Missä mennään, maisterius?

Joulukuussa minua vaivannut armoton stressi ja ahdistus opiskelujen suhteen jäi suurilta osin Dubain matkalle, en tiedä miksi siinä syyslukukauden lopussa päästin niin kovat paineet ottamaan itsestäni niskalenkin. Kun selvisin tappotenteistä ja kauheasta määrästä kursseja kuitenkin melko kunnialla, niin nyt kevätpuolella on jo pieni toiveikkuus nostanut päätään- ehkä minäkin tästä joskus vielä valmistun! Minun kanssani samaan aikaan aloittaneista osa valmistui jo vuosi sitten jouluna (MITEN???!!), minulla valmistuminen ajoittunee tulevaan syksyyn.

Neljässä vuodessa kandi+maisteri (kandiin sain 100 op hyväksilukua AMK:sta) on minulle ihan hyvä suoritus, ottaen huomioon että olin vuoden vaihdossa, vaihdoin välissä pääainetta ja en aloittanut maisteriopintoja viimeisenä kandivuonna kuten moni muu. Tämä viimeinen oli näin jälkeenpäin ajatellen varsin hyvä ratkaisu, koska kandivuoden lopulla en vielä tiennyt varmaksi vaihtavani pääaineen hoitotieteestä kansanterveystieteeseen, ja olisinkin saattanut ”turhaan” aloittaa hoitotieteen maisteriopintoja. Tuo oli myös sitä aikaa kun lähdin hetkeksi töihin Helsinkiin, leuan leikkaus tuli eteen ja vaihdoin työpaikkaa… Joo-o, on mennyt lujaa silloinkin :D

Maisteriohjelma kansanterveystieteessä on kyllä vastannut odotuksiani hyvin, mutta aikamoista pettymystä on aiheuttanut terveystieteen yksikköni eli HES:n byrokratia ja huono hallinto. Välillä on sellainen olo, että professorit ja opettajat ovat vain jumalan armosta joskus opiskelijoille saatavilla, esimerkiksi jätetään vastaamatta kolmeen sähköpostiin peräkkäin, hyväksilukuhakemuksilla heitetään vesilintua, vaihto-opintoja vähätellään, puhelimeen ei vastata ja jos vastataan niin kiukutellaan… Ajattelen itse niin, että kun minä olen aikuinen ihminen ja olen vapaaehtoisesti valinnut tulla opiskelemaan, henkilökunnalle maksetaan palkkaa paikalla olosta ja opetuksesta niin olisi ihan kiva, että hoitaisivat työnsä. Nykypäivänä vain niin monet proffat ovat kiinni opetuksen ulkopuolisissa projekteissa ja tutkimuksessa (mikä itsessään on tietenkin hienoa), mutta kun opetusresurssia on heillekin osoitettu tietty määrä, niin vastaanottajat eli opiskelijatkin ovat heidän sädekehänsä sisäpuolella oloon oikeutettuja. On aika ärsyttävää ja kertakaikkiaan VÄÄRIN, että tulee tällaisia kommentteja että ”en ehdi millään arvioida esseitänne sanallisesti, koska olen kiinni valtiovarainministeriön projektissa”. No joo, hieno homma, mutta ei kiinnosta. Minäkin voisin olla töissä tällä ajalla, mutta olenpa täällä koska haluan saada opinnoistani jotain irti. AAARGH! Hups, tulipa tilitettyä :D

img_20170208_094320

Muuten nyt kevätpuolella opintoihin liittyvät asiat ovat edenneet aika kivasti! Olen viimein saanut gradun aineiston ja olen siitä aivan innoissani. Aiheeni on siis erikoissairaanhoidon saatavuutta TAYS:n tietyllä osastolla tutkiva selvitys. Datassa on jonkin verran aukkoja, joita paikkaan itse potilaskertomuksista, muu aineisto tuli TAYS:n tietokeskukselta valmiina Excel-ajona. Joulu-tammikuu meni oikeastaan ihan kokonaan tutkijalupien saamiseen ja paperinpyörittelyyn TAYS:n hallinnon, osaston ja yliopiston välillä. Nyt tiedot ovat minulla ja pian alkaa SPSS laulaa :) Muuten kirjavinkkinä muillekin SPSS:ää käyttäville, että Saksassa ollessa tutustuin Andy Fieldin Discovering statistics using SPSS-kirjaan (englanniksi), joka on ihan loisto-opus. Melkoinen tiiliskivi, mutta helposti ymmärrettävää ja kirjassa on kivasti jaoteltu aiheet osaamistason mukaan. Opus toimii käsikirjana selkein ohjein. Ostin kirjan e-kirjana Storenvysta, ei maksanut kuin 7€ (fyysisenä kirjana ei löydy kirjastosta ja Amazonissa maksaa yli 70 dollaria).

Gradun valmiiksi saaminen venynee syksyyn, erityisesti siksi koska aion tehdä opintoihini pakollisena kuuluvan harjoittelun kevätkesällä, ja graduun jää varmaankin aika vähän aikaa ja energiaa. Olen oikeastaan lähes jo saanut harjoittelupaikan, vielä ei ole nimeä paperissa joten kerron siitä lisää myöhemmin kun kaikki varmistuu. Mutta nyt vaikuttaa todella hyvältä, ja ehdin pitää kesällä vielä lomaakin! Ihan huippua :) Kesällä pitäisi lähteä pienellä reissulla käymään Manchesterissa, koska veljeni lähtee sinne kesäksi vaihtoon. Koska ainainen reissukuume painaa päälle, niin olen lisäksi kaavaillut että jos tässä keväällä pyrähtäisi vielä jonnekin pikku tripille… Matkat ovat nykyään niin äly halpoja että sellainen neljän päivän reissu tms. mahtuu kalenteriin ja budjettiinkin vielä aika helposti. Onneksi miehelläni on joustavat työajat ja yliopiston epäsäännöllisyys antaa myös reissailulle hyvät tsäänssit. Olemme mieheni kanssa pohtineen Lontoota tai Budapestiä jonnekin huhti-toukokuulle, onko suosituksia?

Koska viime aikoina ei oikein muuta ole tapahtunut kuin opiskelua, opiskelua, opiskelua niin tämän päivän postaus keskittyi siihen aiheeseen. Jos on muuten postaustoiveita, niin saa heitellä kommenttiboksiin! Ainakin pian on taas tulossa yhdet villasukatkin, don´t worry :D

-Marianna

Mainokset

7 kommenttia artikkeliin ”Missä mennään, maisterius?

  1. Opiskelut etenee painollaan ja hyvä se neljän vuoden aikanakin saavutettu pätevyys on. Eihän tämä mitään helppoa ole, jossa tapahtuu vain 8-18 välillä. Viime syksynä alkanut paine jatkuu itselläni ja väliin oli unettomuutta ja tuntu että ne aivot vaan ruksuttaa niin että savu nousee korvista. Mutta kandi valmistui, maisterivaihe alkoi ja harjoitteluakin on jo tehty. Gradunaihe on myös olemassa vaikka nyt on jo tunne että taukoa pliis noista kirjallisista jutuista. Päätin nimittäin itse etten rutista sitä jouluksi valmiiksi vaan vuosi 2018 olkoon se maisteriksi valmistumisen ajankohta. Kevättä kohti mennään, nautitaan valoistuvista päivistä :-)

    Tykkää

    • Kyllä vain, ei mulla epäilyksiä sen suhteen ole etteikö pätevyyttä tulisi tarpeeksi :) Kyllä tätä kaikkea stressiä jaksaa, kun sanoo vain itselleen että tämä on väliaikaista ja palvelee sitten suurempaa tarkoitusta ja pidemmän aikavälin tavoitetta.

      Mulla tuli gradun tekemiseen taas nyt niin hyvä pöhinä päälle, kun pääsin vihdoin aineiston kimppuun ja sain ”kädet saveen”. Mikä sun gradun aihe on? Ihanaa kyllä tämä kevään hiipiminenkin pikkuhiljaa, nostaa mielialaakin tosi paljon :)

      Tykkää

      • Opiskelen opepuolella ja aihekin liittyy siihen suuntaan eli tarkoituksena on selvittää miten terveysalan opettajat kuvailevat haasteellisia opiskelijaohjaustilanteita, jotka ilmenevät käytännön harjoittelujaksoilla. Lisäksi tarkoistus selvittää yhteistyökuvioita.
        Tärkeä aihe, kun tuntuu ohjausmäärät vain vähenevän ja toisaalta esim lähihoitajapuolella ei ole sitä soveltuvuuskoetta joka näkyy sitten siinä, että on vaikka minkälaista kengänkuluttajaa opiskelemassa. Ainahan se on mahdollista, että valmistumaan pääsee sellaisia henkilöitä joilla ei ole esim. motivaatiota tai on tosi epäammattimaista käytöstä, päideongelmaa ties sun mitä. En pääse tässä hyötykäyttämään spss:ää vaan laadullista pukkaa :)

        Tykkää

  2. Oman vaihdon aikana kävin sillon Budapestissä, upeita maisemia ja tosi viehättävä kaupunki. Sopiva kohde lyhyelle lomalle, suosittelen ehdottomasti! Kiva on muuten myös välillä lukea näitä blogipostauksia, hyvä kun opinnot etenee ja tsemppiä kaikkeen jatkossakin! :)

    Tykkää

    • Tällaista palautetta olen kuullut muiltakin, että minilomalle Budapest olisi varsin sopiva kohde. Ja on siellä ainakin halvempaa majoittua ja syödä kuin Lontoossa! ;) Kiva kun käyt vielä lukemassa, samoin sinne vielä opiskeluintoa :)

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s