Hide away- tunika ja merinovillatakki

Hei, olen elossa! Mitenkäs tämä postaustahti pääsi yhtäkkiä näin venymään… No syy taukoon on osannut kävellä kolme kuukautta, repii pyykit korista, piiloutuu eteisen kaappiin ja syö eilistä makaronia pöydän alta. Eli life happened, ja taapero pitää kiireisenä. Nyt kun yksivuotissynttäritkin on juhlittu, olen välillä miettinyt että kuinka helppoa pikkuvauvan kanssa onkaan :D Siis siihen nähden, että pienempänä meidän lapsi nukkui ne kolmet päikyt, ei juossut pakoon kun otti puhtaan vaipan esiin, jaksoi pötköttää matolla ihan paikallaan sen aikaa kun join kahvia sun muuta. Nyt aikaa menee touhuiluun enemmän, ja toisaalta päiväunet ovat vähentyneet aika lailla. Mutta niin ihanaa tuon pienen kanssa vaan on ♥ Sairasteluilta ei olla vältytty meilläkään, mutta nyt näyttäisi ainakin hieman paremmalta mitä viime viikkoina on ollut. Flunssa jälkitauteineen on toivottavasti menossa nyt lopullisesti ohi. Tulisko vaikka kevät seuraavaksi?!

Hypätäänpä sitten takaisin otsikkoon, eli jotain käsitöitäkin olen saanut aikaiseksi! Tai jonkun verrankin kyllä, mutta tänne blogiin asti niiden saaminen on tosiaan aika työn takana. Viime viikonloppuna karkasin sairastuvalta Ommellaneille tai ompelulaneille, eli yhteisompelutapahtumaan. Nämä lanit järjesti Ommel ry. Paikkana oli todella inspiroiva Monitoimitalo 13 Tampereen keskustassa. Kävelen työmatkalla joka päivä talon ohi, mutta en ole koskaan käynyt sisällä asti. Talossa järjestetään Tampereen kaupungin tukemana ihan huikeaa käsityö- ja askartelutoimintaa alle 30-vuotiaille nuorille työpajamuodossa. Tämän perustoiminnan lisäksi tiloja vuokrataan muillekin, ja siten tällainen yli-ikäinenkin pääsi mukaan. Ompelulaneille raahataan yleensä omat koneet ja materiaalit mukaan, ja minäkin pakkasin saumurin, ompelukoneen ja Ikea-kassillisen kankaita ja tarvikkeita matkaan. Tavoitteena oli ommella itselle tunika ja lapselle parit paidat.

Hide away-tunika (tai oikeammin huppari) on todella suosittu ompelukaava, joka löytyy suomalaisen Ottobre-lehden numerosta 2/2017. Huppari on pepun peittävää pituutta, ja jujuna ovat kaarevat taskut kyljissä. Facebookin ompeluryhmissä näitä tekee vähän joka toinen, taitaa ainakin noissa piireissä olla se THE huppari. Koska mallia kaikki niin kehuvat, päätin minäkin kokeilla. Olen ollut todella laiska ompelemaan itselleni, lapsen syntymän jälkeen melkein kaikki on tullut tehtyä pojalle. Jatkossa yritän saada itsellenikin enemmän päällepantavaa ommeltua :)

Hide away tunika ilman huppua

Kaava: Ottobre design 2/2017

Koko 36 muokkauksilla

Kangas Verson puoti

Hide away huppari, hide away tunika, pupujemma, ommeltu tunika

Sekä malli että kuosi ovat mukavuusalueeni ulkopuolelta. Olen tosi huono käyttämään pepun peittäviä paitoja/mekkoja/tunikoita, jotenkin tunnen oloni niiden kanssa vähän oudoksi. Mitä alle laitetaan, sukkahousut, legginsit vai farkut? Ja mikä takki näiden kanssa sopii? No, tätä jään miettimään ja totean samaan hengenvetoon, että tästä hide away tunikasta tuli kyllä todella kiva. Malli istuu nätisti, taskut ovat hyvät ja varmasti tälle käyttöä löytyy.

Kuosina on jo toista vuotta hillottu Verson puodin Pupujemma tiilenpunaisena. Kuosikankaat tuntuvat olevan edelleen muotia ompelupiireissä. En osaa itse millään mieltyä ”lapsekkaisiin” kuoseihin, ne vaan eivät ole minun juttuni. En siis tekisi itselleni vaatetta esim. pandakuviolla. Tämä pupujemma on vähän siinä rajoilla, aika leikkisä idea mutta väri on tosi kaunis punainen ja jotenkin malli on silti sopivan graafinen minun makuuni.

Hide away huppari, hide away tunika, pupujemma, ommeltu tunikaHide away huppari, hide away tunika, pupujemma, ommeltu tunikaHide away huppari, hide away tunika, pupujemma, ommeltu tunika

Kyselin itsekin Facebookin ompeluryhmässä, että miten Ottobren kaava vastaa kokoaan ja mitä kannattaisi ottaa huomioon. Aika moni sanoi mallin olevan väljää mitoitusta, ja kaava onkin alunperin tehty joustocollegelle eikä trikoolle. Minulla oli alunperinkin mielessä tämä pupujemma, ja lisäksi halusin vähän tyköistuvamman mallin. Hide away tunikasta siis valitsin koon 36, vaikka normaalisti käytän kaupan vaatteissa kokoa 38/M. Lisäksi kavensin hihoja hieman, syvensin taskuja n. 5 cm ja resorien sijaan laitoin helmaan vain käänteen ja hihansuihin kaitaleet samasta kankaasta. Kankaan loppuessa kesken oli pakko huolitella pääntie alavaralla (ja eri kankaasta vielä), kun tätä punaista pupujemmaa ei ollut edes sen vertaa ylimääräistä, että olisi saanut pääntiekaitaletta leikattua. Samasta syystä jätin hupunkin kokonaan pois.

Esiteltäkööt samaan syssyyn vielä ihan ehdottomaksi lempivaatteekseni kivunnut neuletakki. Jos tunikat eivät ole minun juttuni, niin neuletakit kyllä ovat. Niitä löytyykin kaapista lähemmäs kymmenen, eikä niitä silti ole liikaa. Tämä musta merinovillatakki on ollut päälläni lähes joka päivä valmistumisestaan saakka, ja näihinkin kuviin jouduin sen kaivamaan pyykkikopasta :D

Merinovillatakki on ommeltu Ommellisen merinoneuloksesta, jonka ostin käsityömessuilta syksyllä. Olin pelännyt merinon ompelua, ajattelin että se venyy ja paukkuu joka suuntaan niin paljon, että tuloksena on muodoton lörpäke. No päinvastoin, tätä oli oikein mukava käsitellä ja kaavakin sopi venyvälle neuleelle hyvin.

Merinovillatakki

Kaava Jujunan lovely gardigans-neuletakkipaketista Elegant lady

Koko 38

Kangas merinoneulos Ommelliselta

jujuna neuletakki, ommellinen merino, merinovillatakki, ompele villatakki, merinovillatakki kaavajujuna neuletakki, ommellinen merino, merinovillatakki, ompele villatakki, merinovillatakki kaavajujuna neuletakki, ommellinen merino, merinovillatakki, ompele villatakki, merinovillatakki kaavajujuna neuletakki, ommellinen merino, merinovillatakki, ompele villatakki, merinovillatakki kaava

Käytin siis kaavassa kokoa 38 joka on oma kokoni. Kaava on tehty merinoneulokselle, ja varmistin vielä Jujunan Jenniltä, että voi suoraan valita oman vaatekokonsa. Kaulukseen merinoa ei enää riittänyt, joten käytin mustaa joustocollegea. Tämä ratkaisu toimi oikeastaan tosi hyvin, ja näyttää kivalta! Taskunsuihin lisäsin framilonia estämään lörpähdystä, mutta vissiin taskujen kuuluukin jäädä tuolla lailla lörpälle. En oikein keksi, miten niitä voisi saada jämäkämmäksi.

Onpas muuten vaikeaa saada umpimustasta neuletakista jotain järkevää kuvaa. Asiaa ei helpota se, että mieheni ei tätä asukuvausta oikein ymmärrä vieläkään, vaikka on jo vuosikaudet toiminut Instagram- ja blogikuvaajanani :D

Sellaisia ompeluksia tällä kertaa! Jos postaustahti jatkuu samana, niin seuraavana esittelen jo tulevan syksyn neuleita ;)

-Marianna

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s