Syyslomalle!

Syksy on kyllä ollut melkoisen märkä ja tylsä, aikainen minitalvi oli siihen nähden jopa ihan mukavaa piristystä. Toivoin jo että lumet eivät enää sulaisi, jotta voisin unohtaa haravoitujen lehtikasojen pois kuskaamisen… No nyt on taas märkää, kuraa ja pimeää mutta onneksi tiedossa on vähän piristystäkin, lähdemme nimittäin pienelle syysmatkalle.

Puhuimme jo kesällä mieheni kanssa, että olisi ihana tehdä joku pieni reissu vielä ennen kuin vauva syntyy. Ihan heti palleron kanssa ei reissuun pääse, joten yritämme nyt ottaa vielä ilon irti kun kahdestaan saa mennä :) Lähdemmekin tässä pikapuoliin neljäksi päiväksi Puolaan, Gdanskiin!

GdanskGdansk1

Matkan kriteerit olivat helppo ja halpa, ja ne molemmat täyttyvät Gdanskin kohdalla. Lennot ovat Turusta ja onneksi hyvin lyhyet, alle 1,5h per suunta. Jaksaa sitten mahan kanssakin matkustaa, joskaan mitään ongelmia sen suhteen ei ole ollut muutenkaan. Kävin tänään vielä neuvolassa lääkärillä tsekkaamassa että kaikki on ok ja mitään estettä lentämiselle tai reissulle ei ole. Tukisukat lähtevät matkaan jo muutenkin, ja lentomatka on yhtä pitkä kuin ajomatka Tampereelta Turkuun, joten sen suhteen olen hyvillä mielin.

Itse matka on muuten kyllä hyvin löyhällä sabluunalla suunniteltu, eli emme ole suunnitelleet oikein mitään :-D Gdanskia on moni tuttu kehunut söpöksi ja mukavaksi viikonloppukohteeksi, ja se sopii lyhyelle lomallemme oikein hyvin. Hintataso on siellä edullinen ja tarkoituksena olisikin lähinnä kierrellä, katsella, syödä ja kahvitella. Harmikseni ilmeisesti joulutorit eivät vielä taida olla auki, mutta ehkä jotkut käsityömarkkinat saattaisi löytyä? Kuvia katsellessa Gdanskista tulee vähän mieleen Lüneburg, Lübeck tai Kiel, hansakaupunkeja kaikki.

Eräs saksalainen kaverini on kotoisin Puolasta ja kyselinkin häneltä vähän matkavinkkejä. Muutaman ravintolavinkin sain ja kuulemma kannattaa metsästää pierongia ja zapiekankaa eli jonkinlaisia ja piirakoita ja pitkulaista pizzan sukulaista. Lisäksi hän suositteli vierailemaan Gdanskin naapurikaupunki Sopotissa, jonne aiommekin tehdä päiväretken junalla.

Gdansk31

Sanomattakin on selvää, että odotan reissua tosi paljon! Lämpötilat näyttävät ainakin nyt olevan Gdanskissa siinä hieman alle +10C tienoilla, mikä kuulostaa vallan mukavalta. Kunhan nyt ei kauheasti vettä sataisi, niin hyvä. Toinen vaihtoehto reissulle olisi ollut lähteä uudelleen Arabiemiraatteihin, mutta olimme siellä juuri viime vuonna ja sinne on vähän pidempi matkakin. Lisäksi siellä on aika kallista, mutta olisi ollut takuulla aurinkoista… No joskus toiste sitten taas sinne :)

Jos jollain on vielä matkavinkkejä heittää Gdanskin suuntaan, niin antaa paukkua!

Kuvat täältä, täältä ja täältä

-Marianna

Mainokset

Opiskelut loppusuoralla

Ensinnäkin tuhannet kiitokset kaikille onnitteluista tulevan perheenlisäyksemme johdosta ♥ Ja toisekseen, lupaan yrittää pitää vauvajutut pitkälti ulkona täältä Cherrymarjan puolelta käsityöpostauksia lukuun ottamatta. Ja nyt on saumurin ostamisen myötä ompelemiseen sellainen draivi, ettei toista! Tämä vastaa volyymiltaan melkein toissavuotisen viiden viikon hiihtoloman villasukka-tsunamia, laji vain on eri.

Hiukan pitää itseään kuitenkin vielä hillitä käsitöiden suhteen, koska iltaisin töiden jälkeen on muutakin tekemistä. Kun vauva ilmoitti tulostaan niin lätkäisin lähes välittömästi opiskeluille lopullisen deadlinen. Opintoni ovat siis siinä mallissa, että maisterin paperit häämöttävät jo lähellä ja opintopisteitä ei puutu kuin muutama hassu (tai pisteitä olisi määrällisesti jo tarpeeksi, mutta muutama tietty kurssi vielä uupuu). Gradun kanssa oli keväällä kolossaalisia ongelmia, mutta ne olen nyt oikeastaan saanut ohjaajani avustuksella ratkaistua ja ehkä se ahdistuskin on jo (melkein) kokonaan kadonnut. Nyt on enää sellainen normaali tuska päällä sen tuleeko tästä mitään-fiiliksen sijaan. Siispä, kirjoittelen nyt gradua aina kun ehdin ja vaikka sitten millä rimaa hipovalla suorituksella aion palauttaa sen ennen joulua! Tai oikeasti en usko, että työstäni mikään nippa nappa-suoritus tulee, mutta tavoitteena on tällä hetkellä vain saada tutkielma tehtyä.

Gradun lisäksi on vielä kirjoitettavana yksi essee (siitä on jo 3/10 sivua tehty!) ja yksi tutkimussuunnitelma, molemmat englanniksi. Näistä en pahemmin ota stressiä, molemmat ovat ns. peruskauraa. Essee liittyy minun näkökulmastani aivan täysin höpöhöpöön täytekurssiin, joka nyt vain sattuu olemaan pakollisten listalla. Onneksi on edes verkkokurssi, niin saan suorittaa sitä oman aikatauluni mukaan. Tuo tutkimussuunnitelma on viimeinen häntä Hampurin opintojeni korvaavuuksista, korvaan sillä sellaisen kurssin puolikkaan, josta hain hyväksilukua, mutta joka Hampurissa oli vain puolet Suomen opintopistemäärästä.

Nyt kun kirjoitan nuo tekemättömät työni auki, niin ne näyttävät ihanan vähäisiltä! Siltä ei silti aina tunnu, mutta onneksi nyt kesän jälkeen olen päässyt ihan tosi hyvää draiviin kouluhommien suhteen. Intoon on vaikuttanut paljon se, että olen nyt yliopistolla työharjoittelussa ja jotenkin se tieteellinen ilmapiiri on aika stimuloiva tekstin tuottamisen kannalta (<voi tsiisus mikä lause :D). Toisaalta on välillä vähän tylsää jatkaa kotona samaa raportin naputtelua mitä teen töissäkin jo kahdeksan tuntia. Onneksi kuitenkin kaikki on järjestynyt hyvin, ja erityisesti olen kyllä tyytyväinen että opintovapaa järjestyi vakitöideni puolesta.

Joskus sitä oikein herää ajattelemaan, että miten älyttömän hyvät tukisysteemit Suomessa on joka ikiseen asiaan. Tämäkin, että minun ei tarvitse menettää työpaikkaani opiskelujen takia, on kyllä melkoinen etuoikeus. Saan pitää opintovapaata kaksi vuotta, palasin vanhaan työhöni tai en (minä olen kuitenkin palaamassa). Jos työkokemusta olisi kahdeksan kokonaista vuotta, olisi oikeutettu ansiosidonnaiseen aikuiskoulutustukeen, jolla pärjää opiskelijana jo ihan kivasti. Minulla ei tämä ehto vielä täyttynyt, ja muutaman satasen opintotuen sijaan olen sitten käynyt töissä. Tämä on toisaalta mahdollistanut myös sen, että en ole joutunut kuluttamaan kaikkia opintotukikuukausiani. Jos siis vielä aion jotain tulevaisuudessa opiskella, niin tukikuukausiakin on ihan kivasti jäljellä. Kirjoittelen tästä työ-opiskelu-kuviosta vielä sitten vuodenvaihteessa vaikka vähän loppuyhteenvetoa, koska niiden yhdistämisestä minulla on kyllä loputtomasti juttua kerrottavana…

Kun sitten jouluksi saan gradun palautettua ja kaikki kurssityöt ovat kuin muisto vain, niin aion kertakaikkiaan vain relata äitiysloman alkuun asti. Tai no joulukuussa palaan vielä vanhaan työhöni suuhygienistiksi, mutta sekin tuntuu työn ja koulun kombon jälkeen lomalta :D Rapsuttelen hammaskiveä noin puolisentoista kuukautta ja sitten jäänkin odottelemaan poitsua kotiin ♥ Tykkään siitä, että elämässä on jonkinlaiset askelmerkit selvillä ja nyt nämä aikataulut opiskelujen, vauvan ja työn suhteen näyttävät sattuvan menemään ihan täydellisen nappiin. Toivon vain, että pysyn hyvävointisena raskauden loppuun asti jotta puhti läksyjen tekemiseen säilyy ja jaksan vielä töissäkin raataa vuodenvaihteessa.

Loppukevennyksenä vielä se, että kävin tänään Tre kaupunginliikenteen toimistossa näyttämässä opiskelijakorttiani, jotta voin taas saada bussilipun alennettuun opiskelijahintaan. Täti tiskin takana sanoi, että ”niin sinä kun täytät pian kolmekymmentä, niin tämä opiskelijaetukin sitten loppuu!” No ihan kiva, kiitti hei :D

-Marianna

Meille tulee vauva ♥

Ahkerimmat Instagram-seuraajani ovatkin jo nämä suuret uutiset kuulleet, eli meille on tulossa vauva ♥

IMG_8364-2

Olen nyt raskausviikolla 22 ja palleron laskettu aika on helmikuussa. Koska haluan edelleen pitää tämä Cherrymarja-blogin omanlaisenaan, käsityöpainotteisena höpöhöpö-blogina, ja kuitenkin vauvajutuissa olisi kirjoiteltavaa vaikka kuinka paljon, niin piti keksi joku ratkaisu. No mikäpä muukaan kuin odotusblogi! Siispä jatkossa kaikki odotukseen ja raskauteen liittyvät jutut löytyvät pääosin Cherrybebe-blogista. Lisään vielä linkin tuonne yläpalkkiin jatkossa. Vauvan käsitöitä on nytkin jo tullut tehtyä sekä saatua äidiltäni, nämä postaukset ajattelin julkaista aina molemmissa blogeissa koska ne liittyvät sekä käsitöihin että vauvaan.

Tervetuloa siis sinnekin puolelle lukemaan! Edelleen pyydän kauniisti teitä lukijoita olemaan paljastamatta henkilöllisyyttäni eli nimeäni, tarkkaa asuinpaikkaani tai perheenjäsenteni nimiä. Kiitos!

p.s. Cherrybebestä voikin jo käydä kurkkaamassa, että odotetaanko meille tyttöä vai poikaa… KLIK

-Marianna

Junasukat vastasyntyneelle

Kummipoikamme on syntynyt ja olemme hänet tavanneet, varsinainen hurmuri mieheksi ♥ Koska ihan kahta kättä heittäen ei voinut paikalle mennä, niin halusin tyylilleni uskollisena kutoa pikkuiselle vastasyntyneen junasukat. Junasukkien stoori lienee aika monelle tuttu, mutta jos ei niin sen voi lukea täältä. 

Junasukkien ohje on helppo netistä löytää, vastasyntyneelle ei niinkään. Yleensä ohjeet ovat noin 1-vuotiaalle. Katselin junasukka-ohjeita sieltä täältä lähinnä silmukkamäärien toivossa (en ikinä jaksa neuloa mallitilkkua). Junasukat vastasyntyneelle sain sitten lopulta aikaan tällaisella ohjeella:

Lanka: Drops Baby Merino, väri laventeli

Puikot: 2.25 mm Zing

Silmukoita: 10s/ puikko

Kantalappu 12 krs (ainaoikeaa)

Kärkikavennusten aloitus, kun terä on 8 cm pitkä

Junasukat, junasukat vastasyntyneelle, vauvan junasukat, junasukat ohje, Junasukat fingering, junasukat baby merino

Junasukat, junasukat vastasyntyneelle, vauvan junasukat, junasukat ohje, Junasukat fingering, junasukat baby merino

Enpä sitten tullut pyytäneeksi, että oltaisiin eilen vauvaa nähdessä sovitettu näitä sukkia. No toivotaan, että ne ovat passelin kokoiset! Eipä kai jokaisella vastasyntyneelläkään ihan saman kokoinen jalka ole, mutta nämä antavat onneksi pituudessakin hieman periksi. Dropsin Baby Merino on muuten aivan ihanan pehmoinen, ohut vauvan sukkalanka, voin kyllä suositella. Parin viikon ikäiselle ei ole väliä silläkään, että lanka on 100% merinovillaa. Eivät vielä kannat kulu puhki kävelystä :)

EDIT:sukat ovat kuulemma juuri sopivat pienellä kasvunvaralla!

-Marianna

Arkiruokaa

Tykkään itse aina lukea ihmisten arkisista touhuista, kuten kokkailuista, miten siivotaan, millainen viikkorytmi muilla on sun muuta. Taas kerran arkiruokareseptejä googlaillessa ajattelin kirjoittaa vähän meidän ruokakuntamme arkiruokailusta. Keskityn tässä lämpimiin ruokiin enkä esim. välipaloihin tai hedelmiin.

Olemme mieheni kanssa molemmat arki- ja päivätyössä. Olemme siis töissä ma-pe ja tulemme kotiin jossain kolmen ja puoli viiden välillä. Jos mitään harrastuksia tai muuta ison osan illasta haukkaavaa menoa ei ole, teemme joka ilta päivällisen kotona. Syömme myös lämpimän ruuan töissä, yleensä meillä molemmilla on eväänä itsetehtyä kotiruokaa (pääasiassa siis edellispäivän jäämistöä tai sitten kiireessä väännetty salaatti). Viikonloppuisin olemme aika usein reissussa, mutta jos vain olemme kotona niin useimmiten kokkaamme jotain vähän suuritöisempää ja spesiaalimpaa, kuten intialaista ruokaa tai teemme itse pizzaa. Viikonloppuisin sorrumme ajoittain myös heikkouteemme eli noutoruokaan ja yleensä se on intialaista, pizzaa tai burgeria. Varsinkin, jos tulemme myöhään reissusta sunnuntaina ja jääkaapissa on se kuuluisa valo, alkaa take-away houkuttaa… Onneksi tätä tapahtuu vain ehkä kerran-pari kuussa.

Arkiruokaa

Minä olen meillä lähes kokonaan ruuanlaitto- ja suunnitteluvastuussa ja pidän tosi tärkeänä sitä, että syömme kaksi lämmintä ateriaa päivässä ja että arkiruoka on monipuolista ja terveellistä. Ruoka on pääosin lautasmallin mukaan koottua ja ruuasta riippuen joka aterialla on salaattia, puolukkahilloa, raastetta tms. kasvikunnan tuotetta kylmänä lisukkeena. Yleensä lisuke on vihreä salaatti jonka teemme aina tosi tylsällä tomaatti-kurkku-salaatti-paprika-punasipuli- kaavalla, joskus tulee kokeiltua jotain extremeä sinne sekaan ;) Lisäksi minä syön usein omaa puolukkahilloa ja ajoittain ostan etikkapunajuuria tai suolakurkkuja. Minulla on aika tarkat parit ruuista ja lisukkeista mitkä sopivat yhteen, mutta en edes aloita niistä koska tästä aiheesta voisin kirjoittaa vaikka kirjan…

Arkiruuankaan ei mielestäni tarvitse aina olla niin nopeaa tai yksinkertaista, voin kyllä tehdä monimutkaisempaakin ruokaa. Ainoastaan jos on kiire eli nälkä, niin haluan että ruoka on jotain tosi simppeliä ja äkkiä lautaselle ilmestyvää. Näihin hetkiin sopii hyvin esim. tuorepasta ja sinne sekaan kanaa tai lihapullia. Emme syö valmisruokaa juuri ollenkaan, muutama juttu on sellainen joita tulee satunnaisesti ostettua. Lihapullapastaan ostan pullerot valmiina, ja lasagneainespaketti otetaan hyllystä (puolivalmiste). Evääksi tai iltapalaksi ostan joskus Saarioisen vispipuuroa, se on ihan kaamea sokeripommi mutta niin hyvää! :D Mutta siinäpä ne.

ArkiruokaaArkiruokaa

Emme ole kumpikaan mieheni kanssa niin riisin faneja, joten useimmiten lautasella on pastaa tai perunaa/juureksia. Yritän tehdä mahdollisimman vaihtelevaa ruokaa, tosin sitten teen aina samaa ruokaa ison satsin kerralla koska apetta tarvitaan myös töihin evääksi. Vähintään kuusi annosta pitäisi siis saada kerralla (ekan päivän iltaruoka, tokan päivän lounas ja tokan päivän iltaruoka). Yritän välttää kertakeikkoja eli että tekisin vain yhdelle syönnille ruokaa, koska sitten taas on sama ongelma seuraavana päivänä edessä.

Listaan tähän sellaisia ruoka-aineita, joita käytämme usein: perunaa kuorineen, (täysjyvä)pastaa, broilerin sisäfilettä, muuta maustamatonta broileria, uunijuureksia (peruna+bataatti+porkkana), salaatti em. kombolla, punasipuli (laitan sitä melkein joka ruokaan), tomaattia monessa muodossa, sika-nautajauheliha, puolukka, kaurakerma, oliiviöljy, kermaviili, karjalanpaistiliha, ruisleipä. Ostan kotimaisena kaiken mikä ei ole järkkykallista ja mitä vain Suomesta saa.

ArkiruokaaArkiruokaa

Mitä meillä ei syödä usein, tai mitä yritetään välttää: punaista lihaa monta kertaa viikossa (erit. jauheliha, johon tulee kuitenkin sorruttua helppouden vuoksi), makkaraa, pannulla paistamista ja voin käyttöä, kermaa, rasvaista lihaa ja epämääräisiä lihan osia (jänteistä, huonolaatuista tms. lihaa), kaikkea marinoitua lihaa/kanaa, ulkomaisia ruoka-aineita ja erityisesti ulkomaista lihaa, valmiskastikkeita, italiansalaattia tms. majoneesiruokaa, vaaleaa ”puppu”leipää.

Mitä yritän saada pöytään tai mitä haluaisin syödä useammin: riistalihaa (tätä saa lähinnä syksyisin sukulaisilta), tuoretta kalaa, minulle ei-niin-tuttuja vihanneksia ja juureksia (esim. kukkakaali, parsakaali, selleri, palsternakka, lanttu tms), kasvis- ja erityisesti vegaaniruokia. Yleisesti ottaen myös haluaisin saada siihen perusruokarundiin vähän lisää ruokalajeja, aika samoissa ne pyörivät vaikka kokeilen kyllä mielelläni kaikkea uutta ja useimmiten vielä onnistunkin ihan kohtalaisesti. Arkiruokaa

Kalatilanne on näistä edellä mainituista ehkä sellainen, mikä kaipaisi pikaisinta parannusta. Ostan lohta ehkä kerran kuussa, järvikalaa onneksi saa useammin koska mieheni kalastaa ja minäkin joskus. Kuitenkin sanoisin, että syömme kalaa vain 2-3 kertaa kuussa, vähän menee kausittain tämäkin, kesällä ja syksyllä eniten kun on kalakausi päällä. Välillä pääsen jopa kerran viikossa-tahtiin, mutta ei kovin usein.

Niin ja pakkohan nyt on sanoa että vaikka meidän arkiruokamme onkin tosi terveellistä ja monipuolista, niin kyllä törkyäkin tulee syötyä! Ongelmat ruokavaliossa ovat meillä sitten enemmän siellä herkuttelupuolella, mutta ei mennä siihen nyt… :D

Lopuksi listaan vielä ruoka-aineiden lisäksi niitä arkiruokalajeja, joita meillä yleensä ja kaikkein useimmin on tarjolla (ei järjestyksessä):

  • Kanakeitto kirkkaassa liemessä
  • Lihamakaronilaatikko
  • Lasagne
  • Kanaa ja keitettyjä perunoita
  • Lohkoperunat/-juurekset ja kanaa kaurakermakastikkeessa
  • Chili con carne ja pitaleivät
  • Papupihvejä
  • Uunikalaa ja perunamuusia
  • Broileri-kauramakaronilasagne
  • Lohikeitto kaurakermaan
  • Lihapullapasta tuorepastasta
  • Tonnikalasalaattia
  • Karjalanpaistia
  • Kanarisotto uunissa
  • Lämpimät voileivät
  • Ahventa ja keitettyjä perunoita
  • Viipaleperunalaatikko

Kylläpä oli mukamas vaikeaa saada tämäkin lista kokoon! :D Jotenkin sitä arjen tuoksinassa unohtaa, että mitä söi vaikka toissapäivänä. Löytyikö tästä muiden lemppari-arkiruokia? Uusia vinkkejäkin saa heitellä! :)

-Marianna

Manchesterissa minilomalla

Vihdoin ja viimein on aika Manchesterin matkapostauksen! Kesätauko venyi vähän ajateltua pidemmäksi täällä blogissa, mutta josko sitä taas tässä syksyllä reipastuisi :) Kas kummaa, en ole vielä juurikaan alkanut tekemään mitään käsitöitä kuten yleensä talvella, mutta eiköhän senkin aika vielä tule. Sen sijaan kuitenkin sain vihdoin kirjoitettua tämän postauksen Manchesterista, jossa vierailin äitini kanssa elokuussa.

Veljeni vietti siis kesän Manchesterissa vaihto-opiskelijana, ja jo heti hänen suunnitellessa lähtöään Britteihin aloimme me äidin kanssa miettiä kyläilyreissua. En ole koskaan käynyt Iso-Britanniassa (en edes Lontoossa! Se pitää korjata!), joten olikin jo korkea aika. Lennot ja hotelli oli varattu hyvissä ajoin, ja sekä minulla että äidilläni oli reissun aikana kesäloma.

Lento Helsingistä lähti järkyttävän aikaisin pitkämatkalaisten mittapuulla, eli puoli yhdeksältä. Autoon sai hypätä siis aamuyön hämärässä, onneksi on Linnatuuli. Lento oli tosi lyhyt, vain alle kolme tuntia. Manchesterin lentokenttä on n. 45 min automatkan päässä keskustan ulkopuolella, otimme taksin jonka hinta oli n. 22£ (~24€). Heti taksia hakiessamme iski ensimmäinen kulttuurishokki, koska liikennehän Brittein saarilla on vasemmanpuoleinen. Tämä ei meinannut kunnolla upota tajuntaan sitten millään, mm. koko reissun ajan en suojatiellä ollut ihan varma, että niin kumpaan suuntaan tässä nyt pitikään katsoa?! Vaikka asiaa oikein mietti ja järkeili, niin kyllä vaan on joku tien yli vilkaisu juurtunut selkärankaan ja joka ikinen kerta sitä katsoi väärään suuntaan. Emme silti jääneet auton alle, onneksi :)

Manchester matkailu, manchester blogi

Manchester matkailu, manchester blogi

Manchester matkailu, manchester blogi

Hotellin sijainnin olimme valinneet veljeni avustuksella ihan keskustasta. Alue oli nimeltään Piccadilly ja siitä oli tosiaan ydinkeskustaan ihan viiden minuutin kävelymatka. Tai no mikä sitä ydinkeskustaa nyt sitten isossa kaupungissa onkaan… Kuljimme pääasiassa kävellen mutta myös Uberilla, joka on siis tämä Suomessakin kovasti kiistelty ns. amatööritaksi-palvelu. Kyllä täytyy sanoa että on ehkä yksi kätevimmistä keksinnöistä ja sovellutuksista, erityisesti matkailijan kannalta, mitä olen nähnyt. Uberia varten ladattiin siis kännykkään appi, johon reissuun lähtiessä syötettiin päämäärä, senhetkinen sijainti tuli valmiina. Sitten klikattiin ”tilaa kyyti”, ja sovellus näytti kartalla kaikki lähistöllä vapaana olevat autot- ja niitähän Manchesterissa oli ja paljon. Yleensä auto oli aina alle 5 min etäisyydellä, ja kartalta sitten klikattiin, että minkä noutajan haluaa. Valinnan tehtyään näki, miten auto alkoi kartalla liikkua kohti ja samalla puhelimeen tuli tekstiviesti, jossa kerrottiin auton väri, malli ja rekkari tunnistuksen helpottamiseksi.

Briteissä kaikkien Uber-kuskien tulee suorittaa jonkinlainen taksilupa, rekisteröityä ja kantaa Uber-tarraa. Touhu on ilmeisen valvottua eikä ainakaan tällä reissulla ollut minkäänlaisia ongelmia. Parasta palvelussa on kuitenkin se, että matkan hinnan näkee etukäteen! Eli jo ennen kuin tilaa auton noukkimaan itsensä tienposkesta, saa tietää paljonko reissu tulee kustantamaan. Rahaa ei liikutella vaan veloitus menee kortilta, jonka tiedot syötetään sovellukseen. Olen todellinen sähköisten palvelujen fani, ja Uberille menee kyllä täydet pisteet.

Manchester matkailu, manchester blogi

Manchester matkailu, manchester blogi

Manchester matkailu, manchester blogi

Manchester oli juuri sellainen kuin ajattelinkin, sateinen ja hyvin peribrittiläinen (sen kuvan perusteella mikä UK:sta on ollut etukäteen). Sää oli todella epävakainen koko matkamme ajan, ja vettä satoi monta kertaa päivässä. Manchesterissa on kova liikenne, paljon ihmisiä ja kaduilla melkoista menoa. Kaupungissa rehottaa aika paha huumeongelma spice-nimisestä huumeesta, ja mömmöpäissään vaeltelevia laitapuolen kulkijoita näkyi katukuvassa todella, todella paljon. Veljeni oli Briteissä työharjoittelussa ambulanssissa ja kertoi, että näitä huumeidenkäyttäjiä iso osa heidän tehtävistäänkin koski. Käyttäjät olivat selkeästi todella sekaisin huumeiden ja ties minkä muun vetämisestä, aika karua katseltavaa.

Parasta Manchesterissa olivat kuitenkin ravintolat ja kahvilat. Onneksi meillä oli paikallisopas mukana ja kävimmekin sellaisissa ruokapaikoissa pitkin sivukaupunkia, joihin ei olisi ikinä itse satunnaisena turistina löytänyt. Manchesterissa oli varsin kiitettävä määrä ihan kokonaan vegaanisia ravintoloita/kuppiloita (Esim. Soup Kitchen Oldham Streetilla ja Ice Shack Fallowfieldissa) ja lisäksi melkein joka ravintolasta sai joitain vegeannoksia. Hintataso ei ollut Manchesterissa mitenkään erityisen edullinen, ehkä n. -15% Suomea halvempaa. Vaatekaupat olivat samoissa hinnoissa kuin kotona, ruoka oli hieman huokeampaa. Onneksi suomalaisena on siitä hyvä matkustaa, että missään ei yleensä ole ainakaan kalliimpaa kuin täällä :D

Manchester matkailu, manchester blogi, manchester vegaani kahvila, manchester vegaani ravintola

Manchester matkailu, manchester blogi, manchester vegaani kahvila, manchester vegaani ravintola

Manchester matkailu, manchester blogi, manchester vegaani kahvila, manchester vegaani ravintola

Manchester matkailu, manchester blogi, manchester vegaani kahvila, manchester vegaani ravintola

Tuo yllä näkyvä Ice Shack-vegaanijätskibaari oli kyllä aivan ihana paikka, suosittelen vaikkei vegeily kiinnostaisikaan! Täydellisen herkullista jätskiä, josta ei ikinä olisi arvannut sen olevan vegeä. Iloinen tunnelma ja mukava henkilökunta :)

Manchesterin rakennukset olivat kaikki samaa tyylisuuntaa (ei hajuakaan mitä niistä), eli hieman vanhan ja krumeluurisen näköistä. Asia joka jaksaa Keski-Euroopassa ihmetyttää, on rakennusten huono kunto ja se, että tuolla ei vaan ihan selvästi osata rakentaa. Vinoja seiniä, kieroja ikkunanpokia, ovet suoraan kadulle ja vedet satavat asuntoihin sisään. En enää ihmettele yhtään, että Eino Grönkin kehui Floridan-talonsa olevan suomalaista tekoa ja kestävän hurrikaanitkin (kuten kestikin). Täällä ainakin seinät ovat taloissa suorat eikä kylmä yleensä ihan heti tule nurkista sisään.

Manchester matkailu, manchester blogi, manchester vegaani kahvila, manchester vegaani ravintola

Manchester matkailu, manchester blogi, manchester vegaani kahvila, manchester vegaani ravintola

Manchester matkailu, manchester blogi, manchester vegaani kahvila, manchester vegaani ravintola

Manchester matkailu, manchester blogi, manchester vegaani kahvila, manchester vegaani ravintola

Reissun ehkä vaikuttavin yksittänien kohde oli John Rylandsin kirjasto, jossa vierailimme viimeisenä päivänä. Kirjasto oli ollut ehdolla Harry Potter-leffojen kirjaston kuvauspaikaksi, ja kirjastoon astuessa en ihmetellyt yhtään. Oli melkoisen lumoava ja jopa vähän taianomainen tunnelma, melkein saatoin sieluni silmin nähdä Hermionen ja ajankääntäjän kirjapinojen takana, hihi. Meillä kävi sellainen tuuri, että juuri kirjastolle mennessämme siellä oli palohälytys tms. juttu, ja hälyttimet soivat ja koko paikka oli tyhjennetty, kun saavuimme ovelle. Odottelimme hetken aikaa ja pääsimme sitten ensimmäisten joukossa sisään. Pitkiä katedraalimaisia käytäviä kuljeskellessa ei tarvinnut siis huolehtia väentungoksesta, koska paikka oli tuolloin vielä ihan tyhjillään hälytyksen jäljiltä. Meidän onnemme siinä onnettomuudessa!

 

Manchester matkailu, manchester blogi, John Rylands kirjasto

Manchester matkailu, manchester blogi, John Rylands kirjasto

Manchester matkailu, manchester blogi, John Rylands kirjasto

Pientä mystiikkaa oli nytkin tarjolla, kun lueskeli tarinoita kirjaston perustamisen ajoilta. Kirjaston perusti 1900-luvun alkuvuosina leskeksi jäänyt rouva miehensä muistolle. Tämä rouva oli sitten kirjastoa kootessaan piilottanut kirjapinojen sekaan lohikäärmeen munan, josta sittemmin kuoriutui kirjaston oma lohikäärme (keskimmäisessä miniatyyrikuvassa). Vieläkin jotkut kuulemma harhailevat lohikäärmeenmunaa etsien, uupiduu!

Manchester oli neljän päivän matkalle varsin passeli kohde, eikä tylsää tullut. Kävelimme kilometrikaupalla joka päivä ja välillä pitikin ottaa vähän lepoa hotellilla. Suosittelen lämpimästi Piccadillyn aluetta, Uberin käyttöä, ennakkoluulotonta ravintoloiden koluamista ja shoppailua. Kannattaa myös kurkistaa vähän keskustan ulkopuolelle, sieltä löytyi ihan erilaisia, puistomaisia maisemia.

Seuraava reissukin on muuten jo tiedossa! Kerron siitä ihan pian, nyt pitää jatkaa iltapuuhia :)

-Marianna

Kukkabomber

Kesätakiksi halusin ommella jotain mukavan pirteää ja sellaista, missä menisin pikkuisen mukavuusalueeni ulkopuolelle. Kankaan valinnassa piti hieman pakottaa itseään, etten valitsisi taas jotain tylsää, tummaa ja yksiväristä. Käsityölehden mallikappaleessa takkiin oli käytetty reippaan kirjavaa tikkikangasta, ihan siihen en kuitenkaan lähtenyt. Eurokankaasta löytyi kaunis kukkasatiini ja olihan siinä nyt sentään tumma pohjaväri, ettei tarvinnut aivan hulvattomaksi heittäytyä! ;)

Kukkabomber

Kukkabomber

Kukkabomber eli ”pilottitakki”

Kangas: Eurokangas Tuovi-kukkasatiini, 98% puuvilla, 2% elastaani

Vuori: Japonette-100% viskoosi

Koko 38, ohje Suuri Käsityö 4/2017

Materiaalien hinta yhteensä: 50€

Olin suorastaan hämmästynyt, että takki ei ollut kovin vaikea ommella. Se ei edes ollut erityisen työläs, tämän tekemiseen meni kaikkiaan n. neljä iltaa (1-3h ompelua/ilta). Esimerkisi tämä pikkupojan paita, joka ei koskaan päätynyt edes tänne blogiin saakka, oli suhteessa kokoonsa paljon työläämpi!

Tässä omassa kukkatakissani eniten hommaa teetti vuoritus. Oli muuten ensimmäinen kerta, kun tein kokovuoritetun vaatteen. Se olikin yllättävän helppoa! Olin lopuksi ihan että wau, osasin näin siististi, erityisesti kukkakankainen etualavara näyttää tosi kivalta mustaa sisustaa vasten (näkyy seuraavassa kuvassa). Tuo tasku ei kuulunut ohjeeseen, lisäsin sen ihan omasta ideastani. Takissa ei muuten olisi ollut yhden yhtäkään taskua, ja halusin että edes pieni kännykän tai kukkaron paikka löytyisi. Tasku on resoria ja silitin sen taakse tukikankaan, ettei liikaa lörpähdä.

Kukkabomber

Kukkabomber

Kukkabomber

Halusin vuorittaa takin paristakin syystä: ensinnäkin päällikangas on painettua, ei täysvärjättyä, ja näin ollen sen nurja puoli on valkoinen. Ei olisi näyttänyt mustilla saumoilla kauhean kauniilta takin ollessa auki. Toisekseen halusin vuorilla varmistaa sen, että takki sujahtaa päälle nätisti ja liukkaasti ja viskoosi materiaalina pitäisi olla melko hiostamatonta. Vähän aloin lopussa miettiä, että tulikohan takista turhankin paksu kesäkeleille. Tuo päällikangas ei ole mitään kovin ohutta, mutta toisaalta nyt takissa on kivaa ryhtiä. Bomberin malliin kuuluu tuollainen pieni pussitus ja löysyys, halusin välttää liian pallomaista vaikutelmaa ja pidensin etu- ja takakappaleita tuuman verran. Tämä oli hyvä ratkaisu, ja takin pituus (ja koko muutenkin) on aika täydellinen.

KukkabomberKukkabomber

KukkabomberKukkabomber

Kuten alussa sanoin, niin tämä kuosi menee kyllä todella pitkälle omien vaatetottumusteni ulkopuolelle. Kangas on kyllä todella kaunis, ja mustat muut osat kyllä rauhoittavat Hyacinth Bucket-vaikutelmaa hieman ;) Takki näyttää mielestäni myös kauniilta sekä auki että kiinni, se on tärkeä juttu. Useimmiten pidän tällaisia takkeja auki. Alla oleva paita ja muu asu täytyy kyllä olla aika rauhallinen, kukkakuosissa on tarpeeksi kirjavuutta ihan itsessäänkin.

Mitä pidätte takista? Kivan kukkea vai kamalan kirjava? ;)

-Marianna