Moikka syksy

Hei taas! Nyt kun päätös Cherrybebe-blogin lopettamisesta on tehty, tuntuu jotenkin mukavemmalta kirjoitella tänne ”varsinaisen” blogin puolelle. En ole kyllästynyt bloggaamiseen yleensä, ajanpuute ja ajoittainen aiheiden puute myös vain vähän vaivaa. Ideoita otetaan vastaan :) Vaikka tiedän, että monet tuttuni lukevat tätä blogia kuulumisten takia, uskoisin silti että jatkossakin tämä blogi painottuu käsitöihini. Niitä postauksia kuitenkin luetaan tilastojen valossa kaikkein eniten. Toisaalta haluan pitää tuttavani tyytyväisinä.. :D Mutta nyt kuitenkin niitä kuulumisia!

Kesä on mennyt aivan ihanasti, ja olen jo hyvällä mielellä hyväksynyt syksyn tulon. Ihan niinkuin hyväksymisellä olisi jotain väliä, kun vuodenajat vaihtuvat kuitenkin, hehe. Alkusyksy on aina semmoista aikaa, että olen ihan fiiliksissä hämärtyvistä illoista ja kuulaan viileästä lämpötilasta. Mietin kaikkia ihania tuoksukynttilöitä ja syksyisiä asukokonaisuuksia… Kunnes tajuan, että en tykkää yhtään polttaa kynttilöitä, varsinkaan tuoksukynttilöitä, en todellakaan ole ostamassa nyt mitään syysvaatteita vaan kuljen samassa neuletakissa koko syksyn. Kumisaappaat kyllä pitäisi ostaa, että sillee.

Mieheni oli isyys- ja vuosilomien merkeissä kesällä kuusi viikkoa kotona, mikä oli vallan ihanaa. Teimme pieniä reissuja ja kyläilimme paljon sukulaisten ja tuttujen luona. Kivoin pikku matka oli Porvooseen Haikon kartanoon, joka oli kyllä käymisen arvoinen paikka. Erityisesti vähän isompien lasten kanssa siellä pääsee kyllä halutessaan aktiiviloman makuun, kun löytyy frisbeegolfia, beach volleyta, joogaa sun muuta. Myös Porvoon vanha kaupunki oli aivan ihana! Reissussa ehti nähdä myös Porvoossa asuvaa ystävää ♥

Vauvan kanssa kotona oleminen on ollut kertakaikkisen ihanaa. Tai no ei nyt joka päivä ole mitään hattaraa, mutta on se kyllä vallan mahtavaa kun saa viettää päivänsä suloisen palleron kanssa ja seurata hänen kehitystään. Tällä hetkellä meillä ryömitään, konttaustreenit jatkuvat ja uusimpana istumaan opettelu on saanut beben sellaisiin korkeuksiin, että pää kolisee jatkuvasti. Poju istuu monta kertaa päivässä toiselle kankulleen, eikä sitten osaa tulla asennosta enää alas, voi söpöä.

Kun vauva on nyt jo yli puolivuotias, niin se napanuorakin alkaa vähän pidentyä. Nyt onnistuu jo minunkin lähteä kotoa useammaksi tunniksi jonnekin, jos sellaiselle on tarvetta. Olen herätellyt uintiharrastustani, ja todella yritän nyt käydä uimahallissa kerran viikossa. Auttaa hartiajumeihin todella hyvin, ja nautin muutenkin uimisesta tosi paljon (ja minun liikuntainnostuksellani tämä on paljon sanottu).

Kampaajallakin olen päässyt nyt käymään ilman huolta siitä, miten kotona pärjätään. Halusin kuivat latvat vek ja samalla vähän eloa väriin, joka oli jo todella haalistunut ja ”ihanasti” liukuvärjäytynyt, kun en ole väriä laittanut tukkaan yli vuoteen.. Nyt luottokampaajani raidoitti tukan tummalla ja vaalealla, ja hiukset näyttävät huomattavasti kivemmilta!

Käsitöitä olen tehnyt todella paljon. Ihan kaikkea en voi täällä vielä esitellä, kun iso osa on menossa lahjaksi. Viikonloppuna on suloisen kummipoikamme synttärit, ja sinne olen ommellut toiveiden mukaisen lahjan. Esittelen sen siis lähiaikoina :) Olen myös alkanut nyt tänä vuonna ajoissa varautua jouluun, kun taas on hirveä hinku tehdä joululahjoja itse. Ne käsityöt vain tuntuvat olevan saajille aina niin mieleisiä, että olen valmis kädet ruvella kutomaan ja ompelemaan, jotta saan ilahdutettua läheisiä. Lista tekemättömistä töistä on jo lyhentynytkin, mutta edelleen on lankoja postissa tulossa ja kankaita pöydällä ompelematta… Käsityömessuillekin pitäisi mennä marraskuussa.

Olen ollut vauvan syntymän jälkeen täysin terve, mikä on vähän ihme, koska yleensä olen flunssassakin aika usein. Olen alkanut miettiä, että ehkä elämäni on viime vuosina ollut niin kiireistä ja stressaavaa opiskelun ja työn yhdistämisen takia, että vastustuskykykin on ollut vähän kovilla. Nyt kun olen vain ihan täysillä heittäytynyt tähän kotiäitiyteen, niin pöpötkin ovat pysyneet loitolla? Tai no, toisaalta olen paljon enemmän kotona enkä ronki kaikkia päiviä ihmisten pöpöisiä suita, ehkä silläkin on osansa asiassa… No mutta nyt kuitenkin on muutaman päivän ollut kurkku vähän kipeä, toivottavasti ei ole lenssu hiipimässä taloon.

Semmoisia kuulumisia nyt! Mitäs teille lukijoille kuuluu, vieläkö siellä ollaan linjoilla? :)

-Marianna

Mainokset

2 kommenttia artikkeliin ”Moikka syksy

Vastaa käyttäjälle Cherrymarja Peruuta vastaus

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s