Hampurissa ollaan

Vihdoin ja viimein olemme perillä! Saavuimme siis eilen Kööpenhaminasta ajaen tänne Hampuriin ja löysimme vuokra-asunnollemme melko kivuttomasti (mieheni oli ratissa, minä luin karttaa ja molemmat kiroilimme ja kiukuttelimme, kun harhailimme ydinkeskustassa…). Vuokranantajamme B ja J olivat täällä odottamassa ja herzlichen willkommen vaan sitä sitten halailtiin. Muodollisuudesta ei ollut tietoakaan, vaikka sitä ainakin minun saksan opintojeni aikana on paasattu joka ikisellä kurssilla aina vitosluokalta asti. Noh, olimme B:n kanssa tehneet sinunkaupat jo sähköpostissa aiemmin, joten se lienee ainakin yksi syy miksi sitten ei tarvinnut sen puolesta jännittää.

Saksassahan tämä siezen ja duzen eli teitittely ja sinuttelu (du= sinä, Sie= Te) on ilmeisesti edelleen hyvin tärkeää ja muodollista, ts. esimerkiksi en ikinä saa missään taivaan nimessä mennä vaikka opettajaani koulussa sinuttelemaan. Niin ja vanhemman/arvovaltaisemman osapuolen tulee aina ehdottaa sinunkauppoja, eikä sitä siltikään mitään bestiksiä olla vaan silloin vain saa jättää suurimmat muodollisuudet pois. Hassua, mutta nämä ovat juuri niitä maiden välisiä mielenkiintoisia kulttuurieroja. Nyt tämän puolentoista päivän aikana en ole vielä muiden kuin vuokranantajieni kanssa päässyt keskustelemaan, joten tässä asiassa tulen varmaan viisaammaksi kunhan kokemusta karttuu enemmän.

Saimme siis aivan ihanan ja lämpimän vastaanoton B:ltä ja J:ltä. Aluksi olin vähän lukossa Saksan puhumisen kanssa mutta kunhan alkuun pääsi, niin kyllä se siitä. Oli myös tosi kiva hoksata että ymmärrän lähes kaiken mitä minulle puhutaan, jess! Vuokraemäntä B ei puhu juuri lainkaan englantia, hänen miehensä J taas paremmin. Keskustelumme kahvipöydässä kulki siis melko lailla niin että B puhui saksaa, minun mieheni englantia, minä ja vuokraisäntä J sitten solkotimme saksaa ja englantia sekaisin. Tunnelma oli oikein rento ja mukava, heillä oli meitä varten laitettu kahvit porisemaan ja piirakka pöytäänn, me taas toimme heille Fazerin sinistä, äitini tekemät villasukat, ruissipsejä ja salmiakkikossua! Lahjat he ottivat iloisina ja innokkaina vastaan, salmari herätti kiinnostuneita huokauksia :D Salmiakki karkkina olikin heille tuttu ja he (ainakin sanoivat) pitävänsä siitä. Kossun juomisessa ohjeistin sen verran että sitä otetaan snapsina, ei lasillisena.

Paikka jossa asumme sijaitsee Neuengammessa, joka on oma kaupunginosansa aivan Hampurin itälaidalla. Tuossa ihan muutaman kilometrin päässä alue vaihtuu Niedersachseniin, tämä meidän bundeslandimme eli öhh.. läänimme? On ihan vain Hampuri. Nämä maantieteelliset jutut ovat minulle vielä hieman hämäriä, olen muutenkin kyllä ollut maantiedossa ja historiassa aina kouluaikoinakin aika huono… Asumme todella kaukana kaupungin keskustasta, matkaa taitaa kertyä joku 25 kilometriä. Moottoritielle pääsee tuosta muutaman kilsan päästä ja siitä keskustaan matkaa sitten noin parikymmentä minuuttia. Koululleni kertyy matkaa viitisen kilometriä, se sijaitsee Bergedorfissa eli lähimmässä ”keskustassa”. Tämä Neuengammen alue on ihan vain omakotitaloaluetta ja landea, sadan metrin päässä meidän asuintalostamme käyskentelee jo lehmiä pellolla. Bergedorfissa sitten käydään kaupassa, sieltä löytyy tosiaan minun kouluni, ostoskeskus, ruokakauppoja, kuntosalia, autokorjaamoja jne. Me kun olemme tällaisia tossuja niin tämä rauhallisella alueella asuminen sopii meille vallan mainiosti ;)

Neuengamme

Neuengamme

Neuengamme

Aika monen talon pihassa oli ihmisiä tänään käydessämme lenkillä, joten en viitsinyt alkaa kenenkään kotoa kuvailemaan (enkä nyt muutenkaan viitsisi). Koitan kuitenkin jossain vaiheessa laittaa kuvaa myös tästä vallitsevasta arkkitehtuurista, joka sekä talojen ulkomuodon että asemakaavan suhteen on aika mielenkiintoinen ja HYVIN erilainen kuin Suomessa. Talot ovat kaikki identtisiä punatiilisiä harjakattoisia asumuksia, jotka sijaitsevat piikkisuorassa, yhdessä kilometrejä pitkässä rivissä. Rivin takana on pelto, edessä menee tie ja sen takana taas pelto. Maisemaa halkoo myös Elben joki/kanava ja sitä reunustava deich eli valli tai penkere tai miksi sitä nyt suomeksi sanoisikaan. Kävimme deichin reunalla eilen, mutta siellä kävi niin järjetön tuuli että en saanut vielä otettua kuviakaan. Elbe kulkee täällä sivukaupungillakin, jatkuu aina Tsekkiin asti ja se on myös Hampurin keskustaa jakava iso joki, vähän kuin Turussa täl ja tois puol jokkee ;)

Elben rannalla

Tässä Elbestä pieni ja kapea sivuhaara.

Tämä päivä on sujunut aika rennosti tavaroita purkaessa (ainakin pari kassia oli unohtunut Suomeen) ja lenkillä käydessä. Teimme parin tunnin kävelylenkin Bergedorfin suuntaan ja kävimme myös kurkkaamassa koulurakennustani. Eilen jo vuokranantajilta kuulimmekin ja tänään huomasimme, että Saksassa kaikki kaupat ovat sunnuntaisin kiinni. Eikä muutenkaan tuossa Bergedorfin kylällä näkynyt oikein ketään missään, ilmeisesti sunnuntai todella on lepopäivä täällä, kun vertaa esim. siihen kuinka paljon Tampereella sunnuntaisin näkyy lenkkeilijöitä. Jätskit haimme huoltikselta ja tsekkasimme myös lähimmän ruokakauppamme.

Täällä landemaisemissa lehmien lisäksi pistin merkille sen, että teiden varsilla kasvaa todella paljon erilaisia marjoja. En tunnistanut niistä juuri mitään, vaikka muuten tuttuja kasveja kyllä oli paljon. Tammenterhoja ja hevoskastanjoita ilmeisesti voi syödäkin?! Niin ja sitten joku aivan tyrnin näköinen pensas näytti olevan aika yleinen, mutta en ole kyllä ihan satavarma oliko se sittenkään tyrni. Myös tämä sininen marja jäi vähän mysteeriksi. Ja ennenkuin joku tädeistäni ehtii sieltä rääkyä mitään, niin emme tietenkään syöneet noita marjoja!

IMG-20150906-WA0004

Huoh, nyt alkaa jo hiukan väsy painaa tältä päivältä. Huomenna olisi sitten vuorossa ensimmäinen koulupäivä! Tai tarkemmin sanoen nämä pari kolme ekaa viikkoa menevät ihan vaihtari-orientaatioissa, huomennakin on vuorossa ihan vain jonkinlainen tutustumistilaisuus tai sellainen. Kiva kuitenkin päästä hommassa alkuun! :)

-Marianna

Mainokset

4 kommenttia artikkeliin ”Hampurissa ollaan

  1. Voi vitsi ku on mukava lukee näitä sun Saksan juttuja. Yritä kirjoittaa mahdollisimman paljon. Meinasin muuten sanoo noista marjojen syönnistä, mutta en sitte onneksi ….hahaha. Ja heti muistu mieleen yks kampakeraamisen ajan iskelmä, on Tiber Rooman helmi ja Elbe Hampurin, ja Pariisiin jos kuljet, Seine luona sen on..und so weiter, hahaha.

    Tykkää

    • Kiva kuulla! Yritän kirjoittaa niin paljon kuin vain juttua riittää ja suinkin ehdin. Täällä kyllä ihmeteltävää riittää että sen puoleen ei pitäisi olla ongelmia.
      Tuollaista laulua en ole koskaan kuullutkaan, ehkä jossain museoarkistossa gramofoniosastolla voisi löytyä? Tulee mieleen vain se ui uomassaan Seine hiljaa, kun yö juhlittiin… Mutta se ei edes kerro Hampurista. Haha :D

      Tykkää

    • Kiitos! Ekat pari päivää ovat ainakin menneet todella mukavasti. Tekisi oikeastaan jo mieli ihan asiaan eli luennoille, mutta eiköhän siellä ehdi sitten istua ihan kyllästymiseen saakka…

      Hienoa että kuvat tulivat perille. Sain ne kolmen kuukauden takaisesta tapahtumasta postiin hyvissä ajoin, eli kaksi tuntia ennen kuin lähdimme ajelemaan kohti Saksaa.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s