Moikka syksy

Hei taas! Nyt kun päätös Cherrybebe-blogin lopettamisesta on tehty, tuntuu jotenkin mukavemmalta kirjoitella tänne ”varsinaisen” blogin puolelle. En ole kyllästynyt bloggaamiseen yleensä, ajanpuute ja ajoittainen aiheiden puute myös vain vähän vaivaa. Ideoita otetaan vastaan :) Vaikka tiedän, että monet tuttuni lukevat tätä blogia kuulumisten takia, uskoisin silti että jatkossakin tämä blogi painottuu käsitöihini. Niitä postauksia kuitenkin luetaan tilastojen valossa kaikkein eniten. Toisaalta haluan pitää tuttavani tyytyväisinä.. :D Mutta nyt kuitenkin niitä kuulumisia!

Kesä on mennyt aivan ihanasti, ja olen jo hyvällä mielellä hyväksynyt syksyn tulon. Ihan niinkuin hyväksymisellä olisi jotain väliä, kun vuodenajat vaihtuvat kuitenkin, hehe. Alkusyksy on aina semmoista aikaa, että olen ihan fiiliksissä hämärtyvistä illoista ja kuulaan viileästä lämpötilasta. Mietin kaikkia ihania tuoksukynttilöitä ja syksyisiä asukokonaisuuksia… Kunnes tajuan, että en tykkää yhtään polttaa kynttilöitä, varsinkaan tuoksukynttilöitä, en todellakaan ole ostamassa nyt mitään syysvaatteita vaan kuljen samassa neuletakissa koko syksyn. Kumisaappaat kyllä pitäisi ostaa, että sillee.

Mieheni oli isyys- ja vuosilomien merkeissä kesällä kuusi viikkoa kotona, mikä oli vallan ihanaa. Teimme pieniä reissuja ja kyläilimme paljon sukulaisten ja tuttujen luona. Kivoin pikku matka oli Porvooseen Haikon kartanoon, joka oli kyllä käymisen arvoinen paikka. Erityisesti vähän isompien lasten kanssa siellä pääsee kyllä halutessaan aktiiviloman makuun, kun löytyy frisbeegolfia, beach volleyta, joogaa sun muuta. Myös Porvoon vanha kaupunki oli aivan ihana! Reissussa ehti nähdä myös Porvoossa asuvaa ystävää ♥

Vauvan kanssa kotona oleminen on ollut kertakaikkisen ihanaa. Tai no ei nyt joka päivä ole mitään hattaraa, mutta on se kyllä vallan mahtavaa kun saa viettää päivänsä suloisen palleron kanssa ja seurata hänen kehitystään. Tällä hetkellä meillä ryömitään, konttaustreenit jatkuvat ja uusimpana istumaan opettelu on saanut beben sellaisiin korkeuksiin, että pää kolisee jatkuvasti. Poju istuu monta kertaa päivässä toiselle kankulleen, eikä sitten osaa tulla asennosta enää alas, voi söpöä.

Kun vauva on nyt jo yli puolivuotias, niin se napanuorakin alkaa vähän pidentyä. Nyt onnistuu jo minunkin lähteä kotoa useammaksi tunniksi jonnekin, jos sellaiselle on tarvetta. Olen herätellyt uintiharrastustani, ja todella yritän nyt käydä uimahallissa kerran viikossa. Auttaa hartiajumeihin todella hyvin, ja nautin muutenkin uimisesta tosi paljon (ja minun liikuntainnostuksellani tämä on paljon sanottu).

Kampaajallakin olen päässyt nyt käymään ilman huolta siitä, miten kotona pärjätään. Halusin kuivat latvat vek ja samalla vähän eloa väriin, joka oli jo todella haalistunut ja ”ihanasti” liukuvärjäytynyt, kun en ole väriä laittanut tukkaan yli vuoteen.. Nyt luottokampaajani raidoitti tukan tummalla ja vaalealla, ja hiukset näyttävät huomattavasti kivemmilta!

Käsitöitä olen tehnyt todella paljon. Ihan kaikkea en voi täällä vielä esitellä, kun iso osa on menossa lahjaksi. Viikonloppuna on suloisen kummipoikamme synttärit, ja sinne olen ommellut toiveiden mukaisen lahjan. Esittelen sen siis lähiaikoina :) Olen myös alkanut nyt tänä vuonna ajoissa varautua jouluun, kun taas on hirveä hinku tehdä joululahjoja itse. Ne käsityöt vain tuntuvat olevan saajille aina niin mieleisiä, että olen valmis kädet ruvella kutomaan ja ompelemaan, jotta saan ilahdutettua läheisiä. Lista tekemättömistä töistä on jo lyhentynytkin, mutta edelleen on lankoja postissa tulossa ja kankaita pöydällä ompelematta… Käsityömessuillekin pitäisi mennä marraskuussa.

Olen ollut vauvan syntymän jälkeen täysin terve, mikä on vähän ihme, koska yleensä olen flunssassakin aika usein. Olen alkanut miettiä, että ehkä elämäni on viime vuosina ollut niin kiireistä ja stressaavaa opiskelun ja työn yhdistämisen takia, että vastustuskykykin on ollut vähän kovilla. Nyt kun olen vain ihan täysillä heittäytynyt tähän kotiäitiyteen, niin pöpötkin ovat pysyneet loitolla? Tai no, toisaalta olen paljon enemmän kotona enkä ronki kaikkia päiviä ihmisten pöpöisiä suita, ehkä silläkin on osansa asiassa… No mutta nyt kuitenkin on muutaman päivän ollut kurkku vähän kipeä, toivottavasti ei ole lenssu hiipimässä taloon.

Semmoisia kuulumisia nyt! Mitäs teille lukijoille kuuluu, vieläkö siellä ollaan linjoilla? :)

-Marianna

Mainokset

Emma-imetysmekko

Kun vauva nukkuu, niin olen ehtinyt hieman ompelemaankin. Teen vaatteita yleensä tarpeeseen, ja tällä hetkellä eniten tilausta on arvatenkin imetysvaatteille. Etsinnässä on ollut oikeasti hyvin istuvan mekon kaava, ja ostin kokeiluun Jujunan Emma-imetysmekon kaavan. Tästä saa helposti muokattua pitkä- tai lyhythihaisen mekon/tunikan tai vaikka paidan.

Koska kyseessä oli vielä vähän treenailukappale, niin en halunnut ottaa riskiä minkään kovin kalliin kankaan kanssa. Siispä tähän ekaan Emma-imetysmekkoon löytyi kankaat Poppanavakan palalaarista; tummansininen helmakangas on painavaa, hyvin laskeutuvaa trikoota (onko se nyt sitten interlockia?) ja ylempi kuosikangas jotain ei-niin-superjoustavaa printtitrikoota.

Emma-imetysmekko, imetysmekko, imetysvaate, ompele imetysmekkoEmma-imetysmekko, imetysmekko, imetysvaate, ompele imetysmekko

Kaava taisi olla ensimmäinen mitä kokeilin tamperelaiselta Jujunalta, ja tämä mekko ainakin toimi tosi hyvin. Mittasin kaavan ennen leikkuuta ja omiin mittoihin vertaamalla minun olisi pitänyt ottaa yläosasta koko 42 (!?) ja muualta koko 38. No jaaha. Tuumasta toimeen kuitenkin ja leikkasin tuon printtiosan koosta 42. Siitä tuli itse asiassa melko hyvän kokoinen, mutta tuon tummansinisen kankaan leveys rinnan alta oli ihan liian suuri, tosin kangas on kyllä aika superjoustavaa ja tämä olisi pitänyt varmaan huomioida paremmin. Kavensin sitten ommellessa ihan reilusti ja lopputulos on oikein sopiva.

Emma-imetysmekko, imetysmekko, imetysvaate, ompele imetysmekkoEmma-imetysmekko, imetysmekko, imetysvaate, ompele imetysmekkoEmma-imetysmekko, imetysmekko, imetysvaate, ompele imetysmekko

Imetysluukun korkeuden kanssa oli hieman haastetta, kun kuviollinen etukappale ja tummansininen etukappale oli eri koosta leikattu, eivätkä kaavan kohdistusmerkit oikein enää pitäneet paikkaansa. Kohdistin lopulta etukappaleet päällekkäin helman pituuden perusteella, ja ne menevät nyt ihan reilusti päällekkäin. Molemmissa reunoissa on kuminauha, mikä muutaman aiemman kokeilun perusteella on mielestäni toimivampi vaihtoehto kuin esim. Framilon. Alemman etukappaleen yläreuna nousee ihan rintojen päälle asti. Tämä on ihan ok, kunhan molemmat kumpparit vain ovat riittävän löysät (mutta pysyvät silti päällä ;). Kuminauhassa on se huono puoli että mitä enemmän kuja on rypyssä, niin sitä enemmän alempi rypytys näkyy etukappaleen läpi. Näin kuviollisessa kankaassa sillä ei juurikaan ole väliä, mutta sileässä yksivärisessä voisi näkyä vähän tylsästi liikaa läpi.

Pääntien huoliteltiin alaosan trikoolla kaitaleella, ja se onnistui mielestäni tällä kertaa ihan loistavasti. Olen saanut tosi hyviä vinkkejä Facebookin Ompeluelämää-ryhmästä, ja tuon ryhmän vinkeillä sain tämänkin nyt onnistumaan näin hyvin :)

-Marianna

Hiljaista on

Kuten olette varmaan huomanneet, niin Cherrymarja-blogi on aika lailla hiljentynyt. En ole (ainakaan vielä) lopettamassa blogia, mutta jonkinlaista taukoa tai ainakin hyvin verkkaista postaustahtia on jatkossakin tiedossa. Ihana vauvamme syntyi kuukausi sitten ja nyt on enemmän annettavaa tuonne vauvablogi Cherrybeben puolelle ♥

Käykäähän siis sieltä lukemassa meidän kuulumisia ja tänne Cherrymarjan puolelle päivitän taas, kun vauvakupla vähän alkaa hälventyä ;-)

dsc_0612.jpg

-Marianna

Villapaita miehelle

Jes, jälleen yksi keskeneräinen projekti valmiiden pinoon! En ihan vielä nimeä tätä ikuisuusprojektiksi, koska aloitin tämän merinovillapaidan vasta viime talvena (tai no syksynä, mutta sitä ei lasketa), ja arvatenkin välissä oli todella pitkiä taukoja. Tämä paita oli tosi pitkään pelkästään hihoja vailla, mikä on vähän hölmö juttu koska niissä luulisi olevan pienin vaiva. PAITSI kun ei noudata mitään ohjetta vaan jälleen kerran yrittää itse ja kiroaa tätä ratkaisua pitkin matkaa…

Paita on siis tehty periaatteessa omasta päästä. Ideoita etsiessä käytin tämän tekemäni paidan pohjana tätä ja tätä paitaa, lähinnä silmukkamäärien ja mallineuleen osalta. Lanka on Lankamaailman Hjertegarn Merino Cotton, joka on 50% merinovillaa ja 50% puuvillaa. Miehelläni oli villapaidan kriteereiksi toiveena se, että paita ei saa olla liian kuuma, kutittava ja ei liian kireä :-D Kuitenkin oli tarkoitus tehdä talvipaita joten hieman lämpöäkin täytyi löytyä. Merinovilla oli minun valintani kutittavan tunteen välttämiseksi, ja väri valittiin lankakaupassa yhdessä. Lanka ei ole mistään halvimmasta päästä mutta ostimme langat -30% alesta, joka tällaisessa kasassa jo tuntui hinnassa ihan kivasti.

Miehen merinovillapaita koko M

Puikot 4.0

Lanka Hjertegarn Merino Cotton

Langanmenekki n. 600 g

Miehen villapaita, merinovillapaita, villapaita miehelleMiehen villapaita, merinovillapaita, villapaita miehelle

Lanka on tosi miellyttävän tuntuinen ja neuloutui kivasti. Ainoa mikä nyt jälkeenpäin vähän harmittaa on se, että olisin saanut ottaa ainakin puolikkaan pienemmät puikot, jotta neule olisi ollut vähän jämäkämpi. Eron huomasin siinä kun tein hihansuun resoria ja kaulusta, niistä tuli huomattavasti napakammat ja sopivammat kuin sileästä neuleesta. No ensi kerralla sitten :)

Mallineule on siis rintaan saakka ihan sileää neuletta ja rinnassa on korinpohjaa (4 o, 4 n, 4 krs). Hihat on istutettu ja kauluksena on saalikaulus 1 o, 1 n. Hihoista ja kauluksesta pitää mainita ihan erikseen; tein siis tosiaan koko paidan ihan omalla mielikuvituksella ilman mitään ohjetta. Kädentielle tullessa etu- ja takakappaleessa kaventelin jonkun verran hihaa varten. Lopuksi sitten neuloin hihat hihansuusta hartialle päin, tarkoituksena tehdä istutettu hiha joka tästä sitten tulikin. Mutta voi pojat että oli vaikea tehdä hihan pyöriö ilman ohjetta! Kainalon lähestyessä alkoi iskeä paniikki, että kainalonseudusta tulee liian tiukka. Niinpä lisäilin silmukoita aika haipakkaa ja sain kuin sainkin kainalon/hartian kohdasta tarpeeksi korkean, mutta samaan syssyyn hihasta oli tullut ihan liian pitkä ja sovittaessa hihaa sai kerätä kyynärpään kohdalle aika mytyn.

Tämä alkoi niin paljon ärsyttää että tein radikaalin ratkaisun: poimin silmukat n. 5 krs hihansuuresorin yläpuolelta tämän ohjeen avulla , leikkasin hihasta saksilla (!) reilun 5 cm pois ja neuloin sitten uuden resorin siten, että koko hiha oli nyt n. 5 cm lyhyempi. Ja kyllä kannatti! Hihat istuvat hyvin ja eivät pussita mistään. Kainalokaan ei ole liian tiukka vaikka sitä vähän pelkäsin.

Miehen villapaita, villapaita miehelle, merinovillapaitaMiehen villapaita, villapaita miehelle, merinovillapaita

Paita olisi voinut ehkä olla aavistuksen pidempi, joskin mieheni on tästä eri mieltä. Yleensä tämän mallinen paita kuitenkin hieman leviää ja lyhenee käytössä, joten voipi olla että vielä pidennän helmaa jossain vaiheessa pikkuisen. Samalla helmaresorin saisi myös tehdä 3.5 puikoilla, jotta se olisi vähän napakampi. Ihan nätti on kyllä noinkin.

Niin ja kaulus on tosiaan kapea saalikaulus, jonka ideoin ihan googlailemalla eri kaulusmalleja. (Huom! näissä kuvissa kauluksen oikea reuna on vähän kierteellä, kun ei malli eikä kuvaaja tajunnut sitä suoristaa) Neuloin kauluksen kapeana soirona erillisenä kappaleena ja kiinnitin neulalla ja langalla lopuksi. Kaulus on alusta hieman kapeampi ja levensin kappaletta silmukoita lisäämällä; niskassa tein viisi kertaa joka toisella kerroksella lyhennetyn kerroksen puoleenväliin kerrosta, jotta sain pientä kaarevuutta niskaan. Tämä toimi ihan loistavasti ja jollain ihmeen kaupalla kauluksesta tuli mielestäni aivan älyttömän hyvän näköinen. Tässä paidassa tosi moni juttu meni vähän puolivahingossa aivan nappiin!

Miehen villapaita, villapaita miehelle, merinovillapaita, saalikaulusMiehen villapaita, villapaita miehelle, merinovillapaita

Paita meni suoraan puikoilta päälle, pingotuksen olin tehnyt ennen kappaleiden yhdistämistä. Ja täytyy sanoa että ehdottomasti kannati, ilman pingotusta pinta ja saumat eivät laskeutuisi noin kauniisti.

Oli tosi kiva saada tämä työ valmiiksi vielä talven puolella :) Seuraava isompi neuletyö saakin kyllä tulla itselleni. Mielessä olisi pitkä neuletakki, mutta ensin on vielä yksi keskeneräinen villatakki parin vuoden takaa tuolla kaapissa kummittelemassa…

-Marianna

30-vuotissynttärit

Näin siinä sitten kävi, että kolmekymppiä tuli täyteen että hups vaan! Tosi moni kyseli, että onko kolmenkympinkriisiä. Ihan rehellisesti voin sanoa että ei ole enää, se meni jo. Sain kehitettyä oikeastikin pienen kriisin viime vuonna kun täytin 29, silloin alkoi siis kriiseily siitä että pian olen 30. En nyt oikein tiedä miten se kriisi ilmeni, mutta jotenkin se fiilis alkoi kumminkin hälventyä nyt varsinaista syntymäpäivää kohden. Ehkä yliopiston valmiiksi saaminen ja vauvan syntymän lähestyminen ainakin helpottivat, koska alkoi tuntua siltä että ihan oikeasti on saanut aikaseksikin jotain! ;)

Synttäreitä olen saanut juhlia nyt parikin kertaa, ensin baby showerien yhteydessä ja nyt vielä sukulaisten kesken menneenä viikonloppuna. Halusin jotenkin tehdä päivästä merkittävän vaikka en nyt tämän möhömahan kanssa enää bileitä jaksanutkaan järjestää. Siispä kutsuin sukulaisia ja muutaman ihan lähimmän ystävän kahvittelemaan, ja tämä oli oikein mukava ratkaisu.

IMG_8942

Äitini oli ihana ja tuli pyynnöstäni auttamaan tarjoilujen sun muiden kanssa, ja vieraaksi toki myös ♥ 30 vee heliumpallot ovat edelleen kuosissa baby showerien jäljiltä, joten jätin ne juhlakoristeeksi!

IMG_8944IMG_8945

Halusin pitää juhlat melko rentona ja muutenkin yritän aina välttää pönötystä viimeiseen asti. Se ei ole meidän perheessämme muutenkaan tapana, esim. perhejuhlissa koitetaan välttää pukukoodia viimeiseen saakka :D Siispä kielsin juhlavaatteet ja lahjat, no juhlavaatteita ei ihmisillä ollut mutta lahjoja sain oikeastaan kaikilta… Kiitos kun noudatitte toiveitani! ;)

Tarjoilutkin pidin simppelinä ja suppeana, eikä kyllä olisi ehtinyt ihan seitsemää sorttia valmistaakaan. Tykkään itse tosi paljon voileipäkakuista, ja kokeilin nyt ekan kerran sellaisen tekemistä itse. Ohjeen nappasin Valion sivuilta, tämä paakelsi oli Välimeren voileipäkakku. Täytteeksi tuli grahampaahtoleipää ja sulatejuustotahnaa, johon sekoitettiin Oltermanni-sulatejuustoa, aurinkokuivattua tomaattia, kinkkua, persiljaa ja omenaa. Täyte oli mielestäni todella hyvää, teen ehdottomasti tätä toistekin! Koristeet tein omasta päästä ihan säveltäen matkan varrella. Kakku olisi voinut olla hintsusti kosteampi, tai sitten päällisen olisi saanut laittaa jo edellisenä päivänä niin kosteus olisi ehtinyt imeytyä paremmin. Silti kakku oli maukasta ja meni parempiin suihin eikä mitään jäänyt seuraavaan päivään.

IMG_8939IMG_8963

Makealla puolella oli äitini tekemä täytekakku ja minun leipomani suklainen kuivakakku. Tällainen kolmen tarjottavan pöytä oli mielestäni oikein passeli, ja toisaalta n. 15 hlö vieraille määräkin oli sopiva.

IMG_8950IMG_8952

Olin pyytänyt vieraita saapumaan vähän liukuvasti siten, että kaikille sanoin hieman eri ajan ;) Näin ehdin seurustelemaan kaikkien kanssa eikä toisaalta tullut kovaa ryysistä, meillä ei ihan tuhottomasti ole istumatilaa ja jotenkin kivempi mielestäni vieraillekin, etteivät kaikki ole samaan aikaan kahvipöydässä. Tällainen järjestely toisaalta venyttää päivää, viimeiset vieraat lähtivät iltaseitsemältä ja aloin olla kyllä aika sippi. Alunperin tosiaan mietin ihan iltabileitä kavereille, onneksi en päätynyt siihen, ei härregyd näillä viikoilla ei kyllä jaksa enää kukkua kun kahvittelujuhlatkin ottavat jo voimille :D Huomatkaa muuten allaolevassa kuvassa, miten hyvää ryhtiä saan pidettyä yllä. Ei ihme että selkä on välillä kipeä, hehe.

IMG_8967

DSC_0421_1517388596867

Tuli nyt kirjoiteltua pitkästä aikaa vähän muutakin kuin käsityöjuttuja, tiedän että näitä yleispostauksiakin kovasti toivotaan :) Vaikka olenkin nyt äitiyslomalla niin ei muka ehdi enempää blogata! Tai sitten syynä on se, ettei ole mitään erityistä kerrottavaa.

-Marianna

Bambua ja leggaria

Leggarit ja toppi saatu Color4Carelta bloginäkyvyyttä vastaan

Sain Color4Care-nettikaupasta jo aiemmin tukisukat, joista kirjoittelin Cherrybeben puolella. Nämä muut vaatteet sopivat mielestäni paremmin tänne Cherrymarjan puolelle, kun päivän asujakin täällä joskus harvoin vilahtelee :D

Raskaana ollessa pukeutuminen on välillä aika haastavaa. Tai lähinnä ongelma on se, että tuntuu kuin aina olisi ne samat muutama vaatekappale päällä. Työharjoittelun aikana ei ole tarvinnyt käyttää työvaatteita vaan olen ollut omissa kuteissani, tämä on hoitsuvaatteisiin tottuneelle ihan mukavaa vaihtelua. Toisaalta on pitänyt sitten vähän pohtia ettei nyt joka päivä olisi sama asu päällä.

Pääasiassa asut muodostuvat tällä hetkellä pitkä toppi-pitkä villatakki-housut- linjalla. Olen ostanut kahdet raskausfarkut, lisäksi olen käyttänyt paksuja leggareita housuina. Ne kuitenkin vaativat ehdottomasti pepun peittävän yläosan, leggins are not pants! (näin joskus tämmöisen meemin ja se on kyllä ihan totta)

IMG_8808IMG_8811

Color4Carelta saadut legginsit ja bambutoppi ovat alusvaatteet-osastolla. Toppi on sen verran läpikuultava että yksikseen en sitä ehkä ihmisten ilmoille laittaisi, mutta bambumatskun ansiosta se sopiikin nimenomaan aluskerrokseksi hyvin. Minulla ei aiemmin ole ollut mitään bambuisia vaatteita (vain tiskirättejä), ja oli kiva kun pääsin kokeilemaan tätä aluspaitaa. Bambu hengittää tosi hyvin, mutta ei tunnu hikisen nihkeältä. Plussaa tulee siitä, että toppi on tarpeeksi pitkä. Mahtuu hyvin ison möhömahan päällekin eikä näytä napapaidalta. Tässä minulla päällä oleva toppi on kokoa M, mitä normaalisti käytän muutenkin.

Legginsit sen sijaan käyvät ihan ”housuista”, jos vain peppu ei ole näkyvissä ;) Nämä ovat sen verran peittävät ja paksut että alushousut eivät näy läpi. Materiaali on kuin paksua nylonsukkahousu-matskua. Onnistuin repimään vyötärölle silmäpaonkin heti toisella käyttökerralla, hyvä minä. Onneksi se ei ulotu punttiin asti joten näitä voi vielä pitkän paidan kanssa käyttää vallan hyvin. Talvella sopinevat välihousuiksi.

IMG_8812

Ensi viikolla olisi aika palata hetkeksi takaisin suuhygienistin töihin. Saapi nähdä, miten mahan kanssa siihen potilaspenkin päätyyn oikein mahtuu. Onneksi töissä on jo muutamat kappaleet äitiys-työvaatteita olemassa, ei tarvitse ahtautua omiin vanhoihin (eikä toisaalta kamaliin isoihin kaapuihinkaan).

Sitä ennen kuitenkin vielä itsenäisyyspäivän illan viettoa perinteiseen tapaan, linnan juhlat ovat juuri alkamassa. Onnea Suomi ja hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!

-Marianna

 

Kukkabomber

Kesätakiksi halusin ommella jotain mukavan pirteää ja sellaista, missä menisin pikkuisen mukavuusalueeni ulkopuolelle. Kankaan valinnassa piti hieman pakottaa itseään, etten valitsisi taas jotain tylsää, tummaa ja yksiväristä. Käsityölehden mallikappaleessa takkiin oli käytetty reippaan kirjavaa tikkikangasta, ihan siihen en kuitenkaan lähtenyt. Eurokankaasta löytyi kaunis kukkasatiini ja olihan siinä nyt sentään tumma pohjaväri, ettei tarvinnut aivan hulvattomaksi heittäytyä! ;)

Kukkabomber

Kukkabomber

Kukkabomber eli ”pilottitakki”

Kangas: Eurokangas Tuovi-kukkasatiini, 98% puuvilla, 2% elastaani

Vuori: Japonette-100% viskoosi

Koko 38, ohje Suuri Käsityö 4/2017

Materiaalien hinta yhteensä: 50€

Olin suorastaan hämmästynyt, että takki ei ollut kovin vaikea ommella. Se ei edes ollut erityisen työläs, tämän tekemiseen meni kaikkiaan n. neljä iltaa (1-3h ompelua/ilta). Esimerkisi tämä pikkupojan paita, joka ei koskaan päätynyt edes tänne blogiin saakka, oli suhteessa kokoonsa paljon työläämpi!

Tässä omassa kukkatakissani eniten hommaa teetti vuoritus. Oli muuten ensimmäinen kerta, kun tein kokovuoritetun vaatteen. Se olikin yllättävän helppoa! Olin lopuksi ihan että wau, osasin näin siististi, erityisesti kukkakankainen etualavara näyttää tosi kivalta mustaa sisustaa vasten (näkyy seuraavassa kuvassa). Tuo tasku ei kuulunut ohjeeseen, lisäsin sen ihan omasta ideastani. Takissa ei muuten olisi ollut yhden yhtäkään taskua, ja halusin että edes pieni kännykän tai kukkaron paikka löytyisi. Tasku on resoria ja silitin sen taakse tukikankaan, ettei liikaa lörpähdä.

Kukkabomber

Kukkabomber

Kukkabomber

Halusin vuorittaa takin paristakin syystä: ensinnäkin päällikangas on painettua, ei täysvärjättyä, ja näin ollen sen nurja puoli on valkoinen. Ei olisi näyttänyt mustilla saumoilla kauhean kauniilta takin ollessa auki. Toisekseen halusin vuorilla varmistaa sen, että takki sujahtaa päälle nätisti ja liukkaasti ja viskoosi materiaalina pitäisi olla melko hiostamatonta. Vähän aloin lopussa miettiä, että tulikohan takista turhankin paksu kesäkeleille. Tuo päällikangas ei ole mitään kovin ohutta, mutta toisaalta nyt takissa on kivaa ryhtiä. Bomberin malliin kuuluu tuollainen pieni pussitus ja löysyys, halusin välttää liian pallomaista vaikutelmaa ja pidensin etu- ja takakappaleita tuuman verran. Tämä oli hyvä ratkaisu, ja takin pituus (ja koko muutenkin) on aika täydellinen.

KukkabomberKukkabomber

KukkabomberKukkabomber

Kuten alussa sanoin, niin tämä kuosi menee kyllä todella pitkälle omien vaatetottumusteni ulkopuolelle. Kangas on kyllä todella kaunis, ja mustat muut osat kyllä rauhoittavat Hyacinth Bucket-vaikutelmaa hieman ;) Takki näyttää mielestäni myös kauniilta sekä auki että kiinni, se on tärkeä juttu. Useimmiten pidän tällaisia takkeja auki. Alla oleva paita ja muu asu täytyy kyllä olla aika rauhallinen, kukkakuosissa on tarpeeksi kirjavuutta ihan itsessäänkin.

Mitä pidätte takista? Kivan kukkea vai kamalan kirjava? ;)

-Marianna