Hide away- tunika ja merinovillatakki

Hei, olen elossa! Mitenkäs tämä postaustahti pääsi yhtäkkiä näin venymään… No syy taukoon on osannut kävellä kolme kuukautta, repii pyykit korista, piiloutuu eteisen kaappiin ja syö eilistä makaronia pöydän alta. Eli life happened, ja taapero pitää kiireisenä. Nyt kun yksivuotissynttäritkin on juhlittu, olen välillä miettinyt että kuinka helppoa pikkuvauvan kanssa onkaan :D Siis siihen nähden, että pienempänä meidän lapsi nukkui ne kolmet päikyt, ei juossut pakoon kun otti puhtaan vaipan esiin, jaksoi pötköttää matolla ihan paikallaan sen aikaa kun join kahvia sun muuta. Nyt aikaa menee touhuiluun enemmän, ja toisaalta päiväunet ovat vähentyneet aika lailla. Mutta niin ihanaa tuon pienen kanssa vaan on ♥ Sairasteluilta ei olla vältytty meilläkään, mutta nyt näyttäisi ainakin hieman paremmalta mitä viime viikkoina on ollut. Flunssa jälkitauteineen on toivottavasti menossa nyt lopullisesti ohi. Tulisko vaikka kevät seuraavaksi?!

Hypätäänpä sitten takaisin otsikkoon, eli jotain käsitöitäkin olen saanut aikaiseksi! Tai jonkun verrankin kyllä, mutta tänne blogiin asti niiden saaminen on tosiaan aika työn takana. Viime viikonloppuna karkasin sairastuvalta Ommellaneille tai ompelulaneille, eli yhteisompelutapahtumaan. Nämä lanit järjesti Ommel ry. Paikkana oli todella inspiroiva Monitoimitalo 13 Tampereen keskustassa. Kävelen työmatkalla joka päivä talon ohi, mutta en ole koskaan käynyt sisällä asti. Talossa järjestetään Tampereen kaupungin tukemana ihan huikeaa käsityö- ja askartelutoimintaa alle 30-vuotiaille nuorille työpajamuodossa. Tämän perustoiminnan lisäksi tiloja vuokrataan muillekin, ja siten tällainen yli-ikäinenkin pääsi mukaan. Ompelulaneille raahataan yleensä omat koneet ja materiaalit mukaan, ja minäkin pakkasin saumurin, ompelukoneen ja Ikea-kassillisen kankaita ja tarvikkeita matkaan. Tavoitteena oli ommella itselle tunika ja lapselle parit paidat.

Hide away-tunika (tai oikeammin huppari) on todella suosittu ompelukaava, joka löytyy suomalaisen Ottobre-lehden numerosta 2/2017. Huppari on pepun peittävää pituutta, ja jujuna ovat kaarevat taskut kyljissä. Facebookin ompeluryhmissä näitä tekee vähän joka toinen, taitaa ainakin noissa piireissä olla se THE huppari. Koska mallia kaikki niin kehuvat, päätin minäkin kokeilla. Olen ollut todella laiska ompelemaan itselleni, lapsen syntymän jälkeen melkein kaikki on tullut tehtyä pojalle. Jatkossa yritän saada itsellenikin enemmän päällepantavaa ommeltua :)

Hide away tunika ilman huppua

Kaava: Ottobre design 2/2017

Koko 36 muokkauksilla

Kangas Verson puoti

Hide away huppari, hide away tunika, pupujemma, ommeltu tunika

Sekä malli että kuosi ovat mukavuusalueeni ulkopuolelta. Olen tosi huono käyttämään pepun peittäviä paitoja/mekkoja/tunikoita, jotenkin tunnen oloni niiden kanssa vähän oudoksi. Mitä alle laitetaan, sukkahousut, legginsit vai farkut? Ja mikä takki näiden kanssa sopii? No, tätä jään miettimään ja totean samaan hengenvetoon, että tästä hide away tunikasta tuli kyllä todella kiva. Malli istuu nätisti, taskut ovat hyvät ja varmasti tälle käyttöä löytyy.

Kuosina on jo toista vuotta hillottu Verson puodin Pupujemma tiilenpunaisena. Kuosikankaat tuntuvat olevan edelleen muotia ompelupiireissä. En osaa itse millään mieltyä ”lapsekkaisiin” kuoseihin, ne vaan eivät ole minun juttuni. En siis tekisi itselleni vaatetta esim. pandakuviolla. Tämä pupujemma on vähän siinä rajoilla, aika leikkisä idea mutta väri on tosi kaunis punainen ja jotenkin malli on silti sopivan graafinen minun makuuni.

Hide away huppari, hide away tunika, pupujemma, ommeltu tunikaHide away huppari, hide away tunika, pupujemma, ommeltu tunikaHide away huppari, hide away tunika, pupujemma, ommeltu tunika

Kyselin itsekin Facebookin ompeluryhmässä, että miten Ottobren kaava vastaa kokoaan ja mitä kannattaisi ottaa huomioon. Aika moni sanoi mallin olevan väljää mitoitusta, ja kaava onkin alunperin tehty joustocollegelle eikä trikoolle. Minulla oli alunperinkin mielessä tämä pupujemma, ja lisäksi halusin vähän tyköistuvamman mallin. Hide away tunikasta siis valitsin koon 36, vaikka normaalisti käytän kaupan vaatteissa kokoa 38/M. Lisäksi kavensin hihoja hieman, syvensin taskuja n. 5 cm ja resorien sijaan laitoin helmaan vain käänteen ja hihansuihin kaitaleet samasta kankaasta. Kankaan loppuessa kesken oli pakko huolitella pääntie alavaralla (ja eri kankaasta vielä), kun tätä punaista pupujemmaa ei ollut edes sen vertaa ylimääräistä, että olisi saanut pääntiekaitaletta leikattua. Samasta syystä jätin hupunkin kokonaan pois.

Esiteltäkööt samaan syssyyn vielä ihan ehdottomaksi lempivaatteekseni kivunnut neuletakki. Jos tunikat eivät ole minun juttuni, niin neuletakit kyllä ovat. Niitä löytyykin kaapista lähemmäs kymmenen, eikä niitä silti ole liikaa. Tämä musta merinovillatakki on ollut päälläni lähes joka päivä valmistumisestaan saakka, ja näihinkin kuviin jouduin sen kaivamaan pyykkikopasta :D

Merinovillatakki on ommeltu Ommellisen merinoneuloksesta, jonka ostin käsityömessuilta syksyllä. Olin pelännyt merinon ompelua, ajattelin että se venyy ja paukkuu joka suuntaan niin paljon, että tuloksena on muodoton lörpäke. No päinvastoin, tätä oli oikein mukava käsitellä ja kaavakin sopi venyvälle neuleelle hyvin.

Merinovillatakki

Kaava Jujunan lovely gardigans-neuletakkipaketista Elegant lady

Koko 38

Kangas merinoneulos Ommelliselta

jujuna neuletakki, ommellinen merino, merinovillatakki, ompele villatakki, merinovillatakki kaavajujuna neuletakki, ommellinen merino, merinovillatakki, ompele villatakki, merinovillatakki kaavajujuna neuletakki, ommellinen merino, merinovillatakki, ompele villatakki, merinovillatakki kaavajujuna neuletakki, ommellinen merino, merinovillatakki, ompele villatakki, merinovillatakki kaava

Käytin siis kaavassa kokoa 38 joka on oma kokoni. Kaava on tehty merinoneulokselle, ja varmistin vielä Jujunan Jenniltä, että voi suoraan valita oman vaatekokonsa. Kaulukseen merinoa ei enää riittänyt, joten käytin mustaa joustocollegea. Tämä ratkaisu toimi oikeastaan tosi hyvin, ja näyttää kivalta! Taskunsuihin lisäsin framilonia estämään lörpähdystä, mutta vissiin taskujen kuuluukin jäädä tuolla lailla lörpälle. En oikein keksi, miten niitä voisi saada jämäkämmäksi.

Onpas muuten vaikeaa saada umpimustasta neuletakista jotain järkevää kuvaa. Asiaa ei helpota se, että mieheni ei tätä asukuvausta oikein ymmärrä vieläkään, vaikka on jo vuosikaudet toiminut Instagram- ja blogikuvaajanani :D

Sellaisia ompeluksia tällä kertaa! Jos postaustahti jatkuu samana, niin seuraavana esittelen jo tulevan syksyn neuleita ;)

-Marianna

Mainokset

Kehyskukkaro ja ommeltu meikkipussi

Kun on ommellut lähemmäs kymmenen imetyspaitaa, niin alkaa välillä kaivata hieman jotain muutakin paininjalan alle. Viime aikoina on tullut tehtyä aika paljon pussukoita. Punatukka ja kaksi karhua-blogin Hanna aina kehuu Almandiini-verkkokauppaa ja heidän japanilaisia kankaitaan. Kun sitten Almandiinille tuli alennusmyynnit, tilasin ison nipun puuvilla-pellavakankaita erityisesti pussukat mielessä. Heidän kankaansa sopivat erinomaisesti tällaisiin meikkipusseihin sun muihin nyssyköihin, kuten kotopuolessani sanotaan. Tänä jouluna aion ommella tai olen jo ommellut ison osan lahjoista itse, näitä töitä jätin tarkoituksella kuvaamatta :)

Ensimmäinen pussukka on Almandiinin mustapohjaista puuvilla-pellavaa, tykkäsin tästä syvän mustasta tosi paljon. Pussukan ohje on mukailtu Handmade Hippu-blogista. Vasta tämän pussukan tekemisen jälkeen hoksasin, miten tuo pohjan päätykulma kannattaisi tehdä. Hipun ohjeessa ja kaavassa pussukan osien nurkista leikataan kulma pois ennen ompelua. Mielestäni kuitenkin paljon siistimpi ja helpompi on ommella pohja neliön muodossa, ja lopuksi taittaa sivu- ja pohjasauma kohdakkain, ommella ja katkaista kulmista pala pois. (tästä selityksestä ei nyt kyllä kukaan varmaan ymmärtänyt mitään…) Kiva meikkipussi tästä tuli, sisälle tein vielä taskut johon voi sujauttaa vaikka huulikiillon :) Hiukan järeämpi vetoketju sopii mielestäni meikkipussiin hyvin.

Ompele meikkipussi, ompele kehyskukkaro, ompele pussukka, meikkipussukka, ompele toilettilaukku, ommeltu toilettilaukku, almandiini puuvillaOmpele meikkipussi, ompele kehyskukkaro, ompele pussukka, meikkipussukka, ompele toilettilaukku, ommeltu toilettilaukku, almandiini puuvilla

Lempparikappale näistä on tämä seuraava meikkipussi. Tämän ompelin pyynnöstä kummipojalleni reissupussukaksi, johon saa laittaa saippuat ym. toilettitarvikkeet. Pussukan kangas on niin ikään Almandiinilta. Tähän sovelsin (ja todellakin sovelsin) Villa ja Villa- blogin kehuttua ohjetta, mutta kun halusin pienentää kaavaa niin metsään meinasi taas mennä… Lisäksi käytin tässä erittäin jäykkää Eurokankaan kovikehuopaa, mikä teki vuoritetun pussukan kääntämisestä aikamoista painajaista. Ensi kerralla tiedän laittaa huomattavasti ohuempaa huopaa. Mukavan jämäkän paksulla huovalla kyllä saa, mutta kappaleiden käsittely on hankalaa.

Ompele meikkipussi, ompele kehyskukkaro, ompele pussukka, meikkipussukka, ompele toilettilaukku, ommeltu toilettilaukku, almandiini puuvillaOmpele meikkipussi, ompele kehyskukkaro, ompele pussukka, meikkipussukka, ompele toilettilaukku, ommeltu toilettilaukku, almandiini puuvilla

Tässä pussukassa parasta on tuo aivan hurmaava karhukangas. Pohdimme lahjan saajan kanssa vetoketjun väriä, ja päädyimme tehostevärinä punaiseen. Mielestäni vetskari sopii tähän kankaan väriin kuin nenä päähän! Beigellä vetoketjulla olisi tullut huomattavasti tylsempi tulos.

Näin kuvissa tämäkin ommeltu toilettilaukku näyttää supersiistiltä. Kukaan vaan ei tiedä mitä piti tehdä, että tähän pisteeseen päästiin, hehe. En kerro siitä enempää, mutta prosessiin sisältyi muun muassa tekstiililiimaa ja paljon pään sisäisiä kirosanoja ;)

Samalle saajalle meni myös alempi pieni kehyskukkaro. Olin kuun alussa Tampereen kansalaisopiston järjestämällä kehyskukkaro-kurssilla. Oli muuten todella mainio kurssi ja taitava vetäjä! Kurssi kesti kahtena lauantaina yhteensä 12h, ja tarjosi tälle pikkunaperon äidille vielä mukavasti omaa aikaa mielekkään tekemisen parissa. Kehyskukkaro ei ollutkaan niin monimutkainen juttu, mitä olin etukäteen ehkä pelännyt. Näiden ompelu on kaavan piirtämisen jälkeen aika simppeliä, ja kukkarokehys liimataan tekstiililiimalla. Sekään vaihe ei ole niinkään vaikea kuin työläs.

Haastavin osuus kehyskukkaron ompelussa oli mielestäni piirtää kaava kullekin kehykselle (jokainen koko tarvitsee siis oman custom kaavan) sellaiseksi, että kangasosa sujahtaa kehykseen just eikä melkein. Hieman omaksi yllätykseksenikin kaikki neljä kurssin aikana tekemääni kehyskukkaroa onnistuivat lähes täydellisesti. Yleensä kun jotain uutta lähtee kokeilemaan, niin vähintään ensimmäinen menee ainakin puoliksi pieleen.

Kukkaron kehykset ja tekstiililiiman ostin kaikki Ompelijanmaailmasta eli Pispalan ompelukonekeskus Koivulta. Liima oli erinomaista Gütermannin HT2-kontaktitekstiililiimaa.

Ompele meikkipussi, ompele kehyskukkaro, ompele pussukka, meikkipussukka, ompele toilettilaukku, ommeltu toilettilaukku, almandiini puuvilla

Kehyskukkaroita sain siis yhteensä valmiiksi neljä, kaksi samanlaista hempeän ruusuisella kuosilla ja ne näkyvät alla. Kullanvärisellä kehyksellä varustettu jää itselle, hopeakehyksinen äidilleni. Sisällä näissä on kernin tapaista kosteudenkestävää, helposti pyyhittävää kangasta. Sekä näissä kauniissa ruusunpunaisissa että ylemmässä pienessä kehyskukkarossa päällis- ja vuorikankaan välissä on silitettävä tukikangas sekä ohut levyvanu. Erityisesti vanu on mielestäni pussin muodon kannalta tosi tärkeä, se tekee pussukasta jämäkän. Tykkään myös että pienet pussukat ovat sen verran jämäköitä, että pysyvät itsestään pystyssä (kuten yllä olevassa kuvassa).

Ompele meikkipussi, ompele kehyskukkaro, ompele pussukka, meikkipussukka, ompele toilettilaukku, ommeltu toilettilaukku, almandiini puuvillaIMG_9904

Sellaisen asian antaisin vinkiksi kehyskukkaroita tekeville, mitä en itse tajunnut ennenkuin jälkeenpäin: kukkarokehyksen valinta kannattaa tehdä niin, että mitä isompi pussi, sitä ”syvempi” kehys. Eli kukkarokehyksen leveys ei ole mielestäni niin olennainen (toki vaikuttaa siihen, millaisen pussukan haluat) kuin tämä kehyksen sivustan korkeus. Ylempi kuva näistä ruusupussukoista näyttää hyvin sen, mitä tarkoitan: jos kehyksen sivuosa olisi lyhyempi, ei pussukka aukeaisi kunnolla eikä sinne mahtuisi laittamaan tavaraa. Tämä ei ole ongelma, jos teet pienen ja matalan kukkaron, kuten kynäpenaalin. Mutta tällaiseen isoon meikkipussukkaan pitäisi jo mahtua isompaa purkkia ja purtiloa, jolloin pussukan ”kidan” täytyy olla leveämpi.

Mikäs näistä oli teidän lempparinne? :) Meikkipussi vai kehyskukkaro?

-Marianna

 

Untuvapakkaus

Oletteko jo kuulleet Untuvapakkauksesta?

Kun perheeseen syntyy keskosvauva tai -vauvat, se tapahtuu usein yllättäen. Kaikki hankitut vauvanvaatteet ovat liian isoja eikä perheellä välttämättä ole voimavaroja etsiä riittävän pieniä vaatteita. Sopivan kokoisten vaatteiden löytäminen voi olla myös haastavaa. Kelan äitiyspakkauksen vaatteet ovat tässä alkuvaiheessa liian isoja.

Facebookiin on perustettu heinäkuussa 2017 ryhmä nimeltä Untuvapakkaus, jonka tarkoitus on valmistaa ja koota vapaaehtoisvoimin vaatepakkauksia pienille keskoslapsille.

Olen ollut Untuvapakkauksessa nyt puolisen vuotta mukana ompelijana. Toiminta pyörii Facebook-ryhmässä, jossa sekä tekijät että tarvitsijat kohtaavat. Pakkauksen voi saada kuka tahansa keskonen tai pienikokoisena syntynyt, pakkaus ei maksa mitään eikä niihin tällä hetkellä ole jonoa. Postikulut tulevat kuitenkin saajan maksettavaksi.

Oma lapseni syntyi täysiaikaisena ja tavallisen kokoisena, eikä keskosuus sinänsä kosketa minua mitenkään läheltä. Muutamalle tutulle on syntynyt keskosvauva, mutta en ole itse koskaan esimerkiksi päässyt näkemään keskosta vauvana. En siis osaa oikein edes kuvitella, miten pieniä nuo minitaistelijat ovatkaan. Nyt lapsen saamisen myötä sitä on kuitenkin jollain lailla enemmän herkistynyt kaikille pienten lasten asioille ja hädälle. Tämä Untuvapakkaus-projekti on kyllä tosin sellainen, että olisin voinut ihan muutenkin tähän osallistua.

Untuvapakkaus, keskovaatteet, keskosbody, vauvan body, bodyn ompelu, vauvanvaatteet

Vaikka halua olisi osallistua enemmänkin, on tuo oma pallero rajoittanut käsitöille jäävää aikaa. Lisäksi materiaalien puutteessa työt välillä seisoivat aika pitkiäkin aikoja. Osaan käsitöistä on saatu lahjoitusmateriaaleja, osa on mennyt tekijöiden omasta pussista. Minä laitoin näihin töihin kaikki materiaalit omasta kaapista, ja yllättävän paljon sitä kaikkea näihin tarvitaankin. Jo bodyjen nauhaa ja neppareita piti olla aika iso määrä. Ihan mikä matsku tahansa ei Untuvapakkaukseen sovi, ja esimerkiksi akryyliset pipot ja polyesterkankaat ovat kieltolistalla.

Untuvapakkaus, keskovaatteet, keskosbody, vauvan body, bodyn ompelu, vauvanvaatteetUntuvapakkaus, keskovaatteet, keskosbody, vauvan body, bodyn ompelu, vauvanvaatteetUntuvapakkaus, keskovaatteet, keskosbody, vauvan body, bodyn ompelu, vauvanvaatteet

Sain kesän aikana tehtyä 8 bodya, 3 housut, 3 pipoa, yhden peiton ja lisäksi äitini neuloi viisi pientä myssyä :) Kaikki vaatteet olivat koossa 44 cm, joka on yleisin koko Untuvapakkauksen saavilla vauvoilla. Systeemi toimii siten että ompelijat ja neulojat lähettävät vaatteet pakkaajille, jotka sitten perheiden pyynnöstä kasaavat aina pienen postipaketillisen vaatetta toiveiden mukaan. Kokoa ja väritoiveita pystytään ottamaan huomioon, samoin erityistarpeita mahdollisuuksien mukaan. Esimerkiksi yksi räätälöity pakkaus lähti vauvalle, jonka käsi oli syntyessä epämuodostunut.

Untuvapakkaus, keskovaatteet, keskosbody, vauvan body, bodyn ompelu, vauvanvaatteetUntuvapakkaus, keskovaatteet, keskosbody, vauvan body, bodyn ompelu, vauvanvaatteet, keskosen myssy

Olin ennen pakkauksen ompelijaksi ryhtymistä ommellut tasan yhden bodyn, ja se oli aivan hirveä räpellys. Tästä pakkauksesta innostuneena hankin myös uuden (käytetyn) saumurin, ja alkoi ompelukin sujua ihan eri malliin kuin ennen. Ohjeena näissä minun bodyissani on käytetty PaaPiin kaavakirjan Nuppu-kietaisubodya, joka onkin mainio ohje. Mitä enemmän teki, sitä paremmaksi jälki muuttui, ja kehtaan jo itsekin sanoa että bodyni ovat nyt tosi kauniita ja siistejä :) Toki kaunis kuosivalinta vaikuttaa paljon lopputulokseen, mutta huolellisuutta on saanut itsekin opetella. Kyllä sitä vaan hyvälaatuisista materiaaleista tulee kauniimpaa jälkeä.

Kun sain tämän setin valmiiksi, niin tällä hetkellä minulla ei ole Untuvapakkaukseen menossa eikä työn alla mitään vaatetta. Tarkoitus olisi kuitenkin jatkaa työtä, heti kun kaikki joululahjakäsityöt ovat valmiina (ja aika monet jo ovatkin!). Koska tähän satsiin meni aika paljon omaa rahaa, aion jatkossa yrittää saada lahjoitusmatskua ompeluksiin. Niitä on osittain mahdollista saada ryhmän kautta, mutta yksityiset lahjoittajat ovat aivan merkittävä lähde tarvikkeille.

Haluaisitko sinä, arvon lukijani auttaa toteuttamaan Untuvapakkausta ja lahjoittaa tarvikkeita näihin suloisiin keskosvaatteisiin? :) Tarve on sekä kankaille, puuvillanauhalle, neppareille, resorille että postituskummille (eli maksamaan postikulut lähetettävistä vaatteista). Jo paketillinen neppareita tai pari metriä nauhaa auttaa eteenpäin. Jos haluat osallistua minun kauttani, otan mielelläni vastaan em. materiaaleja tai halutessasi voin hankkia matskut itse ja toimitan sinulle kuitin. Kun lahjoitustavarasta valmistuu jotain, raportoin luonnollisesti kuvien kera.

Jos koko asia kiinnostaa tai haluat vain seurailla projektin etenemistä, kannattaa liittyä FB-ryhmään. Ryhmässä oleminen ei tarkota, että projektiin pitäisi osallistua. Ryhmään liittyessä pitää vastata muutamaan lyhyeen kysymykseen, mutta varsinaisia pääsyvaatimuksia ei ole. Untuvapakkausta voi seurata myös Instagramissa @Untuvapakkaus. Sieltä näkee myös paremmin pakettien sisältöä eli sitä, millaisia settejä maailmalle lähteekään. Ja aivan parasta FB-ryhmässä on se, kun pakkauksen saaneista vauvoista postataan kuvia ommellut vaatteet päällä! Minäkin olen saanut yhden kuvan, jossa pienen pieni tyttö oli minun tekemäni vaatteet yllään mummonsa sylissä. Kyllä lämmitti mieltä ♥

Untuvapakkaus, keskovaatteet, keskosbody, vauvan body, bodyn ompelu, vauvanvaatteet

Liitän vielä käsityöihmisille tiedot käyttämistäni ohjeista ja materiaaleista:

Bodyt: Ohje PaaPiin kaavakirjan Nuppu koossa 44 cm. Vaaleanpunaisten bodyjen kangas Nosh, puna-valkoinen Nanso/Neulomo, ruskeat pöllökuosiset mysteerikangas kuten myös vaaleansininen lammastrikoo, dinosaurustrikoo PaaPii, valkoinen Story of Roo Hiding hats. Solmimisnauhat sieltä täältä, puuvillaa, suurin osa ostettu Tukholmasta kesäreissulla. Nepparit Prym 10mm rengasnepparit.

Housut: Kaava on jaettu Untuvapakkaus-facebookissa. Koko 44 cm.

Kankaiset pipot: Ohje Kodin kuvalehti, piirsin välikoon 32 cm. Traktorikangas Metsolan joustofrotee, sisällä Myllymuksujen bambujoustofrotee, nauhoina musta trikoovinonauha Poppanavakasta. Lammastrikoo mysteerikangas, nauhoina valkoinen resori Ommelkuplasta.

Neulotut myssyt: Ohje Dropsilta soveltaen, lankoina 100% puuvillalanka ja bambu-puuvilla, molemmat Novitalta.

Peitto: Kirjava päällikangas Eurokankaan kilolaarista. Sisällä fleece.

 

Hiiop-jumpsuit vauvalle

Hiiop-jumpsuitin ompelu on ollut yksi mieluisimpia ja myös ensimmäisiä juttuja, joita omalle lapselleni ompelin. Taisi olla niin, että löysin kauan säästöliekillä olleen ompeluinnostukseni nimenomaan tämän Jujunan mainion ohjeen myötä. Aiemmista samalla ohjeella tehdyistä haalareista voit lukea tästä  postauksesta. Lisää ihania Hiiopeja voi tsekata Instagramista. 

Hiiop-jumpsuit on aika helppo ommeltava, jos perusasiat ompelusta ovat hallussa. Eniten päänvaivaa tuottanee vetoketjun kiinnitys ja epäsymmetrisen hupun mallailu, mutta nyt kun tämä on jo, hmm, muistaakseni neljäs hiiopini niin johan alkaa sujua. Tämä kappale oli muuten ensimmäinen, johon tein kauluksen hupun sijaan. Huppu on tosi kivan näköinen, mutta vauvalla mielestäni vähän epäkäytännöllinen. Jujunan Jenni on onneksi tehnyt sekä kaavan että kuvallisen ohjeen matalaan kaulukseen, sen voi tulostaa täältä.

Kummipoikamme täytti hiljattain vuoden, ja ompelin tämän Hiiop-jumpsuitin (eli suomeksi kai potkupuvun/haalarin) osittain toiveiden mukaan. Kangasta saajat eivät olleet nähneet etukäteen, mutta sain vähän vinkkiä toiveista ja väreistä. Tämä haalari on tehty koossa 86 cm.

Hiiop jumpsuit, jumpsuit vauvalle, jujuna jumpsuit, jumpsuitin ompelu

Hiiop jumpsuit, jumpsuit vauvalle, jujuna jumpsuit, jumpsuitin ompelu

Kankaana tässä Hiiop jumpsuitissa on Eurokankaan joustocollege jääkarhukuviolla. Halusin ostaa kankaan kivijalasta enkä netistä, vaikkakin nettikaupoissa olisi joustocollegea ollut huomattavasti parempi valikoima. Vetoketjun jatkoin alkuperäisestä ohjeesta poiketen lahkeen puoleenväliin saakka, tämä helpottaa pukemista. Resori on Noshilta, heillä kangastuotanto muuten loppuu. Tosi tylsä juttu, Noshin kankaat ovat olleet oman ja muidenkin kokemusten perusteella ihan huippulaatuisia.

IMG_9786-2Hiiop jumpsuit, jumpsuit vauvalle, jujuna jumpsuit, jumpsuitin ompeluHiiop jumpsuit, jumpsuit vauvalle, jujuna jumpsuit, jumpsuitin ompelu

Ompelukset ovat lähteneet sujumaan ihan erilailla kuin aiemmin, kun vaihdoin saumurin hieman monipuolisempaan ja paremmin toimivaan. Rivitalokolmiossa ei liiemmälti tiloja ompeluun ole, joten olen valloittanut keittiön pöydästä puolet ompelustudiokseni. Ihan pelkästään tästä syystä ei kuitenkaan omakotitaloa viitsi ostaa… Siispä olemme mieheni kanssa nyt vain hyväksyneet tämän asian, että ahdasta välillä on ja sen kanssa on elettävä.

Sovituskuvaa tästä jumpsuitista en saanut, koska jouduin itse valitettavasti kauhean flunssataudin takia jättämään kummipojan synttärit kokonaan väliin :( Harmitti ihan vietävästi, mutta en viitsinyt lähteä pärskimään ja tartuttamaan kaikkia muita vieraita.  Vauvakin on ollut kipeä, eikä reissuun lähtö parinsadan kilometrin päähän tullut kyllä kysymykseenkään. Nyt alkaa vointi onneksi olla molemmilla huomattavasti parempi.

Katsotaan, josko alkaisi postaustahtikin taas virkistyä pikkuhiljaa!

-Marianna

Moikka syksy

Hei taas! Nyt kun päätös Cherrybebe-blogin lopettamisesta on tehty, tuntuu jotenkin mukavemmalta kirjoitella tänne ”varsinaisen” blogin puolelle. En ole kyllästynyt bloggaamiseen yleensä, ajanpuute ja ajoittainen aiheiden puute myös vain vähän vaivaa. Ideoita otetaan vastaan :) Vaikka tiedän, että monet tuttuni lukevat tätä blogia kuulumisten takia, uskoisin silti että jatkossakin tämä blogi painottuu käsitöihini. Niitä postauksia kuitenkin luetaan tilastojen valossa kaikkein eniten. Toisaalta haluan pitää tuttavani tyytyväisinä.. :D Mutta nyt kuitenkin niitä kuulumisia!

Kesä on mennyt aivan ihanasti, ja olen jo hyvällä mielellä hyväksynyt syksyn tulon. Ihan niinkuin hyväksymisellä olisi jotain väliä, kun vuodenajat vaihtuvat kuitenkin, hehe. Alkusyksy on aina semmoista aikaa, että olen ihan fiiliksissä hämärtyvistä illoista ja kuulaan viileästä lämpötilasta. Mietin kaikkia ihania tuoksukynttilöitä ja syksyisiä asukokonaisuuksia… Kunnes tajuan, että en tykkää yhtään polttaa kynttilöitä, varsinkaan tuoksukynttilöitä, en todellakaan ole ostamassa nyt mitään syysvaatteita vaan kuljen samassa neuletakissa koko syksyn. Kumisaappaat kyllä pitäisi ostaa, että sillee.

Mieheni oli isyys- ja vuosilomien merkeissä kesällä kuusi viikkoa kotona, mikä oli vallan ihanaa. Teimme pieniä reissuja ja kyläilimme paljon sukulaisten ja tuttujen luona. Kivoin pikku matka oli Porvooseen Haikon kartanoon, joka oli kyllä käymisen arvoinen paikka. Erityisesti vähän isompien lasten kanssa siellä pääsee kyllä halutessaan aktiiviloman makuun, kun löytyy frisbeegolfia, beach volleyta, joogaa sun muuta. Myös Porvoon vanha kaupunki oli aivan ihana! Reissussa ehti nähdä myös Porvoossa asuvaa ystävää ♥

Vauvan kanssa kotona oleminen on ollut kertakaikkisen ihanaa. Tai no ei nyt joka päivä ole mitään hattaraa, mutta on se kyllä vallan mahtavaa kun saa viettää päivänsä suloisen palleron kanssa ja seurata hänen kehitystään. Tällä hetkellä meillä ryömitään, konttaustreenit jatkuvat ja uusimpana istumaan opettelu on saanut beben sellaisiin korkeuksiin, että pää kolisee jatkuvasti. Poju istuu monta kertaa päivässä toiselle kankulleen, eikä sitten osaa tulla asennosta enää alas, voi söpöä.

Kun vauva on nyt jo yli puolivuotias, niin se napanuorakin alkaa vähän pidentyä. Nyt onnistuu jo minunkin lähteä kotoa useammaksi tunniksi jonnekin, jos sellaiselle on tarvetta. Olen herätellyt uintiharrastustani, ja todella yritän nyt käydä uimahallissa kerran viikossa. Auttaa hartiajumeihin todella hyvin, ja nautin muutenkin uimisesta tosi paljon (ja minun liikuntainnostuksellani tämä on paljon sanottu).

Kampaajallakin olen päässyt nyt käymään ilman huolta siitä, miten kotona pärjätään. Halusin kuivat latvat vek ja samalla vähän eloa väriin, joka oli jo todella haalistunut ja ”ihanasti” liukuvärjäytynyt, kun en ole väriä laittanut tukkaan yli vuoteen.. Nyt luottokampaajani raidoitti tukan tummalla ja vaalealla, ja hiukset näyttävät huomattavasti kivemmilta!

Käsitöitä olen tehnyt todella paljon. Ihan kaikkea en voi täällä vielä esitellä, kun iso osa on menossa lahjaksi. Viikonloppuna on suloisen kummipoikamme synttärit, ja sinne olen ommellut toiveiden mukaisen lahjan. Esittelen sen siis lähiaikoina :) Olen myös alkanut nyt tänä vuonna ajoissa varautua jouluun, kun taas on hirveä hinku tehdä joululahjoja itse. Ne käsityöt vain tuntuvat olevan saajille aina niin mieleisiä, että olen valmis kädet ruvella kutomaan ja ompelemaan, jotta saan ilahdutettua läheisiä. Lista tekemättömistä töistä on jo lyhentynytkin, mutta edelleen on lankoja postissa tulossa ja kankaita pöydällä ompelematta… Käsityömessuillekin pitäisi mennä marraskuussa.

Olen ollut vauvan syntymän jälkeen täysin terve, mikä on vähän ihme, koska yleensä olen flunssassakin aika usein. Olen alkanut miettiä, että ehkä elämäni on viime vuosina ollut niin kiireistä ja stressaavaa opiskelun ja työn yhdistämisen takia, että vastustuskykykin on ollut vähän kovilla. Nyt kun olen vain ihan täysillä heittäytynyt tähän kotiäitiyteen, niin pöpötkin ovat pysyneet loitolla? Tai no, toisaalta olen paljon enemmän kotona enkä ronki kaikkia päiviä ihmisten pöpöisiä suita, ehkä silläkin on osansa asiassa… No mutta nyt kuitenkin on muutaman päivän ollut kurkku vähän kipeä, toivottavasti ei ole lenssu hiipimässä taloon.

Semmoisia kuulumisia nyt! Mitäs teille lukijoille kuuluu, vieläkö siellä ollaan linjoilla? :)

-Marianna

Vauvan paita ja housut

Jotain esiteltävää on ompelukoneen altakin selvinnyt. Vauvan uniajat ovat pääasiassa minulle sitä ompeluaikaa, ainakin silloin kun poju suostuu nukkumaan muualla kuin sylissä…

Vauvan vaatteet ovat siitä ihan loistavia ommeltavia, että niihin menee ihan tosi vähän kangasta. Yleensä kangaspakka on kuitenkin sen 140-160 cm leveä, mutta pituutta piisaa jopa alle puoli metriä. Tällaisesta tilkusta saa jo esim. housut ja pari paitaa aikaiseksi. Meillä on vauvalle ihan kasapäin bodyja laatikoissa, mutta housuja hieman vähemmän (no, on niitäkin kyllä) ja paitoja ei oikeastaan juuri lainkaan. Eikö kukaan käytä vauvalla paitaa?

Vauvan paita ja housut

Kangas: Mysteeritrikoo ja EK:n musta resori

Malli: Housuissa OB 1/2018 malli 3, paidassa oma

Koko: n. 56 cm

IMG_9511IMG_9514

Paita ja housut on ommeltu pöllötrikoosta, joka jäi yli tästä jumpsuitista. Trikoon valmistajaa en valitettavasti muista, ostin palan viime syksyn Tampereen kädentaidot-messuilta kympillä. Tosi hyvän tuntuinen kangas kyllä on, että jos joku tunnistaa niin kertokaahan, mistä firmasta tätä saa! Kaavana on housuissa Ottobre 1/2018 malli 3 ja paitaan piirsin kaavan itse sopivan kokoisesta bodysta. Resorina on EK:n tuubitrikoo, joka sivumennen sanoen on aika surkeaa. En ihan ymmärrä, miksei Eurokankaasta saa parempaa resoria, tämä on joka kerta lörpsähtävä pettymys.

Olen jo hetken aikaa etsinyt istuvaa ja kivaa housumallia vauvalle. Näissä housuissa jippona on pepun levennys, joka ei näissä kuvissa (yllättäen :D) pepun puolelta nyt näy. Tykkään, että housuissa on vaipalle kunnolla tilaa, mutta normi housujen ei tarvisi olla ylen määrin lörpsöt. Haaremihousut/baggyt sitten erikseen. Tämä malli oli muuten kiva, mutta vähän turhaa löysyyttä jäi taas tuohon vyötäröresorin alle. Pitänee siis vieläkin hieman lyhentää tuota pöksyjen yläreunaa.

En oikein tykkää kuminauhavyötäröstä, mielestäni pikkuvauvalla leveä kaitale on mukavampi ja mahtuukin pidempään, siinä missä kumppari alkaa helpommin kiristää. Kaikkein mieluiten tekisin vyötärökaitaleen samasta kankaasta kuin vaatteen muutenkin, mutta näissä halusin kontrastiksi mustaa resoria.

Pääntien kanttaus onnistui kohtalaisesti, vähän lörpölle resori siltikin jäi kuten alakuvassa niskan puolelta hiukan näkeekin. Venytin resorin käsivaralla ja olin vissiin hieman liian varovainen. Toisaalta myös tein päälletikkauksen kolmipistesiksakilla, vissiin kaksoisneulaus olisi parempi. En vain ole vieläkään ihan sinut kaksoisneulani kanssa, vaan ompeleesta tulee helposti joko liian löysä suttu tai sitten tiukka makkara. Reeniä reeniä siis edelleen kaivataan.

Tuli kyllä loistofiilis, kun tämä setti onnistui niin hyvin. Niin ja siihen vauvan paita-asiaan: kas kun ei löydy vauvan paidalle hyvää kaavaa. Kun tämä setti oli ekaa kertaa päällä niin tajusin ongelman, aika äkkiä tällaisella syliin nosteltavalla se paita onkin napapaita ja rullautuu kainaloihin alta aikayksikön…

-Marianna

Emma-imetysmekko

Kun vauva nukkuu, niin olen ehtinyt hieman ompelemaankin. Teen vaatteita yleensä tarpeeseen, ja tällä hetkellä eniten tilausta on arvatenkin imetysvaatteille. Etsinnässä on ollut oikeasti hyvin istuvan mekon kaava, ja ostin kokeiluun Jujunan Emma-imetysmekon kaavan. Tästä saa helposti muokattua pitkä- tai lyhythihaisen mekon/tunikan tai vaikka paidan.

Koska kyseessä oli vielä vähän treenailukappale, niin en halunnut ottaa riskiä minkään kovin kalliin kankaan kanssa. Siispä tähän ekaan Emma-imetysmekkoon löytyi kankaat Poppanavakan palalaarista; tummansininen helmakangas on painavaa, hyvin laskeutuvaa trikoota (onko se nyt sitten interlockia?) ja ylempi kuosikangas jotain ei-niin-superjoustavaa printtitrikoota.

Emma-imetysmekko, imetysmekko, imetysvaate, ompele imetysmekkoEmma-imetysmekko, imetysmekko, imetysvaate, ompele imetysmekko

Kaava taisi olla ensimmäinen mitä kokeilin tamperelaiselta Jujunalta, ja tämä mekko ainakin toimi tosi hyvin. Mittasin kaavan ennen leikkuuta ja omiin mittoihin vertaamalla minun olisi pitänyt ottaa yläosasta koko 42 (!?) ja muualta koko 38. No jaaha. Tuumasta toimeen kuitenkin ja leikkasin tuon printtiosan koosta 42. Siitä tuli itse asiassa melko hyvän kokoinen, mutta tuon tummansinisen kankaan leveys rinnan alta oli ihan liian suuri, tosin kangas on kyllä aika superjoustavaa ja tämä olisi pitänyt varmaan huomioida paremmin. Kavensin sitten ommellessa ihan reilusti ja lopputulos on oikein sopiva.

Emma-imetysmekko, imetysmekko, imetysvaate, ompele imetysmekkoEmma-imetysmekko, imetysmekko, imetysvaate, ompele imetysmekkoEmma-imetysmekko, imetysmekko, imetysvaate, ompele imetysmekko

Imetysluukun korkeuden kanssa oli hieman haastetta, kun kuviollinen etukappale ja tummansininen etukappale oli eri koosta leikattu, eivätkä kaavan kohdistusmerkit oikein enää pitäneet paikkaansa. Kohdistin lopulta etukappaleet päällekkäin helman pituuden perusteella, ja ne menevät nyt ihan reilusti päällekkäin. Molemmissa reunoissa on kuminauha, mikä muutaman aiemman kokeilun perusteella on mielestäni toimivampi vaihtoehto kuin esim. Framilon. Alemman etukappaleen yläreuna nousee ihan rintojen päälle asti. Tämä on ihan ok, kunhan molemmat kumpparit vain ovat riittävän löysät (mutta pysyvät silti päällä ;). Kuminauhassa on se huono puoli että mitä enemmän kuja on rypyssä, niin sitä enemmän alempi rypytys näkyy etukappaleen läpi. Näin kuviollisessa kankaassa sillä ei juurikaan ole väliä, mutta sileässä yksivärisessä voisi näkyä vähän tylsästi liikaa läpi.

Pääntien huoliteltiin alaosan trikoolla kaitaleella, ja se onnistui mielestäni tällä kertaa ihan loistavasti. Olen saanut tosi hyviä vinkkejä Facebookin Ompeluelämää-ryhmästä, ja tuon ryhmän vinkeillä sain tämänkin nyt onnistumaan näin hyvin :)

-Marianna