Manchesterissa minilomalla

Vihdoin ja viimein on aika Manchesterin matkapostauksen! Kesätauko venyi vähän ajateltua pidemmäksi täällä blogissa, mutta josko sitä taas tässä syksyllä reipastuisi :) Kas kummaa, en ole vielä juurikaan alkanut tekemään mitään käsitöitä kuten yleensä talvella, mutta eiköhän senkin aika vielä tule. Sen sijaan kuitenkin sain vihdoin kirjoitettua tämän postauksen Manchesterista, jossa vierailin äitini kanssa elokuussa.

Veljeni vietti siis kesän Manchesterissa vaihto-opiskelijana, ja jo heti hänen suunnitellessa lähtöään Britteihin aloimme me äidin kanssa miettiä kyläilyreissua. En ole koskaan käynyt Iso-Britanniassa (en edes Lontoossa! Se pitää korjata!), joten olikin jo korkea aika. Lennot ja hotelli oli varattu hyvissä ajoin, ja sekä minulla että äidilläni oli reissun aikana kesäloma.

Lento Helsingistä lähti järkyttävän aikaisin pitkämatkalaisten mittapuulla, eli puoli yhdeksältä. Autoon sai hypätä siis aamuyön hämärässä, onneksi on Linnatuuli. Lento oli tosi lyhyt, vain alle kolme tuntia. Manchesterin lentokenttä on n. 45 min automatkan päässä keskustan ulkopuolella, otimme taksin jonka hinta oli n. 22£ (~24€). Heti taksia hakiessamme iski ensimmäinen kulttuurishokki, koska liikennehän Brittein saarilla on vasemmanpuoleinen. Tämä ei meinannut kunnolla upota tajuntaan sitten millään, mm. koko reissun ajan en suojatiellä ollut ihan varma, että niin kumpaan suuntaan tässä nyt pitikään katsoa?! Vaikka asiaa oikein mietti ja järkeili, niin kyllä vaan on joku tien yli vilkaisu juurtunut selkärankaan ja joka ikinen kerta sitä katsoi väärään suuntaan. Emme silti jääneet auton alle, onneksi :)

Manchester matkailu, manchester blogi

Manchester matkailu, manchester blogi

Manchester matkailu, manchester blogi

Hotellin sijainnin olimme valinneet veljeni avustuksella ihan keskustasta. Alue oli nimeltään Piccadilly ja siitä oli tosiaan ydinkeskustaan ihan viiden minuutin kävelymatka. Tai no mikä sitä ydinkeskustaa nyt sitten isossa kaupungissa onkaan… Kuljimme pääasiassa kävellen mutta myös Uberilla, joka on siis tämä Suomessakin kovasti kiistelty ns. amatööritaksi-palvelu. Kyllä täytyy sanoa että on ehkä yksi kätevimmistä keksinnöistä ja sovellutuksista, erityisesti matkailijan kannalta, mitä olen nähnyt. Uberia varten ladattiin siis kännykkään appi, johon reissuun lähtiessä syötettiin päämäärä, senhetkinen sijainti tuli valmiina. Sitten klikattiin ”tilaa kyyti”, ja sovellus näytti kartalla kaikki lähistöllä vapaana olevat autot- ja niitähän Manchesterissa oli ja paljon. Yleensä auto oli aina alle 5 min etäisyydellä, ja kartalta sitten klikattiin, että minkä noutajan haluaa. Valinnan tehtyään näki, miten auto alkoi kartalla liikkua kohti ja samalla puhelimeen tuli tekstiviesti, jossa kerrottiin auton väri, malli ja rekkari tunnistuksen helpottamiseksi.

Briteissä kaikkien Uber-kuskien tulee suorittaa jonkinlainen taksilupa, rekisteröityä ja kantaa Uber-tarraa. Touhu on ilmeisen valvottua eikä ainakaan tällä reissulla ollut minkäänlaisia ongelmia. Parasta palvelussa on kuitenkin se, että matkan hinnan näkee etukäteen! Eli jo ennen kuin tilaa auton noukkimaan itsensä tienposkesta, saa tietää paljonko reissu tulee kustantamaan. Rahaa ei liikutella vaan veloitus menee kortilta, jonka tiedot syötetään sovellukseen. Olen todellinen sähköisten palvelujen fani, ja Uberille menee kyllä täydet pisteet.

Manchester matkailu, manchester blogi

Manchester matkailu, manchester blogi

Manchester matkailu, manchester blogi

Manchester oli juuri sellainen kuin ajattelinkin, sateinen ja hyvin peribrittiläinen (sen kuvan perusteella mikä UK:sta on ollut etukäteen). Sää oli todella epävakainen koko matkamme ajan, ja vettä satoi monta kertaa päivässä. Manchesterissa on kova liikenne, paljon ihmisiä ja kaduilla melkoista menoa. Kaupungissa rehottaa aika paha huumeongelma spice-nimisestä huumeesta, ja mömmöpäissään vaeltelevia laitapuolen kulkijoita näkyi katukuvassa todella, todella paljon. Veljeni oli Briteissä työharjoittelussa ambulanssissa ja kertoi, että näitä huumeidenkäyttäjiä iso osa heidän tehtävistäänkin koski. Käyttäjät olivat selkeästi todella sekaisin huumeiden ja ties minkä muun vetämisestä, aika karua katseltavaa.

Parasta Manchesterissa olivat kuitenkin ravintolat ja kahvilat. Onneksi meillä oli paikallisopas mukana ja kävimmekin sellaisissa ruokapaikoissa pitkin sivukaupunkia, joihin ei olisi ikinä itse satunnaisena turistina löytänyt. Manchesterissa oli varsin kiitettävä määrä ihan kokonaan vegaanisia ravintoloita/kuppiloita (Esim. Soup Kitchen Oldham Streetilla ja Ice Shack Fallowfieldissa) ja lisäksi melkein joka ravintolasta sai joitain vegeannoksia. Hintataso ei ollut Manchesterissa mitenkään erityisen edullinen, ehkä n. -15% Suomea halvempaa. Vaatekaupat olivat samoissa hinnoissa kuin kotona, ruoka oli hieman huokeampaa. Onneksi suomalaisena on siitä hyvä matkustaa, että missään ei yleensä ole ainakaan kalliimpaa kuin täällä :D

Manchester matkailu, manchester blogi, manchester vegaani kahvila, manchester vegaani ravintola

Manchester matkailu, manchester blogi, manchester vegaani kahvila, manchester vegaani ravintola

Manchester matkailu, manchester blogi, manchester vegaani kahvila, manchester vegaani ravintola

Manchester matkailu, manchester blogi, manchester vegaani kahvila, manchester vegaani ravintola

Tuo yllä näkyvä Ice Shack-vegaanijätskibaari oli kyllä aivan ihana paikka, suosittelen vaikkei vegeily kiinnostaisikaan! Täydellisen herkullista jätskiä, josta ei ikinä olisi arvannut sen olevan vegeä. Iloinen tunnelma ja mukava henkilökunta :)

Manchesterin rakennukset olivat kaikki samaa tyylisuuntaa (ei hajuakaan mitä niistä), eli hieman vanhan ja krumeluurisen näköistä. Asia joka jaksaa Keski-Euroopassa ihmetyttää, on rakennusten huono kunto ja se, että tuolla ei vaan ihan selvästi osata rakentaa. Vinoja seiniä, kieroja ikkunanpokia, ovet suoraan kadulle ja vedet satavat asuntoihin sisään. En enää ihmettele yhtään, että Eino Grönkin kehui Floridan-talonsa olevan suomalaista tekoa ja kestävän hurrikaanitkin (kuten kestikin). Täällä ainakin seinät ovat taloissa suorat eikä kylmä yleensä ihan heti tule nurkista sisään.

Manchester matkailu, manchester blogi, manchester vegaani kahvila, manchester vegaani ravintola

Manchester matkailu, manchester blogi, manchester vegaani kahvila, manchester vegaani ravintola

Manchester matkailu, manchester blogi, manchester vegaani kahvila, manchester vegaani ravintola

Manchester matkailu, manchester blogi, manchester vegaani kahvila, manchester vegaani ravintola

Reissun ehkä vaikuttavin yksittänien kohde oli John Rylandsin kirjasto, jossa vierailimme viimeisenä päivänä. Kirjasto oli ollut ehdolla Harry Potter-leffojen kirjaston kuvauspaikaksi, ja kirjastoon astuessa en ihmetellyt yhtään. Oli melkoisen lumoava ja jopa vähän taianomainen tunnelma, melkein saatoin sieluni silmin nähdä Hermionen ja ajankääntäjän kirjapinojen takana, hihi. Meillä kävi sellainen tuuri, että juuri kirjastolle mennessämme siellä oli palohälytys tms. juttu, ja hälyttimet soivat ja koko paikka oli tyhjennetty, kun saavuimme ovelle. Odottelimme hetken aikaa ja pääsimme sitten ensimmäisten joukossa sisään. Pitkiä katedraalimaisia käytäviä kuljeskellessa ei tarvinnut siis huolehtia väentungoksesta, koska paikka oli tuolloin vielä ihan tyhjillään hälytyksen jäljiltä. Meidän onnemme siinä onnettomuudessa!

 

Manchester matkailu, manchester blogi, John Rylands kirjasto

Manchester matkailu, manchester blogi, John Rylands kirjasto

Manchester matkailu, manchester blogi, John Rylands kirjasto

Pientä mystiikkaa oli nytkin tarjolla, kun lueskeli tarinoita kirjaston perustamisen ajoilta. Kirjaston perusti 1900-luvun alkuvuosina leskeksi jäänyt rouva miehensä muistolle. Tämä rouva oli sitten kirjastoa kootessaan piilottanut kirjapinojen sekaan lohikäärmeen munan, josta sittemmin kuoriutui kirjaston oma lohikäärme (keskimmäisessä miniatyyrikuvassa). Vieläkin jotkut kuulemma harhailevat lohikäärmeenmunaa etsien, uupiduu!

Manchester oli neljän päivän matkalle varsin passeli kohde, eikä tylsää tullut. Kävelimme kilometrikaupalla joka päivä ja välillä pitikin ottaa vähän lepoa hotellilla. Suosittelen lämpimästi Piccadillyn aluetta, Uberin käyttöä, ennakkoluulotonta ravintoloiden koluamista ja shoppailua. Kannattaa myös kurkistaa vähän keskustan ulkopuolelle, sieltä löytyi ihan erilaisia, puistomaisia maisemia.

Seuraava reissukin on muuten jo tiedossa! Kerron siitä ihan pian, nyt pitää jatkaa iltapuuhia :)

-Marianna

Mainokset

Perhe kyläilemässä

Maratonit on nyt juostu (tai siis en minä juossut vaan veljeni), perhe kyläillyt ja minulla taasen alkaa normi arki tämän epätavallisen vilkkaan, parin viikon vierailu- ja reissausjakson jälkeen. Oli tosi ihanaa kun kaikkia rakkaita kävi kylässä täällä Hampurissa, nyt pitää sitten taas jaksaa orientoitua koulunkäyntiin ja lukukauden kahteen viimeiseen kuukauteen.

Perheeni vierailu oli varsin tapahtumarikas ja tuli touhuttua yhtä sun toista ja kierrettyä kaupunkia aamusta iltaan. Kävimme monessa ihan loistavassa ravintolassa syömässä, voi pojat on täällä Hampurissa on hyviä ruokapaikkoja! Kelitkin suosivat kohtalaisen hyvin, eli ihan joka päivä ei satanut mitä voinee pitää voittona ;)

IMG_20160414_180218

IMG-20160417-WA0011

IMG_20160414_180936

IMG_20160414_180940

IMG-20160414-WA0011

Pientä shoppailuakin tuli harrastettua, muut taisivat ostaa vaatteita sun muuta, minä ja äitini keskityimme yllätys yllätys lankakauppojen ihasteluun :D Koskahan tämäkin lankahulluus menee ohitse? Tässä vasta aika hiljattain olen päässyt Novita-yksisilmäisyydestä laajentamaan reviiriä vähän muihinkin lankoihin, ja valikoimaa onkin sitten ihan eri lailla. Hinta taas nousee hienouden kanssa samassa suhteessa, mutta mitäpä sitä ei kutomisen eteen olisi valmis uhraamaan…

IMG_20160415_113259

IMG_20160415_114747

IMG_20160416_151150

IMG-20160417-WA0019

Nuorison kesken kävimme myös piipahtamassa Hampurin yöelämässä, äiti jäi hotellille kylpyammeeseen loikomaan :D Lähdimme katsomaan kevät-Domia eli huvipuistoa/tivolia, joka on St. Paulilla aina neljä kertaa vuodessa noin kuukauden ajan. En ollut Domissa aikaisemmin käynyt, ja herranjestas oli kyllä valtava tivoli! Kokoa ja välkkyviä valoja oli ihan loputtomiin isolla hiekkakentällä, mutta aina sadan metrin välein toistuivat samat narunvedot ja Nutella-crepe- kojut, että ehkä siinä hieman olisi karsimisen varaakin ollut. Perjantai-iltana porukkaa oli kuin pipoa, katselimme Domin viimeisen viikonlopun kunniaksi pidetyn ilotulituksen ja poikkesimme sitten vielä Reeperbahnille. Kovin myöhään emme viitsineet yössä kukkua, jottei maratoonarin rytmi mennyt sekaisin :)

Hamburg dom, Hampuri dom, Hampuri huvipuisto

Hamburg dom, Hampuri dom, Hampuri huvipuisto

Hamburg dom, Hampuri dom, Hampuri huvipuisto

Hamburg dom, Hampuri dom, Hampuri huvipuisto

IMG_20160418_143916

IMG-20160418-WA0001

Pientä jännitysmomenttiakin oli ilmassa, koska yksi seurueesta oli juuri ennen matkaa Suomessa vatsataudissa ja reissuun lähtö meinasi olla vaakalaudalla. Koko sakki tänne kuitenkin saapui ihan suunnitellusti eikä ainakaan vielä, kun kaikki ovat jo lentokentällä, ole muille tullut oireita. Suurin kammo oli tietysti se, ettei maratonille menossa ollut veljeni vain olisi tautia saanut, pidimme yllä melkoisia bakteeri-varotoimia koko reissun ajan ja ilmeisesti onnistuimme ;)

Sunnuntain maratonista minulla on sen verran paljon kuvia, että postaan siitä erikseen huomenna! Aamulla ei onneksi ole aikaista herätystä, saan nukkua vähän univelkoja pois ja sitten paluu arkeen.

-Marianna

Partnachklamm

Vielä yksi postaus Garmisch-Partenkirchenistä! Viimeisenä päivänä GaPassa emme siis enää lasketelleet vaan lähdimme kiertelemään kylää ja sen ympäristöä. Tämä oli oikein hyvä päätös, koska GaPassa luonto tarjoaa paljon muutakin kaunista kuin rinteet. Kaupungista pääsee kävellen vuoristoon, tosin ihan monen kilometrin korkeuteen huipuille en minä ainakaan ihan noin puolikylmiltään olisi pystynyt kävellen lähtemään. Sen sijaan lähdimme katsomaan Partnachklammia eli Partnachin kurua tai kanjonia. Jotenkin kuru tuntuu minun suuhuni sopivammalta nimitykseltä, joten käytetään sitä. Kyseessä on siis vähän Helvetinkolun tapainen rotko/railo/kuru.

Kurulle oli kaupungin keskustasta matkaa ehkä, hmm viitisen kilometriä. Meillä oli koko päivä aikaa ja lähdimme seikkailumielellä patikoimaan kohti paikkaa. Meillä oli edelleen tosi hyvä tuuri ja ihmisiä ei ollut edes matkallakaan nimeksikään, muutamia satunnaisia tallustelijoita lukuun ottamatta. Kurulle oli hyvät opasteet, pienellä navigaattorin käytöllä selvisi hyvin :)

Garmisch-Partenkirchen, laskettelu, alpit

Garmisch-Partenkirchen, Partnachklamm, Partnach Corge

Garmisch-Partenkirchen, laskettelu, alpit

Garmisch-Partenkirchen, laskettelu, alpit

Garmisch-Partenkirchen, laskettelu, alpit

Meillä ei oikein ollut tietoa mikä meitä odottaa ja kuinka pitkä matka paikalle lopulta olikaan. Se ei oikeastaan haitannut koska olin pakannut reilusti eväitä, meillä oli iltaan asti aikaa ja sää oli täydellinen. Lisäksi matkalla oli useampiakin majataloja ja vuoristoravintoloita, joten senkään suhteen ei hätää ollut. Varsinainen kurulle johtava polku oli suljettu suojasään vuoksi, koska rinne polun vieressä on todella jyrkkä ja suojalla sieltä voisi pudota jäätä ja lunta päähän. Siispä otimme kiertoreitin joka oli pienen pieneen kylään johtava tie, voi pojat että sielläkin korkeuksissa ja jyrkänteillä joku asuu. Kaikissa vastaan tulleissa autoissa oli telaketjut ja toivottavasti neliveto, koska tämäkin tie oli JYRKKÄ. Mutta wau, mitkä maisemat vuoren päällä odottivatkaan. Oli aivan henkeäsalpaavan kaunista, ja kyllä se henki aika salpautunut olikin ja posket punaisena kipuamisen jälkeen. Laella oltiin pientä vajaa 1000 metrissä merenpinnasta.

Garmisch-Partenkirchen, Partnachklamm, Partnach Corge

Garmisch-Partenkirchen, Partnachklamm, Partnach Corge

Garmisch-Partenkirchen, Partnachklamm, Partnach Corge

Garmisch-Partenkirchen, Partnachklamm, Partnach Corge

IMG_20160224_120015

Tuosta yllä näkyvästä pienestä kylästä oli matkaa kurulle vielä kilometrin verran, mutta se alkoi sitten olla jo alamäkeä. Menimme siis kiertotietä ja jouduimme ensin kapuamaan vuorelle ja sitten laskeutumaan takaisin alas kurulle, mutta kuten näkyy niin tuo reissu kyllä kannatti näkymien puolesta. Alas kurulle meni pieni polku ja auringon porottaessa puista tippuili suojaluminöttösiä päähän. Oli melkoisen söpöä tuolla metsässä!

IMG_5868

Saavuimme lopulta reilun kahden tunnin patikoinnin jälkeen itse kurulle. Kurun sisäänkin yleensä pääsee, mutta samasta syystä kuin edellä se oli nyt suljettu, koska kurun seinämät ovat täyttä jäätä ja railoon meneminen olisi ollut todella vaarallista. Lisäksi säästyimme kolmen euron sisäänpääsymaksulta ;) Olimme kiertotietä matkatessa tulleet kurun toiseen päähän, varsinaisesti sisään mennään sieltä mistä aloitimme kiipeämisen vuoren päälle. Täällä takapuolella oli aivan hiljaista, ei ristin sielua ja saavuimmekin joen liplattaessa aurinkoiseen, kauniiseen laaksoon. Tuli vähän sellainen olo kuin olisi jossain Bambi-piirretyn satumetsässä.

Garmisch-Partenkirchen, Partnachklamm, Partnach Corge

PANO_20160224_124346

Garmisch-Partenkirchen, Partnachklamm, Partnach Corge

Garmisch-Partenkirchen, Partnachklamm, Partnach Corge

Garmisch-Partenkirchen, Partnach corge

IMG_5891

Meni varmaan tunti kun vain ihailimme paikan kauneutta ja napsimme valtavan määrän kuvia, joita tässä nyt näette. Kyllä voi luonto olla sitten uskomattoman kaunis, sen kyllä huomasi tällä reissulla. Vaikka itse kuru oli suljettu niin se ei harmittanut yhtään, koska tämä laakso ja vielä yksinoikeudella meidän ihasteltavanamme oli hieno palkinto hikisen tallustamisen päätteeksi. Aloin olla tiukoista nousuista jo aivan poikki ja paluumatkalla jalka ei noussut ihan niin innokkaasti kuin tullessa… Onneksi paluu oli kuitenkin valtaosin alamäkeä!

IMG_20160224_131143

IMG_20160224_141902

Kylään päästyämme nälkä oli kuin sudella ja palkitsimmekin itsemme pään kokoisilla burgereilla ;) Että voi ruoka maistua hyvältä kun on koko päivän ulkoillut raikkaassa vuori-ilmassa!

Nyt sain blogin osalta Garmisch-Partenkirchenin pakettiin, täytyy sanoa että kohde oli kyllä ehkä hienoimpia paikkoja jossa koskaan olen käynyt. Seuraavan kerran alpeille mennessä voisi ehkä kokeilla Itävallan puolta, mutta en pistäisi pahakseni vaikka joskus pääsisin vielä palaamaan Garmischiin :)

-Marianna

Lisää Garmisch-Partenkircheniä

Ei tämä lysti vielä tähän loppunut, minulla on vielä tämänkin jälkeen ainakin yksi postaus tulossa GaPasta… Kun edellisessä jutussa kerroin laskettelusta niin sanottakoot nyt muutama sana myös itse kylästä. GaPa on siis kaksi erillistä kylää, Garmisch ja Partenkirchen, joista Partenkirchen on vanhempi. Wikipedia minulle kertoi että ensimmäiset maininnat tästä kylästä ovat jo ajanlaskun alusta. Partenkircheniä halkova mukulakivitie noudattaa kuulemma edelleen roomalaisten kauppareittiä, joka kulki Venetsiasta Augsburgiin.

IMG_20160224_155241

IMG_20160224_154626

IMG_20160224_154919

Kylä on supersöpö ja kuten sanottua, siellä on helppo liikkua kävellen. Meidän ollessamme tuolla paikalla viikolla 8, kaupunki oli oikein rauhallinen eikä mitään turistihössötystä pahemmin ollut. Rinteissä toki oli väkeä mutta ei mitenkään hirmuisesti. Kysyin erään ravintolan tarjoilijalta että koska saksalaisten huippu-season on, ja hän sanoi että vissiin saksalaisten hiihtolomat olivat loppuneet juuri männä viikolla. Korkeakoulujen lomat ovat toki edelleen käynnissä, mutta joka tapauksessa onnistuimme ihan säkällä ohittamaan vuoden pahimman ruuhkahuipun.

GaPassa yöpyy vuosittain 1,2 miljoonaa matkailijaa mikä on kylän kokoon (25 000 asukasta) nähden todella suuri määrä. Hotelleja, hostelleja ja majataloja on joka paikka täynnä ja niitä löytyy kyllä joka kukkarolle. Aloimme mieheni kanssa laskeskella, että edes Suomesta päin Garmisch-Partenkircheniin ei ole kovin kallista tulla. Jos saa edes kohtalaisen hintaiset lennot Müncheniin, tulee sieltä alle 100 km bussilla tai junalla (tule bussilla! Deutsche Bahn on järkyttävän kallis junayhtiö!) Garmischiin ja vuokraa edullisen hotellin, niin rahaa ei ole edes paljoa vielä palanut. Rinteeseen välineiden vuokraus oli ihan kohtuullisen hintaista, kahden päivän varusteet (sukset+monot+kypärä) oli 54€ ja laudalla muutaman euron halvempi. Hissilippu kahdeksi päiväksi maksoi opiskelijalle 68€. En pidä näitä hintoja pahana ollenkaan, koska esim. Himoksella liikutaan ihan samoissa summissa (taitaa olla kalliimpaakin?) ja näitä kahta paikkaa verratessa on eroa aika lailla…

Garmisch-Partenkirchen, laskettelu, alpit

IMG_20160224_105924

IMG_20160224_103015

IMG_20160224_110220

AAAAA

Alpeilta alas kylään laskevat sulamisvedet muodostavat kylää halkovan joen, jonka vesi on kauniin kirkasta kuten yllä olevassa kuvassa näkyy. Muutenkin pelkästään jo kylän ympäristö oli oikein kaunista ja nättiä, oli mukavaa ihan vain kuljeskella ympäriinsä ja ihailla vuoristomaisemia. GaPassa on todella paljon putiikkeja, ravintoloita ja palveluja, joten jos haluaa tehdä muutakin kuin talviurheilla niin siihen on oikein hyvä tilaisuus. Olin positiivisesti yllättynyt siitä, että vaikka paikka on todella suosittu matkailukohde niin hintataso oli silti hyvä ja edullinen. Pizza-illallinen juomineen maksoi kahdelta reilu 20€, pullakahville pääsi vitosella per naama ja hotellimme maksoi 60€/yö. Hotellista sai lisäksi GaPa guest cardin, jolla olisi päässyt ilmaiseksi bussilla keskustasta hiihtokeskukselle. Me kuitenkin tallustelimme kävellen joka paikkaan, iltaisin oli jo niin rätti että after skihin ei ollut pienintäkään hinkua. Taisimme mennä joka ilta ennen kymmentä nukkumaan.. :D

IMG_20160224_110029

IMG_20160222_075633

Garmisch-Partenkirchen on siis mielestäni ihan hyvä lomakohde, vaikka ei laskettelusta välittäisikään. Hiihtohisseillä pääsee vuorten huipulle ihmettelemään ilman suksiakin, ja jonkun verran jengiä oli vuorilla liikkeellä myös kävellen tai lumikenkäillen. Murtomaahiihtoon ei oikein ollut nyt mahdollisuuksia, koska vissiin (?) ladut olivat laaksossa ja siellä yli +10C lämpötilassa ei paljon latu-uria sitten näkynyt… Kylässä voi kuitenkin shoppailla, käydä museoissa, kylpylässä, kasinolla tai vaikka keilaamassa. Aivan unelma olisi tulla joskus vaelluslomalle kesäkautena ja kivuta joku hieno reitti ja yöpyä alppien rinteillä. Ehkä ensi talvilomalla sitten.. ;)

-Marianna

Garmisch-Partenkirchen

Neljän päivän reissu alpeilla on nyt ohitse, kohteena oli Saksan ja Itävallan rajalla sijaitseva Garmisch-Partenkirchen, joka on tuttu ainakin hiihdon ja mäkihypyn maailmancupin kisoja seuranneille. Valitsimme paikan aika randomilla, oikeastaan lähinnä siksi että se oli meille nimenä tuttu (juuri noiden kisojen vuoksi) ja sinne pääsi edullisesti bussilla. Saksan, Itävallan ja Sveitsin raja on täynnä hiihtokeskuksia, joten valinnanvaraa kyllä riittää mikäli alpeille mielii. Minulle oli ollut koko ajan itsestään selvää, että kun Saksaan tullaan niin sitten lähdetään siellä alpeillakin käymään. Reissu oli aika raskas pitkän etäisyyden vuoksi, mutta joka ikisen bussissa istutun tunnin ja kulutetun euron arvoinen!

Garmisch-Partenkirchen, laskettelu, alpit

Garmisch-Partenkirchen, laskettelu, alpit

Garmisch-Partenkirchen, laskettelu, alpit

Garmisch-Partenkirchen, laskettelu, alpit

Garmisch-Partenkirchen on kahden pikku kylän yhdistelmä, joiden nimet ovat yllättäen Garmisch sekä Partenkirchen :D Junarata menee kylien keskeltä ja jakaa alueen vanhahtavaan Partenkircheniin ja (vain hieman) modernimpaan Garmischiin. Kylän profiili oli kyllä todella perinteisen tirolilaiskaupungin mukainen, piparkakkumaisia taloja joiden seinissä oli vähän kornin näköisiä enkeli- ym. maalauksia. Meidän hotellimme sijaitsi Garmischin puolella. 25 000 asukkaan Garmisch-Partenkirchen oli siitä loistokohde, että koska kylä on niin pieni, niin joka paikkaan pääsi kävellen. Auto olisi tietysti ollut ihan näppärä, mutta vaikka meidänkin hotellimme oli ihan kylän laidalla niin kävelimme silti joka paikkaan, myös hiihtokeskukseen.

Noh, sitten sinne rinteeseen. Noita vuoria ja niiden kauneutta eivät sanat meinaa riittää kuvaamaan. Maisemat olivat henkeäsalpaavan kauniit, kelit täydelliset, rinteet ihan loistavat ja koko reissu vaan niin järjettömän hieno, etten tiedä miten voisin lakata ylistämästä tätä kohdetta!! Sori menee jo imeläksi, mutta en voi sille mitään :D

Garmisch-Partenkirchen, laskettelu, alpit

Garmisch-Partenkirchen, laskettelu, alpit

Garmisch-Partenkirchen, laskettelu, alpit

Garmisch-Partenkirchen, laskettelu, alpit

IMG_5771

Minä ja mieheni emme ole mitään ammattilaskijoita, käymme joka talvi ehkä kerran kaksi laskettelemassa, mutta ehkä nyt voisi sanoa että jollain tasolla harrastamme tätä menoa. Mieheni laskee laudalla ja minä suksilla. Garmisch-Partenkirchenissä rinteitä on tarjolla yhteensä 280 kilometrin verran ja tällaisella minilomalla ei tosiaan edes ehdin niitä kaikkia koluta. Mustaan eli haastavimpaan mäkeen en mene, mutta keskitason punainen ja helppo sininen sopivat minulle hyvin. Vaikka hississä saa istua hyvän tovin ennen kuin pääsee vuorten laelle, niin se ei haittaa koska rinteet ovat niin pitkiä että pisimpien alas pääsyyn menee aikaa jo melkein puoli tuntia. Kaikki GaPan rinteet ovat vuorten rinteissä ja huipulla, ja laskettelupaikat on jaoteltu erilaisiin alueisiin, joiden välillä liikutaan hisseillä. Huomasimme, että mitä ylemmäs jaksaa matkata niin sitä paremmat ja mielenkiintoisemmat rinteet löytää ja ihmisiäkin on ylhäällä vähemmän.

Garmisch-Partenkirchen, laskettelu, alpit

Garmisch-Partenkirchen, laskettelu, alpit

Garmisch-Partenkirchen, laskettelu, alpit

Garmisch-Partenkirchen, laskettelu, alpit

Garmisch-Partenkirchen, laskettelu, alpit

Garmisch-Partenkirchen, laskettelu, alpit

Korkeuseroja Garmisch-Partenkirchenistä löytyy reippaasti, itse laaksossa sijaitseva kylä on jo 700 m merenpinnan yläpuolella, ja Saksan korkein vuori Zugspitze on huippuineen karvaa vaille 3000 metrissä. Laaksossa ei ollut lunta hipun hippuakaan ja aurinkoisella kelillä lämpötila nousi 15 asteeseen. Ylöspäin hiihtohissillä mentäessä taas lämpötila laski niin, että korkeimmalla paikalla jossa me kävimme, oltiin jo lähellä nollaa. Tästäkin johtuen ylhäällä olevat rinteet ovat paremmat kuin alempana, koska ylhäällä lumi on ihan oikeaa ja jäistä, alempana kaikki rinteet tykitetään. Se kyllä näkyi rinteiden laadussa, iltapäivää kohden alemmat paikat alkoivat olla jo melkoista muhjua. Aluksi ihmettelin, että miksi ihmeessä koko rinnealue suljetaan jo puoli neljältä, mutta kun pois lähtiessä laski ylhäältä alas niin tajusi, etteivät mäet kuuden-seitsemän tunnin laskettelun jälkeen ole enää kulkukelpoisia. Olimmekin siis tikkana paikalla aina heti aamulla hissien auetessa, ja pääsimme priimakuntoisiin rinteisiin :)

Garmisch-Partenkirchen, laskettelu, alpit

Garmisch-Partenkirchen, laskettelu, alpit

IMG_20160223_105400

Garmisch-Partenkirchen, laskettelu, alpit

Garmisch-Partenkirchen, laskettelu, alpit

Garmisch-Partenkirchen, laskettelu, alpit

Garmisch-Partenkirchen, laskettelu, alpit

Matkalla ylös oli säännöllisin väliajoin ruokailupaikkoja ja baareja, ja kyllä siellä kelpasikin auringon paistaessa nautiskella kahvi (tai kalja)- tauosta ja huilata hiukan. Laskettelu on aika voimia vievää, kyllä oli reidet ja takapuoli kovilla parin päivän jälkeen. Ekana päivänä aurinko helli meitä täydeltä terältä ja vähän pääsivät poskipäät ja nenänpääkin kärvähtämään, kun oli niin lämmintä! Toisena päivänä oli pilvisempää ja vaikka aurinko toi lisäfiilistä, niin kyllä pilvinen sää silti on laskettelulle parempi.

Garmisch-Partenkirchen, laskettelu, alpit

Garmisch-Partenkirchen, laskettelu, alpit

Garmisch-Partenkirchen, laskettelu, alpit

IMG_20160222_114359

Garmisch-Partenkirchen, laskettelu, alpit

Garmisch-Partenkirchen, laskettelu, alpit

Laskettelu oli kyllä totaalisen mahtavaa noissa puitteissa ja paikka muutenkin loistava. Lisäksi Hampurin sateiseen keliin ja tasaiseen maastoon tottuneella vuoristossa oleminen oli unohtumaton kokemus. Yöbussissa 14 tuntia istuttuani heräsin, kun aurinko nousi alppien takaa ja taivas hohti vaaleanpunaisena. Kyllä selän jumitus ja huonosti nukuttu yö unohtuivat saman tien :) Kirjoitan GaPasta vielä pari postausta lisää, kuvia tuli otettua melkein 300 joten jonnekin ne pitää änkeä muidenkin nähtäväksi :D

-Marianna

Matkavinkit Berliiniin

Koska edellisestä Berliini-postauksesta meinasi jo tulla kilometrin pitkä, niin ajattelin vielä koota muutamia minun matkavinkkejäni Berliinin reissulle. Olin siis tosiaan kaupungissa vain kaksi päivää, joten en tosiaan ole mikään kaupungin vierailupaikkojen asiantuntija… Ennemmin halusin koota tähän muutamia yleisiä juttuja, jotka helpottivat meidän matkaamme ja niitä voi soveltaa muihinkin reissuihin. Ja kerron myös vielä pari paikkaa Berliinistä, jotka minusta olivat erityisen kivoja menneellä reissullamme :)

Matkustimme Berliinistä Hampuriin Flixbussilla, joka operoi ainakin tässä Keski-Euroopan alueella ja kaikkiin Saksaa ympäröiviin maihin. Kyseessä on siis ihan Onnibussin kaltainen halpakonsepti. Saksassa matkustajavolyymit ovat tietysti aika eri luokkaa kuin Suomessa, tämä mahdollistaa paljon lähtöjä samana päivänäkin. Esimerkiksi Hampurista pääsee Berliiniin 12 kertaa päivässä ja Berliinistä takaisin puolen tunnin välein.  Hampuri on sen verran suuri kaupunki että täältä on onneksi yhteys vähän joka puolelle, Garmisch-Partenkircheniinkin Baijeriin matkaamme tällä yhtiöllä. Flixbus on tolkuttoman edullinen, bussi oli tosi siisti, ei läheskään täynnä ainakaan tuolla välillä ja vessakin oli oikein siisti. Ilmainen, hyvin toimiva WiFi-netti ja pistorasia läppäriä/puhelinta varten löytyi myös. Peukkua tälle!

Takaisin päin tulimme siis Flixbussilla, mutta menomatkan aikataulusyistä otimme Berlin Linienbussilla. BLB ei ollut ihan niin hyvä valinta kuin Flixbus, hinnat eivät olleet ihan niin edulliset kuin Flixillä ja netti ei ainakaan tuossa meidän käyttämässämme autossa toiminut oikeastaan ollenkaan. Äänestän jaloillani ja seuraavallakin kerralla otan Flixbussin alle.

Berliini Schönefeld

Berliini Schönefeld

Berliini Schönefeld

Berliini Schönefeld

Busseista juniin ja hotellin valintaan: Berliinissä joukkoliikenne on vielä parempi ja kattavampi kuin Hampurissa, vaikka jo tähän meidän kaupunkimmekin julkisiin olen supertyytyväinen. Junayhteydet ovat niin tiheät, nopeat, toimivat ja siistit että en näe mitään syytä olla käyttämättä joukkoliikennettä – ellei sitten välttämättä halua taittaa matkaa vain kävellen. Junalla, bussilla ja raitiovaunulla kulkemista varten päivälippu on kustannustehokas vaihtoehto (Berliinissä 7€, Hampurissa 6,20€). Berliinin joukkoliikenneyhtiö BVG:llä on myös oma kännykkäsovellus, samanlainen kuin Repa Tampereella, Brahe Turussa tai HVV täällä Hampurissa. Vaikkei Suomesta Saksaan tullessa omaa kännykän nettiä kannatakaan käyttää, niin valtaosassa ravintoloita, kahviloita, museoita ym. on ilmainen WiFi, joten tällöin pystyy tätä kännykkä-appia hyödyntämään ja suunnittelemaan reittiään. Toki ihan karttaa tutkailemallakin pärjää vallan mainiosti, mutta minun mielestäni tämä tekniikan apuun kutsuminen sujuvoittaa erityisesti kaupunkilomaa :)

Hotellimme valitsimme perinteisesti Hotels.comista vai olikohan Booking.comista, molemmat ovat hyväksi havaittuja sivustoja jo vuosien ajalta. Hotellia varatessa katson tietenkin hintaa, hotellin varustelua ja sitten tsekkaan aina tuon joukkoliikenteen läheisyyden. Meidän hotellimme oli Novum Hotel Aldea Bülowstraßella, ja sen hinta oli jonkun Hotelsin ”salaiset hinnat” :D kampanjan myötä 38€/yö. Kolmen tähden perussiisti hotelli tuolla hintaa, ei paha. Ekstraplussaa siitä, että metroasema oli 100 m päässä hotellin ovelta. Alueena oli Kreuzberg-Schöneberg, josta löytyi myös paljon edullisia ruokapaikkoja ja kaljakuppiloita, joiden palveluita emme tosin käyttäneet ;) Voin lämpimästi suositella tuota hotellia ja aluetta, siitä oli tosi näppärä suhata mm. Potsdamer Platzille ja Kurfürstendammille.

IMG_20160218_133638

IMG_20160218_132656

IMG-20160218-WA0000

Shoppailijalle ja kahviloissa istuskelijalle Berliini on todellinen onnen maa. Kivoimpia ostostelupaikkoja olivat minun pikasilmäykselläni Potsdamer Platzin ympäristö ja Kurfürstendamm, joka oli aivan valtava ostoskatu/aukio/alue, josta löytyi sekä luksusliikkeet että tavallisten ihmisten kaupat ;) Kauppoja löytyy kaupungista muutenkin kymmenen kertaa enemmän kuin ikinä yksi ihminen voisi edes ajatella tarvitsevansa. Luin matkaoppaista että viikonloppuisin Berliinin sivukaupungilla järjestetään isoja ulkoilmakirppiksiä, sellaiselle menisin mielelläni joskus kesämpänä! Kirppiskulttuuri ei tähän mennessä ole minuun täällä Saksassa oikein vaikutusta päässyt tekemään… Hintatason puolesta tuon kahden päivän reissun perusteella arvioisin, että aika samaa kuin Hampurissa. Leipomon kahvilasta saa kaksi ihmistä kakku/pullakahvit n. 7€:lla, ns. Coffee Houseissa on kalliimpaa, ei nyt ihan Suomen tasoa mutta melkein. Tuo juustokakkupala ja cappuccino maksoivat yhdelle 5€.

Sony center berlin

Sony center berlin

Tosi mielenkiintoinen ja kaunis paikka Potsdamer Platzin lähellä oli noissa kahdessa panoraamakuvassa näkyvä Sony Center Berlin. Sony Center oli tuollainen kupolimainen rakennus, ja kupolin alla oli valtava aukio jonka reunoilla oli baareja, ravintoloita, kahviloita ja tietenkin sitten Sonyn konttorit ja myymälät. Tuolla aukiolla järjestetään konsertteja, festareita, konferensseja yms. tapahtumia. Berliinin elokuvajuhlat olivat menossa juuri meidän vierailumme aikana, ja tuolla Sony Centerissäkin oli jonkinlaista ohjelmaa siihen liittyen. Me kävimme ravintolassa aukion laidalla, oli tosi hyvät hampurilaiset ja viihtyisä paikka :)

Sellaisia olivat minun reissuvinkkini! Vielä yhden merkittävän eroavaisuuden Hampuriin verratuna huomasin, näet sen että Berliinissä kaikki puhuivat englantia (tarkoitan siis kaikki, joille me puhuimme). Jos otetaan samalla random otoksella yhtä monta vastaantulijaa Hampurista, niin lukema on huomattavasti pienempi. Tämä hampurilaisten huono kielitaito/haluttomuus englannin puhumiseen on välillä aika ärsyttävää, erityisesti jos on kyse monimutkaisemmasta asiasta, jota minä en osaa hoitaa saksaksi. Maassa maan tavalla, mutta silti välillä ottaa pannuun ”a little bit” vastauksena kysymykseen ”do you speak English?”

-Marianna

Miniloma Berliinissä

Viime päivät menivät pienellä kaupunkilomalla, kävimme mieheni kanssa Berliinissä! Berliiniin on Hampurista noin 250 km matkaa, ja olemme puhuneet sinne menosta koko täällä olemisen ajan (jo puoli vuotta, wow!). Nyt kun olen lomalla, niin oli sopiva tilaisuus ja muutaman päivän säitä kytättyämme lähdimme matkaan. Päivät olivat melko harmaita yhtä kaikki, mutta ei ainakaan satanut :) Muutenkaan tähän aikaan vuodesta kaupunkilomalla Pohjois-Saksassa ei mitään kauniin vehreitä maisemia kyllä näe…

Lueskelin ennen lähtöä kaiken maailman matkaoppaita ja Wikipediaa jne. etsiskellen tietoa Berliinistä. Melkein kaikissa mainittiin, että Berliini ei oikeastaan ole mikään erityisen kaunis kaupunki, vaan sen vetovoima perustuu muihin tekijöihin. Olen noiden oppaiden kanssa ihan samaa mieltä, mikään värien ilotulitus kaupunkikuva ei näyttänyt olevan mutta arkkitehtuuri sen sijaan oli silmää miellyttävää. Tosin aika monet vanhan näköisistä taloistakin on uudelleen restauroituja/rakennettuja, jälleen kerran ilmiselvästi sodan pommitusten takia. Ilmeisesti Berliinistä ei toisen maailmansodan jälkeen oikein kauheasti mitään ollut jäljellä.

IMG_20160218_122234

Berliini, Berliini tv-torni

IMG_20160218_124605

Meillä oli pitkä lista kohteita mietittynä valmiiksi, ja saimmekin ruksittua lähes kaikki läpi. Olin Berliinissä ensimmäistä kertaa ja meillä oli aikaa vain kaksi päivää, joten keskityimme ihan tällaiseen perus turistimeininkiin ja katselimme nähtävyyksiä. Seuraavaksi menen Berliiniin maaliskuussa koulukavereideni kanssa ja toivottavasti ehdimme vielä kesämpänä mieheni kanssa vähän vehreämpään aikaan vierailulle. Tuolloin voisi sitten katsoa jo vähän jotain ”syvempääkin” kuin monumentteja ja maamerkkejä.

Saimme hotellista kaupungin kartan, ja siihen oli hyvin merkitty kaikki tärkeimmät nähtävyydet. Oikeastaan kun vähän mietti sinne päin reittiä ja käveleskeli vain, niin ne kaikki tulivat vastaan melkeinpä itsestään :D Liikuimme pääasiassa kävellen mutta hiukan myös junalla, hotellimme ei ollut ihan kävelymatkan päässä keskustasta.

Berliini, Berlin, Matkailu

Berliini, Berlin, Matkailu

Berliini, Unter Den Linden

Berliini, Berliini tuomiokirkko

Berliini, Berliinin tuomiokirkko

Berliini oli Hampuriin verrattuna todella, todella erilainen. Täynnä monumentteja, kirkkoja, patsaita, ja historiallisuus huokui joka puolelta. Ja kyllähän sitä historiaa Berliinissä onkin, lienee yksi Euroopan historian merkittävimpiä kaupunkeja. Kävellen pääsi oikein mukavasti kaupunkia ympäri, keskellä viikkoa oli todella hiljaista. Jopa niin hiljaista, että mietin jo että onko nyt joku ihme pyhäpäivä taas vai mitä ihmettä, kaduilla oli paikoitellen jopa ihan autiota! Turisteja Berliinissä näkyi paljon enemmän kuin täällä Hampurissa, tai ehkä kamerakaulaiset aasialaiset vain jotenkin erottuivat paremmin katukuvasta. Vaikka kamera, kännykät ja selfiekeppi meilläkin oli seuralaisena ;)

Kiertelimme siis tärkeimmät nähtävyydet: Berliinin tuomiokirkon, Brandenburgin portin, TV-tornin, Tiergartenin puiston, holokaustin muistomerkin, Aleksanderplatzin, Potsdamer platzin ja tietenkin Berliinin muurin. Näistä hienoin nähtävyytenä oli tuo yllä oleva tuomiokirkko, joka selvisi toisen maailmansodan pommituksesta. Tuo runnominen kyllä näkyi kirkon ulkonäöstä.

Kävimme myös tapamme mukaan museossa, kohteena oli Saksan historian museo. Museo oli aivan valtavan suuri ja siellä oli neljä näyttelyä. Kiersimme Saksan historian keskiajalta uuden ajan alkuun ja sitten vielä sotahistorian näyttelyn. Ihan kiinnostavaa kyllä oli, mutta silti paikka jäi kakkoseksi Hampurin kaupunginmuseolle, joka on edelleen paras museo jossa olen käynyt. Berliinin museossa oli keskitytty paljon postereihin, valokuviin, maalauksiin ja taideteoksiin muun havaintovälineistön sijaan. Suurta museota kierrellessä se sodan aikaisten propagandajulisteiden tuijottelu alkoi ensimmäisen kolmenkymmenen jälkeen vähän kyllästyttää. Miinusta lisäksi siitä, että näyttelyissä oli vaikea navigoida. Plussaa sen sijaan ilmaisesta Wi-Fista ja narikasta.

Berliini, Berliini museo

Berliini, Berliinin tuomiokirkko

Berliini, Brandenburgin portti

Berliini, Potzdamer Platz

Muurin historia on arvatenkin yksi Berliinin keskeisimmistä jutuista. Koko kaupungin läpi meni tiessä tiilinen vana, joka noudatti muurin kiemurtelua Berliinin halki. Koko muurin historiaa ajatellessa ja siihen tutustuessa tuntuu kyllä aivan uskomattomalta, että se on ollut pystyssä vielä minunkin elinaikani. Ei voisi kuvitella, että nykypäivänä olisi olemassa tässä sivistyneessä Euroopassa jotain noin… ihmeellistä. Muurin kappaleita oli ripoteltu pitkin Berliiniä, mutta varsin erinomainen paikka muurin tarkasteluun oli S-Bahnin pysäkin Nordbahnhofin vieressä oleva Mauergedänkstätte. Olimme paikalla juuri ennen pimeän tuloa, ja oli mukavan rauhallista kuvata ja katsella muistomerkkejä. Lisäksi ihan aseman lähellä oli pieni museo, jonka katolta pääsi katselemaan muuria ja muurin sekä aidan välillä ollutta kuoleman käytävää, aluetta jolle muurin ylitystä yrittäneet surutta ammuttiin. Rankkaa.

Berliini, Berliinin muuri

Berliini, Berliinin muuri

Berliini, Berliinin muuri

Berliini, Berliinin muuri

Yhteenvetona sanoisin, että Berliini todella oli vierailemisen arvoinen kohde, ja jos sitä pitäisi kuvata yhdellä sanalla niin se olisi kiinnostava. Kaupungissa on paljon mielenkiintoisia juttuja, hienoja paikkoja ja varmasti kesämpänä esim. Tiergartenin puisto on huomattavasti kauniimpi. Olisin mielelläni vielä tutkaillut paikkoja enemmänkin ja kierrellyt keskustan lisäksi sivukaupunkiakin, vielä jäi listan ulkopuolelle monta juttua jotka toivoisin pääseväni koluamaan. Koulukavereideni kanssa olisi tarkoitus ainakin tutustua maaliskuussa Berliinin ilmeisen vilkkaaseen yöelämään, katsotaan millaista se meno sitten on :)

-Marianna