Virkattu ja neulottu tiskirätti

*Blogiyhteistyössä lankakauppa Lankakori

Tätä postausta olen hautonut nyt tosi pitkän aikaa, ja vihdoin saan julkaista sen! Olen tässä vajaa parisen vuotta käyttänyt keittiöliinoina ihan pelkästään itse virkkaamiani ja neulomiani tiskirättejä. Virkattu tiskirätti on (yleensä) ekologinen, kaunis, kestävä ja kertakaikkiaan vaan mielestäni tosi paljon parempi käyttää kuin kaupan tiskirätit. Esimerkiksi mikrokuituliinat ovat tosi hyviä, mutta niistä monet tekevät ihon nyppyisen kuivaksi, kun mikrokuidut tarraavat ihoon. Ehkä ainoa minun kokeilemani rätti, joka olisi yhtä hyvä kuin nämä itse tehdyt, on Tupperwaren tiskirätti. Ne rätit vain eivät ole niin kauniita kuin nämä itse tehdyt! ;) Ja lisäksi ne ovat todella kalliita.

Tiskirätin ekologisuus pohjaa sen pestävyyteen ja jätteen vähentämiseen. Yleensä tiskirätit virkataan puuvillasta, bambusta, näiden sekoituksesta tai muusta luonnonmateriaalista kuten hampusta. Mitenkään automatik langasta neulottu tai virkattu tiskirätti ei kuitenkaan ole ympäristöystävällinen, koska esim. puuvillan tuotantoonkin liittyy paljon huonoja puolia. Puuvilla saattaa olla voimakkaasti valkaistua, käsiteltyä ja värjättyä ja puuvillaviljelmillä työskentelevillä voi olla huonot työolot. Bambun viljely taas voi olla maaperää köyhdyttävää. Nämä eivät tietenkään sulje pois niitä asioita, joita ns. tavallisten tiskirättien tuotantoon liittyy, niissä taas käytetään paljon muovikuituja. Käytännössä kuitenkin minkään rätin materiaalin alkuperää ei yleensä ole mahdollista kovin luotettavasti selvittää, joten päätös jää rätin käyttäjän pähkäiltäväksi.

Halusin tuoda tätä asiaa esiin, koska virkatun tiskirätin liputtaminen kiistatta ekologisena menee vähän viherpesun puolelle. Henkilökohtaisesti kallistun siltikin virkattuun tai neulottuun rättiin käytettävyyden vuoksi ja siksi, että pidän jätteen vähentämistä jo ihan pelkästään tavoittelemisen arvoisena.

Kaivoin kuvattavaksi kaikki kuusi tiskirättiäni, osa oli jo pyykkikopassa, haha.

Virkattu tiskirätti, neulottu tiskirätti, tiskiliina, itsetehty tiskirättiVirkattu tiskirätti, neulottu tiskirätti, tiskiliina, itsetehty tiskirätti

Tämänhetkiset kuusi tiskirättiä ovat yhteen talouteen jo vähän yli tarpeen, koska en juurikaan käytä rättejä muualla kuin keittiössä. Ehkä joskus pölyjen pyyhimiseen, mutta esim. vessan siivoamiseen näiden rättien hygieenisyys ei mielestäni taivu. Virkatun rätin käytettävyyteen vaikuttaa moni asia, ja listasin tähän asioita, jotka tekevät rätistä mielestäni hyvän:

  • Tarpeeksi löyhä neulos/virkkaus, jotta virkattu tiskirätti on pehmeä ja kuivuu helposti. Reikäinen malli on hyvä.
  • Isohko koko, reilusti omaa levitettyä kämmentä isompi
  • Langan sopiva paksuus, ennemmin ohutta kuin kovin paksua lankaa
  • Neliön muoto, minun käteeni pyöreä istuu huonosti

Virkattu tiskirätti muotoutuu lemppariksi vähän ajan mittaan, olen kokeillut monia eri malleja (kuten kuvista näkyy) ja jotkut ovat selvästi parempia kuin toiset.

Puuvillarätti, Virkattu tiskirätti, neulottu tiskirätti, tiskiliina, itsetehty tiskirätti

Yllä olevassa kuvassa on sekä lempparini että inhokkini. Paras rättini tällä hetkellä on tuo keskellä oleva vaalea rätti (jossa on vähän kastiketahroja, hupsista :D). Kyseinen rätti on sopivan kokoinen, tarpeeksi ilmava (kuivuu helposti) ja neutraalin värin vuoksi istuu hyvin tiskipöydän kaaokseen. Etualalla oleva pyöreä rätti on ensimmäisiä kokeilujani, muuten hyvä mutta muoto on surkea, rätti on liian pieni ja lisäksi virkkausmalli menee kauheasti suppuun. Ei jatkoon. Pinkki rätti menee hyvin pinoon, vaikka onkin vähän venähtänyt muodostaan. Näissä kaikissa lankana Novitan Cotton Bamboo.

Virkattu tiskirätti, virkattu rätti, tiskiliina, puuvillarätti, neulottu tiskirätti

Tämä rätti on lahjaksi saatu muutama vuosi sitten. Tykkään tässä erityisesti hyvästä imukyvystä ja isosta koosta, ja isoäidinneliö on klassisen kaunis :) Miinusta tulee siitä, että rätti on vähän turhan tiiviiksi virkattu ja kuivuu siksi aika hitaasti. En tiedä mistä langasta tämä on tehty.

Uusimpana tuttavuutena ovat kaksi virheää tiskirättiä, joista toisen sain valmiiksi tänään. Käsi krenaa vieläkin, mutta pienin erin tehden olen saanut nämä neulottua. Ensimmäisestä tuli vähän leveä, mutta käteen se istuu silti yllättävän hyvin. Lisäksi tuon isomman rätin käyttöön otettuani totesin, että se ei ole ollenkaan liian iso vaikka aluksi niin luulin. Taidan päinvastoin tehdä jatkossa vähän isompia rättejä.

Virkattu tiskirätti, virkattu rätti, tiskiliina, puuvillarätti, neulottu tiskirätti

Virkattu tiskirätti, virkattu rätti, tiskiliina, puuvillarätti, neulottu tiskirättiLankana näissä vihreissä liinoissa on Alize Bahar, jonka sain blogiyhteistyön merkeissä Lankakori– lankakaupasta. Bahar oli minulle ihan outo lanka, mutta rättiin se sopii mainiosti. Bahar on 100% merseroitua puuvillaa ja siitä on Lankakorin verkkokaupassa tosi kauniita värejä saatavilla (mm. ihana syklaaminpunainen!). Yhdestä 100g kerästä virkkaa/neuloo kaksi isoa tai kolme pientä tiskirättiä. Minä käytin näihin 3.5 mm puikkoja ja 3.0 virkkuukoukkua.

Virkattu tiskirätti, virkattu rätti, tiskiliina, puuvillarätti, neulottu tiskirätti

Virkattu tai neulottu tiskirätti rakastaa pesua ja pysyy hygieenisenä, kun rätin viskaa pyykkiin riittävän usein. En ollut itse ennen näiden käytön aloittamista ollenkaan vakuuttunut hygieenisyydestä, mutta kumosin käsitykseni käytön myötä. Rätti kuivuu joka käytön välillä, ja pesen rätin n. kerran viikossa. Yleensä näihin käytettävien lankojen suosituspesulämpötila on 60C, pesen rätit aina pyyhe- ja lakanapyykin mukana. Jotkut kuulemma pesevät jopa 90C lämpötilassa, eivätkä rätit mene miksikään. Ja keittääkin rätin kuulemma voi tai laittaa tiskikoneeseen, en ole kokeillut näistä keinoista mitään. Virkattu rätti tulee sitä paremmaksi, mitä enemmän sitä pesee. Rätin imukyky paranee kun rätti ”karhenee” pesujen myötä. Suosittelenkin pesemään lahjaksi saadut rätit vaikka parikin kertaa ennen käyttöä, niin kokemus on paljon miellyttävämpi kuin suoraan pakasta vedettynä :)

Onko muita tiskirätti-faneja? :)

-Marianna

Itse tehty saippua

Vihdoin on kuukausi kulunut, ja saippuakurssilla tekemäni saippuat ovat valmiita käyttöön! Olin siis tuossa maaliskuussa Tampereen kansalaisopiston mainiolla saippuakurssilla, jossa valmistettiin itse palasaippuaa. Olin haaveillut saippuan tekemisestä jo kauan, joskus muutama vuosi sitten taisin ekan kerran törmätä tähän käsityön jaloon lajiin netissä surffaillessani. Etsin kevääksi jotain pientä uutta harrastusideaa, ja saippuankokkauskurssi tuli eteen.

Tämä oli siis eka kerta kun saippuaa tein, eli koko homma meni vielä ihan harjoittelun piikkiin. Nyt jos alan tekemään saippuaa uudelleen, niin tekisin oikeastaan kaiken vähän toisella tavalla. Varsinaista ohjetta saippuan tekoon en siis tässä vaiheessa ala kirjoittamaan, mutta kerron miten minun kokkailuni menevät. Varsin mainio ohje on jo kirjoitettu esimerkiksi Saippuakuplia-blogissa. Sen sijaan esimerkiksi Kotivinkki tyytyi kertomaan, miten valmiista saippuamassasta saa tehtyä saippuaa, no joo, kai tuota saippuan uudelleenmuotoiluksi voi sanoa :D Niin ja ilmeisen loistava ohjekirja on myös Saara Kuhan Saippuakirja. Jos vielä teen saippuaa, niin luen tuon kirjan ensin. Tosin kansalaisopistolla oli varsin pätevä opettaja, joka osasi kyllä monenmoisia niksejä!

Saippuan perusmassaan tarvitaan kolmea ainetta: nestettä, rasvaa ja lipeää. Lipeä eli natriumhydroksidi on hirveää ja syövyttävää myrkkyä, esimerkiksi viemärinaukaisuaine on pääosin lipeää. Kuitenkin saippuan tekemisessä tapahtuu reaktio nimeltään saippuoituminen, jolloin lipeä neutraloituu kypsytysajan kuluessa ja lopullinen tuote ei sisällä enää syövyttävää lipeää. Ilman lipeää ei saippuaa saa aikaan, joten kauhistelijat voivat ottaa omat saippuapurkkinsa käteen ja tavata, että jokaisen ihan kaupassa myytävänkin palasaippuan tekoon on käytetty lipeää. Saippuoitumisesta voit lukea lisää esim. täältä, täältä ja hepreaksi täältä. Toki tämä saippuoitumisprosessi saattaa mennä pieleen, ja lopullinen tuote ei olekaan niin neutraali kuin tarkoitus olisi. Tämä pyritään välttämään kypsyttämällä tuotetta pitkään, vähintään kaksi viikkoa. Lisäksi lopputuotteen emäksisyyden voi mitata pH-liuskoilla, joskin mittavirheen mahdollisuus on olemassa. Uskoisin itse, että kokemus tuo varmuutta ja luottoa siihen, että milloin saippua on käyttökelpoista.

Saippuakurssilla teimme itse ohjaajan opastuksella saippuareseptit, joiden mukaan soosi sitten sekoiteltiin. Minä valitsin yksinkertaiset ja helpot aineet; auringonkukkaöljyn, kookosrasvan ja mausteiksi erinäisiä jääkaapista löytyviä tarvikkeita. Yksi saippuamassa oli meillä kooltaan aina puoli kiloa, minä ehdin tehdä parissa tunnissa kaksi massaa. Yhdestä massasta pystyi maustamaan useita erilaisia saippuoita, peruspohja kaikissa oli kuitenkin aina sama.

Käsin tehty saippua, käsintehty saippua, itse tehty saippua, itsetehty saippua, DIY saippua, palasaippuaKäsin tehty saippua, käsintehty saippua, itse tehty saippua, itsetehty saippua, DIY saippua, palasaippuaKoska aina joku menee ekaa kertaa tehdessä pieleen, niin ensimmäinen saippuamassani kovettui kiinni sekoittimeen. Olin ollut liian hätäinen ja huolimaton, enkä muistanut jäähdyttää rasvaseosta ennen lipeän lisäämistä. Ehdin hädin tuskin tunkemaan siinä vaiheessa täysin naturellin saippuamössön muottiin (maitopurkkiin) jottei koko erä olisi mennyt hukkaan. No siitä syntyivät sitten nuo valkoiset, täysin hajuttomat ja värittömät palat, jotka ovat kyllä ihan kauniita noinkin. Voisin viedä ne vaikka mökille :)

Toisessa satsissa olin sitten tarkempi ja tein rauhassa ohjeen mukaan, ja kokeilinkin eri hajuja ja värejä. Tein ison kasan kaakao-kahvisaippuaa, jossa mausteena oli vahvaa leivontakaakaota (veteen liuotettuna) sekä kahvia. Lisäksi tein pelkkää kahvisaippuaa, joista toisessa on kahvia nesteenä ja toisessa sekä nesteenä että puruina (yläkuvassa alhaalla keskellä). Porkkanasaippuassa on porkkana-Pilttiä, väri on aivan ihana! Tuoksua porkkanassa sen sijaan ei ole.

Käsin tehty saippua, käsintehty saippua, itse tehty saippua, itsetehty saippua, DIY saippua, palasaippuaKäsin tehty saippua, käsintehty saippua, itse tehty saippua, itsetehty saippua, DIY saippua, palasaippuaKäsin tehty saippua, käsintehty saippua, itse tehty saippua, itsetehty saippua, DIY saippua, palasaippua

Saippua on melko jäykkää jo ihan pian muottiin kaatamisen jälkeen, ja lopullinen kovettuminen ja kypsyminen tapahtuu sitten siis noiden viikkojen aikana, jolloin saippuan annetaan vain olla ilmavassa paikassa (minä pidin kenkälaatikossa kaapin päällä). Reiät tein valmistuspäivänä sukkapuikolla ja pujotin narut tänään.

Saippuaa tulee puolen kilon satsista aika paljon, ehkä aika lailla ekan kuvan verran tuon kokoisia paloja. Minulla on iso kasa kaakao-kahvisaippuaa vielä toisessa laatikossa (ei kuvassa), saa nähdä kuinka äkkiä ne nyt sitten kuluvat… En yleensä koskaan käytä palasaippuaa, koska niiden hygieenisyydestä en ole ihan varma. Lisäksi en vaan jotenkin ole tottunut tai tykännyt muutenkaan niitä käyttää, nestesaippuaan on jo niin tottunut. Nyt kuitenkin ajattelin yrittää opetella ja katsotaan, tuleeko rutiiniksi vai ei. Lisäksi nämä ovat helppoja kuljettaa, säilyttää ja antaa lahjaksi. Ei pidä myöskään väheksyä sitä hyvää puolta, että näissä ei ole mitään lisäaineita tai sellaisia kemikaaleja, joita en tunne. En ole mikään kosmetiikkafanaatikko ja luotan Suomessa myytävien kosmetiikkatuotteiden olevan pääosin turvallisia. Silti ilman muuta plussaa on se, että tiedän näistä tasan tarkkaan, mitä iholleni laitan.

Kokeilin yhtä palaa käsien pesuun ja se toimi saippuana oikein hyvin! Vaahtosi varsin sopivasti, huuhtoutui hyvin, iho ei jäänyt kuivaksi mutta ei myöskään öljyiseksi. Näitä ominaisuuksia pystyy vielä lisäksi saippuan tekovaiheessa säätelemään reseptin muutoksilla. Saippuan teko oli oikein hauska ja mielenkiintoinen kokemus, voisin tosiaan joskus toistekin tehdä ja kiinnittää vielä estetiikkaankin hieman lisähuomiota ;)

Nyt vapun odotteluun jäätävän flunssan potemisen merkeissä. Glada vappen!

-Marianna

DIY meikkipussi

Muistatteko vielä kettulapaset, jotka tein edellistalvena? Silloin jotenkin vähän pääsin ihastumaan kettukuosiin. Kun tuossa pääsiäisenä sitten poikkesimme äitini kanssa Tuurin kyläkaupassa säästämässä, niin ostin sieltä palan kettukuosista, jämäkkää kangasta. Mielessä oli jo heti tuolloin ommella pari pientä meikkipussia tai penaalia, ja nyt ensimmäinen on valmis!

Tenniskyynärpää on vaivannut minua tosi paljon viime aikoina, ja olenkin joutunut tämän vuoksi jättämään toistaiseksi neulomukset ihan täysin pois. Käsityöinto pitää nyt kohdistaa johonkin muuhun, ja muutenkin kyllä ompelut ovat jääneet aika vähälle viime aikoina. Oli siis tosi kiva kaivaa ompelukone nurkasta esille ja alkaa huruuttelemaan :)

Olin jopa niin kurinalainen, että käytin tämän meikkipussin ompeluun kaavaa. Malli ja idis tulivat Pinterestistä, ja kaavaan pääsee tästä linkistä. Halusin vähän isomman pussukan, johon mahtuisi kunnolla kaikki meikkiputelit sun muut. Siihen tarkoitukseen tällainen laatikkomainen malli sopii hyvin.

DIY meikkipussi, kettukuosi, ommeltu meikkipussiDIY meikkipussi, kettukuosi, ommeltu meikkipussiDIY meikkipussi, kettukuosi, ommeltu meikkipussiDIY meikkipussi, kettukuosi, ommeltu meikkipussi

Vuorikangasta en ostanut erikseen, vaan ajattelin käyttää siihen tarkoitukseen kaapista löytyviä jämiä. Kierrätysintoisena valitsin vanhojen farkkujen puntit, koska halusin vuorista paksua ja jämäkkää. No ihan nappiin tämä valinta ei sitten loppujen lopuksi ehkä mennyt sen suhteen, että farkun puntti ei ollut ihan tarpeeksi leveä. Lisäksi tein taas kerran todellisen rookie mistaken ja en laittanut tarpeeksi saumanvaraa, kun jouduin yhdistämään farkun palasia vuoria varten. Ihan itselle kelpaava tuli kuitenkin näinkin.

DIY meikkipussi, kettukuosi, ommeltu meikkipussiDIY meikkipussi, kettukuosi, ommeltu meikkipussi

Tällä kertaa kärsivällisyyteni riitti pieneen briljeeraukseen, ja viimeistelinkin meikkipussin pienillä kivoilla yksityiskohdilla. Vetoketjun molempiin päihin ompelin pienet jämäpalavetimet, joihin kohdistin kettujen naamat sopivasti :) Lisäksi tein vielä kovikepohjapalan pahvista, jonka päällystin niin ikään kettukankaalla. Tällä tavoin ommeltu meikkipussi pysyy nätimmin pystyssä ja muodossa, loppujen lopuksi vuoritus olisi saanut olla vieläkin napakampi (tai pehmustettu).

DIY meikkipussi, kettukuosi, ommeltu meikkipussiDIY meikkipussi, kettukuosi, ommeltu meikkipussi

Tuollahan se valmis ommeltu meikkipussi jo vilahtikin, ja alla lisää kuvia. Pussukasta tuli kyllä niiiiiiin ihana!

DIY meikkipussi, kettukuosi, ommeltu meikkipussiDIY meikkipussi, kettukuosi, ommeltu meikkipussiDIY meikkipussi, kettukuosi, ommeltu meikkipussiDIY meikkipussi, kettukuosi, ommeltu meikkipussiDIY meikkipussi, kettukuosi, ommeltu meikkipussi

Mitäs pidätte pussukasta, söpöysfaktori on aika korkea vai mitä? :D Seuraavaksi teen siis vielä ainakin kummitytölle tästä penaalin, ja tällä samalla mallilla voisi tehdä muillekin pussukoita. Säästin kaavan, siitä tuli varsin näppärä ja minulle sopiva. Jos muuten haluatte käyttää tuota alkuperäistä kaavaa ja saada tämän minun meikkipussini kokoisen (n.15 cm leveä pussukka, vetoketju on 25 cm pitkä), niin huomioikaa että suurensin kaavaa 25%.

Nyt vielä nauttimaan viikonlopusta, huomenna arki taas alkaa iltavuorolla. Ciao!

-Marianna

Torstai toivoa täynnä

Kylläpäs aika vierii, blogi on viime viikot ollut taas hiukan hiljainen. Suurin syy näihin blogitaukoihin ei minulla ole niinkään se, etteikö olisi aikaa tai mielenkiintoa kirjoittaa, vaan ennemminkin aiheiden puute! Jos käsitöitä ei ole valmistunut ja elämä on mennyt töissä ja yliopistolla juostessa, niin en oikein aina ole saanut tikusta tehtyä asiaa. No, nyt teen kuitenkin :)

Opiskelujen suhteen kuviot ovat vähän muuttuneet. Lupaavalta kuulostanut harjoittelu meni läskiksi ja siirsin koko projektin syksyyn tai jopa ensi vuoden alkuun, riippuen siitä mistä ja koska uuden paikan löydän. Vihoviimeinen uusi kurssi yliopistolla alkoi eilen, ja kunhan toukokuu koittaa niin kaikki opinnot harjoittelua lukuun ottamatta ovat kasassa. Tai no, pari hyväksilukuhakemusta olen jättänyt tehtäväksi kesälle, voi olla että kadun tätä päätöstä vielä myöhemmin… Kuitenkin kun melkein sovittu harjoittelu peruuntui, niin päätin ottaa aikalisän ja olla nyt vaan ihan reilusti töissä tämän kevään luentojen ohella. Tästä päätöksestä tuli oikeastaan tosi hyvä ja helpottunut olo, olen ollut järjettömän stressaantunut tänä keväänä aikataulujen vuoksi ja nyt on suunnitelmassa sentään vähän jotain pysyvyyttä. Jatkan siis ihan normaalisti kesän yli töissä vanhassa työpaikassani, ja loppukesällä häämöttä (lähes) täysi palkallinen kesäloma, I H A N A A !! Olisipa jo elokuu! ;)

Harjoittelun lykkääminen tarkoittaa väistämättä myös valmistumisen lykkääntymistä. Tai no, olin jo kauan sitten jättänyt vähän varmuusvaraa tavoitteeseen ja ajatus on ollut valmistua viimeistään tulevana jouluna. Jos saan syksyksi hyvin soviteltua harjoittelun, niin voipi olla että edelleen pääsen tuohon tavoitteeseen. Mutta toisaalta en ota stressiä, jos papereiden saaminen menisikin ensi vuoden puolelle. Lisäksi mielessä hiipii ajatus, että pitäisikö sittenkin säilyttää opinto-oikeus jotta voisi lukea työn sivussa jotain itseä kiinnostavia kursseja, vähän kuin muuten vaan… Saapi nähdä. En tätä venyttämistä osaisi nähdä kauhean pahana tekona, koska valmistun joka tapauksessa alle tavoiteajan, joka minulla on viisi vuotta. Tulevan kesän koittaessa olen ollut yliopistossa neljä vuotta, eli tahti on kaikesta huolimatta ollut varsin hyvä. Opiskeluoikeutta minulla on 2018 jouluun ihan kyselemättä, ja kysymällä pidennystä voi vielä saada. No mutta, katsotaan.

Tässä keväällä aina innostun muistakin jutuista, ja nyt olen vähän kokeillut harrastaa ja touhuta enemmän kuin synkeänä talvena. Olen mm. käynyt Robinin keikalla ja osallistunut saippuantekokurssille! Saippuan teko oli huippukivaa, mutta siitä tulossa lisää sitten, kun saippuat valmistuvat (valmiin saippuan pitää ”kypsyä” vielä kolme viikkoa). Pyöräily on jälleen alkanut nyt kun kelit ovat jo lämpimämpiä eivätkä vaihteet ole ihan jäässä. Aamuisin en ole vielä päässyt pyörän selkään, mutta luennolle olen mennyt ja tänään aion sotkea iltavuoroon.

Käsityöt ovat saippuoita lukuunottamatta jääneet nyt aika vähälle, koska käteni on ollut vähän ylirasittunut runsaasta töissä käynnistä johtuen. Työssäni kipeytyvät juuri samat käden lihakset kyynärvarresta kuin neuloessa ja virkatessa, siksi muutamat suunnitellut askartelut ovat joutuneet odottamaan. Tänään aloin kutomaan puuvillaista tiskirättiä, ja intoa ja flowta oli kyllä, mutta samperi kun alkoi oikeaa kättä poltella. Ei uskalla liikaa yrittää, ettei töissä tule ongelmia.

Koska kertomieni työ- ja opiskelurupeamien vuoksi joudun istumaan tosi paljon, on fyysinen hyvinvointi ollut välillä aika kovilla. En ole mikään liikunnan rakastaja, ja onneksi pyöräily toimii minulla kohtalaisen hyvin, en aivan sentään inhoa sitä! ;) Tämän lisäksi alaselkä vaivaa usein, koska en kertakaikkiaan liiku tarpeeksi. Pakkohan sitä on päntätä sohvalla ja töiden jälkeen olen usein ihan naatti, mutta eipä nämä ole kuin tekosyitä. No nyt kuitenkin aikataulu on sellainen, että ainakin tämän huhtikuun ehdin keskiviikkoisin aamujoogaan :) Olen muutaman kerran käynyt tällä samalla tunnilla, ja voi että miten selkä on iloinen taas pitkän aikaa sen jälkeen! Yritän nyt ottaa huhtikuun tavoitteeksi siis kömmetä itseni joka viikko yhden kerran tätä kehonhuoltoa tekemään.

Näillä eväillä nyt kohti kevättä, ehkä se into taas kaikkeen alkaa pikkuhiljaa herätä talviunilta :) Onko teillä uusia kevätharrastuksia?

-Marianna

Sisustuksen yksityiskohtia

Olen aina ollut mielestäni todella huono sisustaja. Ihailen lahjakkaasti muiden sommittelemia tyynyjä, tauluja, koriste-esineitä ja tapetteja. Silti jotenkin itseltäni mielestäni vähän puuttuu sitä silmää. Tässä pikkuhiljaa olen kuitenkin saanut asuntoamme ainakin vähän sisustettua, ja alan olla jo aika tyytyväinen itseeni :) Miehelläni on oikeastaan paljon enemmän näkemystä mikä minnekin sopii kuin minulla, mutta otan kuitenkin nyt kunnian näistä jutuista, hehe.

Asuntomme on 80-luvun lopun rivitalokolmio. Olemme asuneet tässä vuodesta 2012 lähtien, ja tykkäämme molemmat kodistamme todella paljon! Pohjaratkaisu on todella toimiva ja koko juuri sopiva. Pidän erityisesti koivuparkettisesta lattiasta ja isosta keittiöstä. Kesällä terassi on ihan ehdoton juttu, ja hengailemme siellä todella paljon. Mutta nyt muutamia kuvia sisäpuolelta kämppää yksityiskohdista, joilla olen koittanut tehdä asuntoa viihtyisämmäksi :)

sisustus, DIY sisustus, ikkunanpoka, ikkunankehys

sisustus, DIY sisustus,  ikkunanpoka, ikkunankehys

Olen aivan ihastunut näihin vanhoihin ikkunanpokiin, joita paljon blogeissa ja sisustuslehdissäkin näkee. Tämä koristetaulu on erään lähisukulaiseni askartelema, ja olen täysin rakastunut tähän! Poka on peräisin kotini vintiltä, ja muistan varsin tarkkaan, mistä se on sinne tullut. Isäni rakentama kesämökkimme on vanha melkein 100-vuotiaan hirsitalon kehikko, joka on purettu kotini läheltä 90-luvun alussa. Olin tuolloin 6-vuotias ja muistan olleeni itsekin purkutyömaalla. Nämä pokat ovat siis peräisin tuosta talosta, ja samoja pokia lasien kera on edelleen kesämökkimme ikkunoina! Pokia on meidän nykyisen asuntomme seinilläkin kolme, vähän eri tarkoituksissa. Yhdessä on kihlajaiskuvamme, toisessa on useita pieniä ruutuja, joissa on valokuvia. Tuo moniruutuinen poka näkyy hieman tämän Instagram-kuvani taustalla. Tämä uusi ihanuus on sitten kolmas samaa sarjaa oleva, ripustimme sen vierashuoneen seinälle. Noiden ruusukkeiden taakse syttyy vielä paristolla led-valot, joita en valitettavasti saanut kovin kauniisti näkymään kuvassa. Mutta ilman valojakin tämä on mielestäni niiiiiiin kaunis ♥ Kiitokset siis tekijälle, viemästäni pölyisestä ja puoliruostuneesta pokasta tähän valmiiseen versioon oli vielä aika pitkä matka…

sisustus, DIY sisustus,  ikkunanpoka, ikkunankehys

Keittiössä on myös yksi sisustukseni lempiesineitä, eli suuri seinäkello. Tämän kellon ostimme muuttaessamme paikallisesta sisustusliikkeestä. Liike on valitettavasti lopetettu, mikä on tosi harmi, koska siellä oli usein kaikkea todella nättiä tavaraa (ja vielä minun tyylistäni). Alempana näkyvät kuulaat verhot, jotka ompelin viime talvena. Taidan jättää ne kesäksikin paikalleen, vaikka tähtiteema ehkä hiukan talvinen onkin.

sisustus, DIY sisustus

sisustus, DIY sisustus

sisustus, DIY sisustus

Olkkarikin on saanut pientä uutta silausta! Turkoosit Vallilan verhot tulivat tuossa menneenä talvena niin ikään, ja niihin sopivat tyynyt tilasin hiljattain eBaysta. Olemme siirrelleet sohvaa muutaman kerran edestakaisin, emme vain ole päässeet vieläkään oikein päätökseen siitä, mille seinälle se paremmin sopisi. Olkkarin sisustukseen liittyy vielä muutama muukin mieheni käsitöihin liittyvä haaste, joiden integroiminen sisustukseen on vielä vähän työn alla.. ;)

Telkkarin päällä olevalle Lack-hyllylle sain vihdoin jotain vähän kynttilöitä nätimpää ja pirteämpää, kun hankin tuon lilan sydäntaulun ja muovikukkia. Sisustuksen ohella kasvien hengissä pitäminen on minulle suuri haaste ja mysteeri, ja useiden kuolleiden kukkien jälkeen täytyy vain myöntää, että nämä muoviset pionit toimivat huomattavasti paremmin kuin oikeat… Lisäksi olohuoneeseemme ei paista erityisen hyvin aurinko, sekin on osasyy siihen miksi kukat eivät oikein menesty. Vielä kauniimmat maljakot ovat hakusessa ja työn alla.

sisustus, DIY sisustus

sisustus, DIY sisustus

sisustus, DIY sisustus

Projekteja riittää ja ideoitakin tässä matkan varrella on poikinut. Haluaisin vielä hioa ja maalata sohvapöytämme harmahtavaksi, nyt se on punaisen sävyinen eikä oikein mätsää olkkarin muuhun sisustukseen. Pöydän hiomisessa vain on melkoinen jopi enkä oikein ole vielä saanut aikaiseksi aloittaa… Ehkä kesällä sitten?  Minullakin on muuten tänä vuonna melkein täysi palkallinen kesäloma! Heitimme aikataulu- ja rahasyistä kevään matkasuunnitelmat romukoppaan, joten odotan kovasti kyllä kesää, että pääsee edes hiukan reissuun ja ylipäätään lomailemaan. Vaikkakin suunnitelmissa on pitää loma vasta elokuussa, että on siihen nyt vielä matkaa… Mutta kai haaveilla saa? :)

Mitä pidätte sisustusjutuista? Olisiko näitä kiva lukea blogissa useamminkin? (en tiedä kuinka usein näitä kyllä irtoaa, mutta yrittää voi ;)

-Marianna

Villasukat ohuesta Zauberball-langasta

Vihdoin uudet lempivillasukkani ovat valmiit! Ostin Zauberballin herkkulankaa ensimmäistä kertaa alkuvuodesta Lankamaailman alesta. Olin pohtinut Zauberballin kokeilemista jo kauan, mutta lankavarasto on sen verran suuri jo muutenkin, että melkein 15€ kerää ei tullut sitten hankittua… Alessa hinta oli tippunut sopivasti ja valkkasin väriksi sävyn 1699. Tarkemmin ottaen langan nimi on Zauberball Crazy, ainakin kuvien perusteella erona normi Zauberballiin on meleerattu sävy.

Naisen ohuet villasukat koko 38,5

Lanka: Zauberball Crazy 1699, fingering

Puikot: 2.25 mm KnitPro Zingit

Silmukoita 15/puikko, tiimalasikantapää, joustin valepalmikkoa

Langan menekki: 55g

Ohuet villasukat, villasukat ohuesta langasta, zauberball

Ohuet villasukat, villasukat ohuesta langasta, zauberball

Nämä sukat tulivat nyt pitkästä aikaa ihan itselleni käyttöön. Minulla on ollut muutamat äitini tekemät ohuet villasukat, mutta ne alkavat olla jo aika vanhoja ja väsynyneitä. Nyt piti tämä aukko sukkalaatikossa siis täyttää. Villasukat ohuesta langasta mahtuvat kivasti talvi- ja välikausikenkiin. Otin nyt ekaa kertaa kunnolla pienet ja napakat puikot, ja jätin silmukkamäärän maltilliseksi. 2.25 mm puikoilla 15 silmukkaa per puikko tuotti varsin napakan, mutta ei liian kireän, omaan jalkaani täydellisesti istuvan lopputuloksen. Jätin sukan varren minulle ehkä hieman tyypillistä lyhyemmäksi, halusin näistä jokapäiväiset käyttösukat, jotka eivät liikaa vilkkuisi kengän suusta. Pidän yleensä villasukkia aina housunpunttien päällä.

Ohuet villasukat, villasukat ohuesta langasta, zauberball

Lankana Zauberball oli varsin miellyttävä tuttavuus. Lanka ei ole kovin pehmeä, ennemminkin… kova? Karhea ei ole oikea sana, sitä nämä eivät ole. Lanka on kaksisäikeistä fingering-vahvuista, ja kierre on todella napakka. Tulee ehkä jopa hieman mieleen punottu kalastussiima. Puikot olivat minun käsialalleni tosi sopivat tämän langan pariksi, ohuet villasukat syntyivät tiiviinä neuleena ja pinta oli sopivan napakka. Värin liuku on tässä 1699-sävyssä todella kaunis, ja jaksoin kerrankin täsmätä värit. Se todella kannatti! Jotenkin ihmeen kaupalla sain mätsättyä aloituskohdan niin, että ensinnäkin sukkien värit ovat keskenään lähes identtisissä kohdissa ja lisäksi kaunis syvä, tumma violetti sattui juuri kantapään kohtaan. Ja se on ihan sattumaa!

Ohuet villasukat, villasukat ohuesta langasta, zauberball

Ohuet villasukat, villasukat ohuesta langasta, zauberball

Sukkiin valkkasin jälleen tiimalasikantapään, mielestäni siinä kaunis langan väri tulee nätimmin esiin ja muutenkin sileäpintainen kantapää on nätimpi kuin perinteinen patenttikantapää. Koska minulla on yleensä ongelmana se, että tiimalasikantapää jää vähän lyhyeksi/matalaksi (esim. näissä ja näissä sukissa), niin yritin tällä kertaa vähän muokata kantapään korkeutta. Näissä ohuissa villasukissa joka puikolla oli siis alunperin 15 silmukkaa. Kantapäätä aloittaessa otin molemmin puolin +2 silmukkaa, eli kantapään leveys on 17+17=34 silmukkaa. Kun tulin kantapään keskelle, niin tein kaksi kokonaista välikerrosta ilman lisäyksiä/kavennuksia. Kun kantapää oli muuten valmis, tein vielä kaksi lyhennettyä kerrosta niin, että sukan pohjapuolen kahdelle puikolle neuloin edestakaisin kaksi kerrosta ilman, että neuloin jalkapöydän puoleisia puikollisia. Näin kantapään pituus kasvoi, mutta jalkapöydän tuosta kohdasta ei. Tajusitteko? Jos tiimalasikantapää ei ole tuttu, niin Ullaneuleen sivuilla on hyvä, kuvallinen ohje.

Ohuet villasukat, villasukat ohuesta langasta, zauberball

Puikkoina minulla oli KnitPron hiilikuituiset Zing-puikot, jotka hankin ihka ekaa kertaa näitä sukkia varten. Ostin puikot Parkanon lankakori– kaupasta, jonka nettikaupassa muuten Zingit ovat tosi edulliset! Puikot ovat oikeasti ihan kehujensa veroiset, tosi tasapainoiset ja mukavan liukuvat. Ensimmäistä kertaa niin ikään puikkojen pituutena minulla oli lyhyemmät 15 cm, ja taitavat jäädä käyttöön jatkossakin.

Lankaa jäi tuon kuvan mukainen nytty, noin 40g. Sukkien paino oli siis vain 55g, lisäksi värien täsmäyksessä jouduin purkamaan välistä pienen pätkän pois, sen heitin roskiin. Tiedän jo, mihin tuon lopun mytyn käytän, yhdet äidin tekemät ohuet villasukat kaipaavat uusia varsia ja kantapäitä. Jos tämä projekti joskus toteutuu, niin laitan siitäkin kyllä päivitystä tänne blogiin ;)

Lähiaikoina muuten tänne blogiin on tulossa kivaa uutta käsityöjuttua ja pientä arvontaakin, joten pysykäähän kuulolla :)

-Marianna

Talvista ulkoilua ja kuulumisia

Vihdoin ja viimein alkaa vähän kevättää! Tai ainakin talvi käy kauniimmaksi :) Jotenkin on ihanaa, kun aurinko näkyy useammin ja töistä päästessäkin on vielä sen verran valoisaa, että ehtii saamaan vähän valoa ja energiaa ulkoilmasta. Aurinkoisuus vaikuttaa kyllä mielialaankin kuin huume, mennyt talvi oli kyllä melkoisen pimeä ja synkeä, kun luntakaan ei kauheasti ollut. Tulipa oleiltua kotona ja kudottua sukkia…

Tänään oli heti aamulla herätessä (puoli yhdeksältä, että ei kovin aikaisin kuitenkaan) niin ihana aurinko ikkunan takana, että halusin lähteä vähän reippailemaan. Lähistöllä Ylöjärven puolella on tosi kivaa Julkujärven ulkoilualuetta, ja lähdimmekin sinne mieheni kanssa viikonloppukävelylle. Olen aiemmin käynyt kerran noilla nurkilla partiojuttujen merkeissä, ja tiesin ainakin suurinpiirtein minne päin lähteä!

img_7252

img_7259

Kevättä kohti alkavat kaikki muutkin suunnitelmat edetä ihan kivasti. Gradu menee eteenpäin lähes omalla painollaan, olin jotenkin ennen maisteriopintoja ajatellut että gradu on se kauhea ja pelottava mörkö, joka vie yöunet ja jota en osaa edes tehdä kunnolla. Seminaareista on ollut tosi paljon apua ja nyt kun aineistonkeruukin on kunnolla vauhdissa, niin joka kuukausi olen ainakin vähän päässyt eteenpäin. Aikataulun kanssa tässä lähinnä painiskelen, aikaa pitäisi jostain taikoa gradullekin lisää. Luennolla olen istunut nyt alkuvuodesta tosi paljon, ja se näkyy tietenkin palkkapussissakin. Siksi odotankin kuin kuuta nousevaa jo kesää, kun saa olla taas täysipäiväisesti töissä!

Ensi viikko on meilläkin yliopistolta melkeinperiaatteessatavallaan- talviloma, mutta hommaa riittää silti ryhmätöiden ja juurikin gradun kanssa. Viikon päästä sitten starttaa viimeinen opiskelujakso tälle vuodelle, jihuu!! Kun sen vielä rämmin läpi, niin alkaa olla aika hyvin tutkinto paketissa…

img_7282

img_7269

img_7287

Blogin suhteenkin minulla on kaikenmoisia ideoita, joita haluaisin ehtiä toteuttamaan. Kun vain repeäisi aina joka suuntaan kerralla! Ainakin jotain ihan uutta on pian tulossa käsityörintamalla, nyt kevättä ja kesää kohden alkavat paksut villasukatkin väistyä vähän keväistempien juttujen tieltä. Jos on muuten jotain postaustoiveita käsitöihin tai muuhunkin liittyen, niin antakaa paukkua vaan kommentteihin tai sähköpostiin :)

Reissusuunnitelmia en ole kauheasti tässä saanut vielä eteenpäin, vaikka niistä hiljattain kirjoittelinkin. Pitäisi varmaan nyt mennä vain jonnekin Momondoon surffailemaan ja varata jotkut halpalennot, sitten tulee lähdettyä kun klikkailee vaan ostoskoriin eikä turhia mieti :) Suomi-matkailua on ainakin tiedossa pian, kun lähdemme maaliskuussa mieheni kanssa moikkaamaan pikkuveljeäni susirajalle Lappeenrantaan (ja katsomaan samalla kiekkoa, jeeeeee…). Manchesterin matka kesälle ei ole myöskään edennyt, koska meidän perheemme lössin aikataulujen tietäminen tai edes arvaaminen on niin haastavaa, että epäilen pääsemmekö ylipäätään matkaan samaan aikaan. Oli jo pienoinen ihme, että koko sakki pääsi Hampuriin tulemaan samalla kertaa viime keväänä! Mutta katsotaan, katsotaan.

img_7295

img_7296

img_7305

Nyt ei oikein näissä kuulumisissakaan ollut päätä eikä häntää, mutta välillä vähän sillisalaattiakin :) Huomenna onkin luvassa mukavaa juttua, kun ystäviemme 2-vuotias tulee meille hoitoon koko päiväksi. Onpa taas mehut pois illalla oikein kunnolla :D

-Marianna