehkä olisi mielellään vielä nauttinut pidempäänkin. Mutta minä ajattelen, että turvallisuuden tunteelle ei voi laittaa hintalappua. Samoin en kyllä halua viettää häämatkaani peläten, joten siksikin olen nyt todella iloinen että olemme taas Tokiossa. Täällä ei ole järissyt, Okinawalla sen sijaan oli tänä aamuna ollut 3,7 magnitudin maanjäristys. Joku järistys lännempänä Japanissa on tänään ollut, siitä emme tosin täällä Tokiossa tiedä mitään muuta kuin sen mitä netistä olemme lukeneet. Aika tärisevää aikaa siis tuntuu täällä nyt olevan, mutta meillä on kaikki mennyt hienosti eikä vaaraa nyt näytä olevan.

Nappasimme siis hotellin eilen illalla ihan Hotels.com- sivustolta tunnin varoitusajalla metroasemalla junaa odotellessamme. Löysimmekin pienen harhailun jälkeen tänne, itse asiassa olemme vain muutaman korttelin päässä siitä hotellista, jonka varasimme alunperin matkan viimeiselle neljälle päivälle. Nyt siis vielä tämän yön majoitumme Smile Hotel Nihombashissa, huomenna siirrymme tuohon ihan lähelle Tokyu Stay Nihombashiin. Melkoista sompailua siis, mutta jääpä kunnolla muisteltavaa tästäkin reissusta ja stooreja kerrottavaksi! ;)

Chuo, Tokio

Chuo, Tokio

Chuo, Tokio

Tällä hetkellä majailemme nyt siis Chuon/Nihombashin alueella, emme ole tästä kaupunginosajaosta ihan varmoja tällä haavaa.. Tämä puoli kaupunkia on selkeästi vielä enemmän keskustaa ja metropolimaista kuin Shinjuku oli. Shinjukua olikin matkaoppaissa luonnehdittu biletys- ja bisnesalueeksi, ja siltä se kyllä kaikkine vilkkuvine valoineen vaikuttikin. Nämä Chuon nurkat taas ovat ehkä hieman hienostuneemman ja kalliimman näköisiä, sekä vielä länsimaisempia kuin Shinjuku. Kauppoja täältäkin löytyy tuhansia ja taas tuhansia, alun shoppailuhurmoksen jälkeen (ja rahapussin ohentuessa) alkaa shoppailukin pikkuhiljaa hieman puuduttaa. Tuliaiset olemme pitkälti ostaneet, vielä jotain pientä sisustusjuttua kotiin olisi hakusessa. Huomenna kuitenkin pidämme shoppailuvapaan päivän ja lähdemme kansallismuseoon.

IMG_4378

IMG_4382

Tänään palloilimme Akihabaran alueella tuossa lähistöllä, kuten Instagram-tililtäni olette varmaan nähneetkin. Akihabara oli melkoinen mesta kaikkien peli-, anime-, asuste- ja lolitahahmoineen. Harmikseni lolita-tytöt eivät halua tulla kuvatuksi ja joillakin on jopa selässä kyltti ”no photo”. He jakavat kadulla peliluolien ja kauppojen mainoksia ja joku juttu siinä sitten ilmeisesti on, että heitä ei saa kuvata kadulla…

IMG_4383

Akihabara, Tokio

Akihabarassa palloilun jälkeen tulimme vähän huilailemaan hotellille. Tämä hotellihuoneemme on todella, todella pieni, hehe kunhan näkisitte! Kuin laivan hytissä olisi ;) Näitä paikkoja täällä Tokiossa tuntuu riittävän. Toisaalta, emme ole tulleet tänne hotellille oleskelemaan, Okinawalla saimme kyllä nauttia isosta huoneesta ja parvekkeesta. Jokaisessa kolmessa hotellissa joissa olemme olleet, on muuten ollut todella kovat sängyt! Kuin petari olisi jätetty kokonaan pois (ja onkin)?! Ihme touhua… Noh, eipä tule ylimääräistä lojuttua sängyssä heräämisen jälkeen.

Illalla kävimme vielä drinksuilla tuossa kulmakuppilassa. Minä otin tujun mojiton ja mieheni oluen, joita hän on täällä maistellut erinäisiä laatuja…

Täällä on iltaisin niin kovin kaunista, kun pimeästä huolimatta kaduilla on paljon valoa ja ihmisiä liikkuu vielä arki-iltoinakin myöhään kaupungilla.

Nihombashi, Tokio

Kello on nyt 23 illalla ja väsy alkaa taas koko päivän talsinutta painaa. Siispä oyasuminasai eli hyvää yötä kaikille!

-Marianna

Okinawalla

Nyt ollaan sitten Tyynenmeren pikku saarella Okinawalla! Okinawa on aivan Etelä-Japanissa sijaitseva saari ja pääsaaresta Honshusta eli ”Japanin mantereesta” noin 1400 km lounaaseen. Lensimme tänne Tokiosta Firefly-lentoyhtiöllä, joka on pienehkö lentoyhtiö, kone vastasi ehkä jotain Lufthansan koneita. Matka sujui vähän pomppuisesti mutta onneksi lento ei kestänyt kuin kolme tuntia.

Katsoin etukäteen Google Earthista Okinawaa ja yllätyin siitä, kuinka karulta saari siitä katsoen oikeastaan näytti. Tämä on osittain totuuskin siinä mielessä, että tänne saapuessa silmiinpistävää oli pikkukaupunkimaisuus ja jonkinasteinen kulahtaneisuus. Ehkä ränsistynyt on vähän huono sana, suurin osa rakennuksista tuossa kaupungilla vain on aika vanhoja ja parhaat päivänsä nähneitä. Muutamassa ostoskeskuksessa kun poikkesimme niin ne taas kyllä olivat hyvin moderneja ja siistejä. Hiukan vastakohtien paikka siis tämä(kin).

Hotellimme Laguna Garden sen sijaan on aivan upea ja korkeatasoinen luksuspaikka, ja lisäksi todella suuri. En tiedä kuinka paljon huoneita täällä on mutta jo pelkkä rakennuskin on valtava ja hotellin alueella on kauppoja, hierontasalonki, ravintoloita, kuntosali ja niin edelleen. Allasalueet ovat isot ja arvelenkin, että hotellin ajatuksena olisi että ihmiset viettäisivät koko lomansa poistumatta välillä hotellin markilta eli söisivät hotellin ravintoloissa, shoppailisivat sen kaupoissa jne. Kuten arvata saattaa niin hinnat ovat korkealla (noin Tokion tasoa) ja me olemmekin havainneet että kannattaa kävellä muutama sata metriä valintamyymälään tai kilometri ostoskeskukseen ja shoppailla niissä (huomattavasti halvemmalla ja paremmalla valikoimalla).

Biitsi on ihan hotellin vierestä ja pyynnöstä saimme myös huoneen merinäköalalla. Tyynenmeren rantaan on jotain alle sata metriä, tuossa lähes parvekkeen alla se liplattaa. Näkymät huoneen parvekkeelta ovat upeat ja koko huoneen seinä on yhtä isoa ikkunaa. Ei varmaan tarvitse sanoakaan että tämä on aivan täydellinen häämatkakohde :) Olemme ottaneet todella rennosti, käyneet uimassa, kierrelleet ympäriinsä ja lojuneet altaalla. Kuvailemaankin olemme ehtineet, minun käskystäni kannamme kameraa mukana koko ajan.

Okinawa, Laguna Garden

Okinawa, Laguna Garden

Okinawa, Laguna Garden

Okinawa, Laguna Garden, uima-allas

Nämä em. kuvat ovat siis hotelliltamme. Rannan nimi on Tropical beach, ja se oli muuten ihana mutta todella, todella matala. Yritämme mahdollisesti etsiä jonkun toisen rannan vielä jos kelejä riittää ja ehdimme. Niin ja siis tännehän tosiaan luvattiin koko viikonlopuksi epävakaista, osittain sadetta ja ukkosta, mutta tänään kun heräsimme niin aurinko paistoi kauniisti ja sääennustekin näytti jo huomattavasti parempaa keliä koko viikonlopulle.

Tropical beach Okinawa

IMG_4275

IMG_4302

IMG_4316

Täällä käy välillä aika kova tuuli. Makasin mahallani rannalla hetken aikaa ja tuuli heitti heti hiekkaa naamalle.

IMG_4308

Kuten sanottua niin kaupunkimaisema on melko karun näköistä, mutta ihan kauniitakin kohtia tulee välillä vastaan. Pääosin katunäkymä on aika simppeli ja yksinkertainen.

IMG_4339

Tämä kisuli tuli vastaan puun alla vilvoittemassa, kun palasimme rannalta :)

IMG_4332

Huoh, nyt olemme olleet saarella jo kaksi päivää, palaamme takaisin Tokioon tiistaina. Vielä siis pari päivää jäljellä nauttia aurinkoisesta saaresta :) Yritän palailla tänne blogiin vielä Tokion puolelta!

Okinawa

Okinawa

-Marianna

Another day in Shinjuku

Shinjukussa ollaan edelleen. Viivymme täällä vielä tämän päivän ja huomisen, kunnes siirrymme lentäen Okinawan saarelle Tokion eteläpuolelle. Aika on kulunut nopeasti, täällä on niin paljon nähtävää ja koettavaa että tuntuu että hetket vain kiitävät ohitse. Tokio näyttäytyy meille edelleen upeana ja kauniina, olemme kierrelleet ja ihmetelleet pitkin poikin, lähinnä kuitenkin Shinjukun ja Shibuyan alueella. Kuljemme jalan, täällä on hyvät kulkuyhteydet joka paikkaan ja (onneksi) sekä jalankulkijat että autoilijat noudattavat kiltisti liikennesääntöjä. Aivan niin säntillisia tokiolaiset eivät ole kuin aiemmin ajattelin, eivät ne jonot täällä viivasuoria ole ja punaisilla suojatievaloilla kainosti meinataan kärkkyä jo ennen vihreän vaihtumista. Hassu yksityiskohta on myös se, että täällä ei kauheasti väistellä kävellessä. Tai siis, jos esimerkiksi minun pitäisi päästä jalkakäytävältä vaikka kaupan ovesta sisään ja minun ja kaupan välistä kulkee tiheä ihmismassa, niin kukaan ei todellakaan tee elettäkään päästääkseen minua ohitseen ja sisään kauppaan. Lisäksi välillä kadulla tuntuu, että pitäisi osata sulautua seinään, jotta pääsisi ihmisjoukossa vastakarvaan liikkeelle, sillä ihmiset tuntuvat kuvittelevan että pystyn kulkemaan heidän lävitseen. Todellista tai ei mutta tältä välillä tuntuu, kulttuuriero kai tämäkin.

On muuten ihan totta mitä japanilaisista sanotaan; he kumartavat ja pahoittelevat sekä pyytelevät anteeksi koko ajan. Erityisesti täällä hotellissa virkailijat kumartavat meitä mennen tullen ja pahoittelevat melko lailla kaikkea. Huoneemme tallelokero meni eilen rikki ja kun pyysin respasta setää tutkailemaan tilannetta, niin hän tuli kanssani hissillä ylös kerrokseemme (varmistettuaan ensin pari kertaa, että onhan se okei tulla juuri nyt käymään). Päästyämme kerrokseemme menin edeltä avaimella huoneeseen ja astuin sisään. Setäpä ei tullut sisään vaan jäi ovensuuhun kumartelemaan ja odottamaan, että vielä erikseen pyysin hänet astumaan kynnyksen yli. Sitten seitsemäntoista kumarruksen jälkeen hän uskaltautui huoneemme nurkkaan näppäilemään tallelokeroa.

Toinen esimerkki kävi tänään kun olin ostamassa pikkukaupasta vesipulloa. Rahapussissani oli kourallinen kolikoita, joista halusin päästä eroon. Eri kolikoita on melkoinen määrä ja olen ihan pihalla niiden ulkonäöistä, ja joudun joka kerta kääntelemään kaikki kolikot etsiessäni oikeaa. Annoinkin siis kolikot kourassani vanhojen suomalaismummojen tapaan myyjän eteen ja sanoin että laske siitä. Tämä sopi nuorelle myyjäpojalle kyllä mutta koko tapahtumasta piti ilmeisesti siltikin olla suuresti pahoillaan. Hän myös pyysi anteeksi joka kerta, kun hänen sormensa hipaisi kättäni kolikoita kerätessään. Varmuuden vuoksi vielä pois lähtiessäni hän pyysi anteeksi. Voi elämä sentään :D

Tässä vielä Shinjukun maisemia viime päiviltä. Infrastruktuuri on täällä melkoisen värikästä ja talot on vuorattu valomainoksilla.

Tokio Shinjuku

Ihmismäärä ja liikenne on täällä ollut hieman pienempi kuin odotin (alla oleva kuva on tosin otettu melko aikaisin aamulla jolloin oli vielä hiljaista). Hulinaa on kaikkein eniten neljän-viiden maissa iltapäivällä, kun ihmiset pääsevät töistä.

Tokio Shinjuku

Ilma on tosi lämmin, ja nyt kahtena yönä on myös satanut mikä näkyy aamulla kosteina katuina. Aamusta lämpötila on hiukan yli 20, iltapäivällä n. 24-26 astetta ja ilma on kohtalaisen kuivaa.

Tokio Shinjuku

Ruokaa ja herkkuja täällä on tarjolla joka lähtöön ja kaikkien makuun. Välillä tuntuu kuitenkin, että ei tahdo löytää juuri sellaista paikkaa kuin haluaisimme. Eilenkin illalla etsimme ihan normaalia kahvilaa, mutta ei oikein tahtonut löytyä. Olemme käyneet Starbucksilla jo niin monta kertaa että emme halunneet mennä sinne. Saimme haahuilla ainakin puoli tuntia ennen kuin bongasimme tavallisen Segafredon. Kävimme sitä ennen yhdessä toisessa paikassa mutta siellä lemusi tupakka (täällä ravintoloissa saa yleensä polttaa) ja kahvi maksoi 6€ kuppi.

Alla kuitenkin herkkuvuoria Lumine-kauppakeskuksesta.

IMG_4042

Emme ole vielä ehtineet syömään japanilaista ruokaa kuin kerran, sushia emme kertaakaan. Tässä kuva eilisen lounaspaikasta, joka löytyi ihan hotellimme nurkalta. Täällä näyttää olevan tavallista että ravintolat mainostavat katutasossa hissien edessä suoraan kadulla ja itse ravintola voi olla vaikka seitsemännessä kerroksessa. Samalla liikkellä voi olla myös monta pienenpienen pinta-alan kerrosta käytössään, näimme mm. silmälasiliikkeen jolla oli noin 10 neliön huoneistoja neljässä eri kerroksessa päällekkäin.

Alla olevassa kuvassa syön puikoilla jotain itämaista kana-riisi- hässäkkää. Oli aika tulista ja ei se puikoilla syöminenkään välttämättä ihan tyylipuhtaasti mennyt. Hyvää oli kuitenkin! Tämä peltikipollinen ruokaa ja limsa päälle maksoivat noin 3€. Ruoassa hintahajontaa on ihan hirmuisesti, halvimmalla pääsee tällaisissa kadunvarsipaikoissa.

IMG_4057

Tälläkin reissulla olemme huomanneet jo monta kertaa todetun tosiasian: kaupunkiloma on vaan niin meidän juttumme. Huomenna kuitenkin starttaamme Okinawalle ja odotamme sitäkin kyllä tosi innolla :) Viikonlopuksi on luvattu lämmintä, hieman ukkostakin ja pilvistä. Kuulostaa ihan ookoolta, paahde ei välttämättä olisi hyvä juttu mutta toivottavasti ei kauheasti sataisikaan.

Niin ja sivumennen sanoen tämä kuva otettiin isääni varten, koska taustalla näkyy Volvo V70. Ou jee :D

IMG_4062

Shinjukun ihmisvilinää

IMG_4076

Jenin kurssi on kuulemma pudonnut jonkin verran menneestä mutta vieläkin sen arvo on ihan ok euroon nähden. Karkeasti arvioisin perstuntumalla, että yleinen hintataso on n. 20% suomalaista alhaisempi. Vaihdoimme Suomessa jenejä Forexilla sen verran että pääsimme alkuun, yleensä kohdemaassa kurssit ovat olleet suotuisammat kuin kotona. Täällä kurssit näyttävät olevan melko samaa kuin Suomessakin, eilen sain 240€:lla 38 000¥:ä.

IMG_4080

Kävimme eilen vielä myöhäisellä illallisella Shibuyan suunnalla. Ilta pimenee aivan täysin noin kuuden-seitsemän maissa, mutta täällä Tokiossa on niin hirveästi valomainoksia ja valaistusta että pimeässä ei tarvitse talsia.

IMG_4087

IMG_4097

IMG_4094

Tällä hetkellä kello on täällä yksi keskiviikkoiltapäivänä ja olemme hotellilla ottamassa pientä välilepoa ennen syömään menoa. Illalla odottaa Yomiuri Giantsin baseball-matsi Tokio Domella, voi pojat että odotan matsia innolla! Lähdemme kohti Domea metrolla, selvitimme reitin päivällä ja matkaa ei maanalaisella tule kuin parikymmentä minuuttia.

Seuraavan kerran kirjoittelen varmaan Okinawalta. Sayonara!

-Marianna

Tokio: ensikosketus Shinjukuun

Ensimmäinen päivä Tokiossa alkaa olla lopuillaan. Saavuimme siis Naritan lentokentälle Japanin aikaa tiistaiaamuna, noin 12 tuntia Tampereelta starttaamisen jälkeen. Lento oli hieman myöhässä ja kesti reilun 9 tuntia. Naritasta hyppäsimme JR Express- junaan, jonka kulkua olimme selvittäneet jo etukäteen kotona. Matka kesti reilun tunnin, ja sitten olimmekin Shinjukun asemalla Tokion keskustassa.

Kuten arvella saattaa niin junat täällä näyttävät kulkevan minuutilleen aikataulussa, junan vaunut pysähtyvät laiturilla tismalleen sinne minne ilmoitettua ja junat näyttävät olevan todella siistejä. Sivumennen sanoen itse maahan tulo sen sijaan vaati melkoisen monta eri tiskin takana roikkumista, passin näyttämistä, leimaamista, sormenjälkien antamista ja huumekoiran haistelua. Olimme hetken jumissa passintarkastuksessa Naritaan saapuessa ja sinä aikana huumekoira oli käynyt kusemassa toisen rinkkamme päälle. Nice. ONNEKSI Helsinki-Vantaalla rinkat tungettiin tiukasti muovipusseihin ja saimmekin koirankusisen muovipussin kuorittua helposti rinkan päältä pois. :D

Hotellimme sijaitsee Shinjukun alueella, joka kuulemma tunnetaan ”bisnesalueena” ja täällä kuljeskeleekin paljon salarymaneja eli liikemiehiä puvut päällä. Ravintoloita on joka nurkka täynnä, samoin kahviloita ja mitä erinäisempiä ostosliikkeitä. Jouduimme lentokentältä Shinjukuun saavuttuamme odottamaan hotellin sisäänkirjautumista pari tuntia ja siinä ehdimme hiukan kieputella hotellin ympäristössä, vaikka tuossa vaiheessa 16 tuntia kotoa matkustamisen jälkeen meinasin nukahtaa Starbucksin tiskille. Lopulta pääsimme huoneeseemme ja otimme pienet jet lag- torkut.

Shinjuku

Shinjuku sijaitsee siis aivan lähellä Tokion keskustaa ja Shinjukun joukkoliikenneasema olikin kuin pieni kaupunki. Jo tämän ekan päivän aikana huomasimme, että Tokio vaikuttaa olevan oikea informaatio-ohjauksen luvattu maa. Joka puolella on ohjeita, kylttejä, karttoja ja informaatiotauluja. Tällä haavaa noin yksi kolmasosa näyttää olevan japanin lisäksi englannin kielellä. Läheskään kaikki täällä eivät näytä osaavan englantia. Tätä emme tosin odottaneetkaan, mutta kieltämättä tekee hommaa hankalaksi jos esim. junalippua ostaessa mistään kyltistä ei tajua sanaakaan ja tiskin takana solkotetaan pelkkää japania. Vaikka tämä luonnollisesti on meidän ongelmamme eikä heidän ;)

Shinjuku

Shinjuku

Ilmasto on täällä tänään ollut todella miellyttävä. Lämpöä oli noin 24 astetta ja vaikka aurinko paistoi, niin kostean kuumasta ei ollut tietoakaan vaan olotila vastasi ehkä Suomen hellepäivää (eli pienesti tukalaa, ainakin minulle). Kosteuden puuttuminen kuitenkin helpottaa olemista ihan hirveästi, kun vertaan säätä esimerkiksi Malesiaan jossa ulos mentäessä tuntui kuin olisi kävellyt tihkusateeseen. Erityisen saasteista täällä ei ainakaan tänään ole ollut, en nyt tiedä voiko sanoa että ilma olisi mitenkään raikasta mutta siellä täällä näkyvät maskinaamat tuskin ainakaan pakokaasulta ovat suojautuneet. Hypoteesini mukaan he yrittävät varmaan välttää tauteja ennemmin kuin saasteita.

Shinjuku Tokio

Shinjukun alue on tämän muutaman tunnin tallustelun perusteella upea, kaunis, sykkivä ja kuitenkin melko länsimainen metropolialue. Muita länsimaalaisen näköisiä olemme nähneet vain kourallisen, olemme eurooppalaisina minimaalisessa vähemmistössä ainakin kun kaduntallaajia katsoo. Minun silmääni heti tänään ensimmäisenä päivänä on pistänyt japanilaisten kauneus ja tyylikkyys. Sekä naiset että yhtä sirot miehet ovat kauniita ja todella, todella tyylikkäitä. Kukaan ei näytä kulkevan asussa, jonka olisi vain heittänyt päälleen aamulla kaapista, vaan asut, yksityiskohdat, meikit ja hiukset ovat viimeisen päälle mietittyjä. Muutaman överin lolita- tyylisen pukeutujankin jo näimme mutta ihan ihmisten arkityylikin on muodikasta ja harkittua.

IMG_20150526_130134

Hauska yksityiskohta oli tuossa illalla kadulla kulkiessa, kun mainoksia jakanut tyttö kysyi, mistä maasta olemme. Kerrottuamme olevamme Suomesta hän alkoi hihkua ja hymyillä ja oli sen näköinen kuin joulu ja syntymäpäivä olisivat sattuneet samaan aikaan :D Kielitaidon puutteesta johtuen meille jäi hämäräksi, että mikä tämän ihastuksen suurin syy oli mutta lennolla kanssamme matkustaneiden japanilaisten ostoskassien perusteella muumit ja Marimekko ovat täällä todella kuumaa kamaa. Ehkä tämä mainostyttökin ajatteli muumeja meidät nähdessään?

Nyt alkaa jo väsy painaa, kello alkaa tulla yhdeksän illalla ja viimeisen vuorokauden aikana olemme nukkuneet vain kolme-neljä tuntia. Siispä nyt unta palloon ja huomenna kohti uusia seikkailuja! :)

-Marianna

Häiden jälkeen

Unelmieni päivä on nyt takanapäin, ja häät ovat onnellisesti ohi. Kunhan saan muutaman viikon päästä kuvat valokuvaajalta, niin lupaan kyllä kirjoitella häistä ihan hullun lailla vielä monen monta postausta! Eilen puoliltapäivin herätessäni tajusin, että omassa kännykässäni ei ole häistä yhden yhtä kuvaa, puhelimeni oli laukussa koko päivän ja ehdin vain vilkaisemaan sitä muutaman kerran ja sitten se akkukin jo loppui. Eipä se menoa haitannut koska tekemistä piisasi sen verran reilusti. Tämän allaolevan kuvan sain Whatsappina ystävältäni Tiinalta, joka on kanssani kuvassa.

wpid-screenshot_2015-05-25-10-38-54.png

Häät olivat unelmieni täyttymys, kaikki sujui täydellisesti, päivä oli ihana ja tunteita täynnä. Nyt olen kyllä aivan superonnellinen juhlistamme ja siitä, että olemme vihdoin naimisissa ♥ Kirkonmeno sujahti kuin pikakelauksena silmieni editse, siihen ihanaan hetkeen ja alttarille asteluun voisin palata vielä vaikka pidemmäksikin aikaa muistelemaan. Oli aivan ihanaa astella isäni käsipuolessa kohti tulevaa miestäni ja nähdä kaikkien rakkaiden ystäviemme hymyilevät kasvot odottamassa meitä. Etupenkissä perheidemme silmät olivat kaikkein kosteimpina ja onnelliset hymyt oli heilläkin kasvoilla :) Nyyhkin koko matkan kirkon ovelta alttarille ja loistava naispappimme puhui niin kauniisti että kyllä sitä oli ihan kunnon pillitys lähellä. Sormusta sovitellessa nenäni vuoti ja tiputin vesiräkäpisaran kädelleni. Romanttista, tiedetään :D

Jumalanpalveluksen jälkeen tunnelma heti rentoutui ja kirkon rappusilla saikin jo tuulettaa ihan kunnolla! Pusujen kanssa piti ottaa pari encorea mutta mikäs sitä noin ihanaa miestä on pussaillessa ;) Hääautonamme meillä oli valkoinen 1965-vuoden Volvo Amazon, isäni lempilapsi. Autossa minä fiilistelin ja mieheni otti taskumatista huikan bestman Villen ollessa (kankeassa) auton ratissa. Juhlapaikalle huruuttelimme sellaisella kyydillä että osa auton perässä killuneista peltipurkeistakin jäi matkan varrelle.

Itse juhlat alkoivat melko sateisessa kelissä mutta tunnelma oli sitäkin lämpimämpi. Illalla keli onneksi kirkastui vallan ihanaksi, onneksi ehdimme sopivasti perhekuvat ottaa vesisateessa… Oluet, siiderit ja booli tekivät kauppansa ja häävalssinkin saimme pienten esivaikeuksien jälkeen juuri haluamanamme ja muutenkin sitten sekä humpattiin että discoiltiin. Bileet jatkuivat totaalisen riehakkaina uuden päivän nousuun asti ja mökillemme pääsimme puoli viideltä sunnuntaiaamuna.

Rouvana olemiseen en ole sen enempää ehtinyt vielä perehtyä, tänään lähdemme matkalle ja koska matkaan vielä vanhalla passillani niin pidän oikean rouva-henkilöllisyyteni vielä salassa ;) Kaunista sormustani olen ihastellut tässä nämä pari päivää sen mitä laukkujen pakkaamiselta olen ehtinyt. Tänään olen vielä hoidellut matka-asioita ja nyt alkaakin lähdön hetki olla pian lähellä :) Huristelemme siis Helsinkiin ja viiden maissa lähtee lento kohti Tokiota. Onneksi lento on suora ja olemmekin perillä Japanissa kahden maissa tiistai-aamuna Suomen aikaa. Olen värvännyt tätini ja ystäväni talovahdeiksi, tiskit on tiskattu ja jääkaappi tyhjätty. Nyt alkaa jo vähän jännittääkin :)

Otin läppärin mukaan ja aion kyllä reissultakin kirjoitella aina mahdollisuuksien mukaan ja yritän saada kuviakin ladattua tänne katseltavaksi :) Eniten varmasti pysytte kärryillä seuraamalla Instagram-tiliäni joko mobiilissa tai tuosta oikealta sivupalkista. Nyt matkalle, connichiwa!

-Marianna