Tikka Masala

Kävin ensimmäisen kerran intialaisessa ravintolassa muistaakseni ööh… toissakesänä(?) partiokamujeni kanssa. Siitä eteenpäin olen ollut ihan in lööv intialaiseen ja sinne päin menevään ruokaan. Meillä on mieheni kanssa vähän semmoisia kausia, jolloin take away-ruokaa tulee haettua vähän turhankin usein. Olen ihan totaalisen kyllästynyt kebabiin ja subwayhin ja olemmekin sitten laajentaneet ruuan noutosädettämme keskustaan asti. Sieltä sitä nyt saa ihan mitä ikinä mieleen tulee, mutta eniten käytämme tällä hetkellä nepalilaista ravintola Katmandua, jossa hinta-laatusuhde on todella kohdallaan. Itse ravintola ja sen nettisivut ovat melko vaatimattomat mutta ruoka on vain niin mm-mm-mmm! Minä päädyn oikeastaan aina kanaruokaan, ja kun jonkun aikaa listaa plärää läpi niin ne omat suosikit alkavat muodostua, ja minulla se taitaa olla tämä perinteinen tikka masala. Käsittääkseni tikka tarkoittaa juurikin kanaa?

Aina sitten joskus mielenhäiriössä saan superhyviä idiksiä kuten sellaisia, että voisin itsekin yrittää valmistaa jotain ravintolassa syömääni ruokaa. Aina nämä yritykset eivät ihan onnistu mutta tikka masalan kohdalla olen saanut napakympin jo kaksi kertaa! :) Tähän ruokaan ainekset löytyvät ihan normi kaupasta, hankalin saattaa olla tuore inkivääri. Mutta kyllä sitäkin jo aika pienistä kaupoista taitaa saada. Reseptin kaivelin ihan vain jostain netin uumenista, uskallan sen jakaa tässä vaikka se ei omani olekaan. En usko että tällaiseen perinteiseen ruokalajiin kellään on mitään erityisiä tekijänoikeuksia, joten tässä resepti:

• 400g kanan rintafileitä
• 2x 400g tomaattimurskaa
• 2 rkl tomaattipyreetä
• 1 sipuli
• 2 valkosipulin kynttä
• 1 noin 4 cm pala tuoretta inkivääriä
• 1 tl chilijauhetta
• 1 tl juustokuminaa
• 1 tl suolaa
• 2 dl turkkilaista jugurttia
• 2 rkl öljyä
• lisäkkeeksi riisiä

Teen tämän annoksen aina tuplana, vaikka jo yksinkertaisenakin tästä riittää syötävää kahdelle tosi hyvin. Ruokalajina tämä on aika työläs, keittiössä vierähtää helposti pari tuntia, ainakin kun minä teen tähän kylkeen aina myös naan-leipää. Tätä ohjetta olen itse muuttanut sen verran että en käytä tomaattipyreetä (en ihan ymmärrä miksi se tähän kuuluu tuommoisena määränä) ja kanan rintafileiden sijaan käytän sisäfilettä. Öljynä olen käyttänyt oliiviöljyä tai rypsiöljyä ja riisinä asiaan kuuluvasti basmatiriisiä. Sellaisen huomion olen tehnyt, että tuota tomaattimurskaa ei tosiaan yksinkertaiseen annokseen tarvitse laittaa 800g:aa. Minä laitan tupla-annokseen tuon verran ja se on ihan sopiva. Ja muuten vinkkinä, että täältä löytyy hyvä kikka inkiväärin kuorimiseen!

Ensin raastetaan inkivääri, pilputaan sipuli ja valkosipuli. Nämä kuullotetaan öljyssä mausteiden kera. Juustokumina on näistä mausteista minun nenääni se, joka tekee tuon ”itämaisen” tuoksun. Sipulia tulee tähän melkoinen kasa, erityisesti kun tekee tupla-annoksen kuten minä. Tuore sipuli välillä ärsyttää vatsaani mutta näin kypsennettynä ei.

Kana palastellaan ja paistetaan ei-ihan-umpikypsäksi. Kastiketta haudutetaan niin kauan, että loput kypsyvät siinä ja missään nimessä paloihin ei saa tulla kovaa kuorta vaan lihan tulee pysyä mehevänä ja mureana (tämänkin vuoksi sisäfile on parempi valinta).

Sipuli-inkiväärisössön sekaan lisätään sitten tomaattimurska ja turkkilainen jugurtti. Ohjeen mukaan tässä kohtaa tulisi muussata isommat sattumat pois sauvasekoittimella. Olen niin aina tehnytkin mutta ihan sileää tästä kastikkeesta ei mielestäni tarvitse tulla. Kanat voi muussaamisen jälkeen lisätä myös. Kastikkeesta tulee todella paksu ja nyt molemmilla kerroilla kun olen tätä ruokaa tehnyt, on kastike reilusti pulputellessaan saanut aikaan tämän….

Nyt soosi on periaatteessa hauduttamista vaille valmista. Tämähän on käsittääkseni alunperin pataruoka ja se saakin hautua vielä hyvän aikaa miedolla lämmöllä. Itse olen antanut hellan olla noin kakkosella ja pitänyt kastikkeen kannen alla sen aikaa, kun valmistan raitan ja naanin, näihin menee ehkä 20 min.

Raita on siis hunajainen jugurttikastike, johon kuuluisi myös tuoretta minttua. En raaski ikinä ostaa minttunippua vain tätä varten, kun en oikein keksi sille mitään muuta käyttöä. Siispä raita on molemmilla kerroilla ollut aika lailla muutenkin käsivaralla tehty, eikä se ihan samalta kyllä maistukaan kuin ravintolassa :D Joka tapauksessa, raitan olisi tarkoitus pehmentää mausteista kastiketta ja sen tarkoituksen nämä minunkin tekeleeni kyllä täyttävät. Tässä minun versiossani on siis murskattua kurkkua, hunajaa, suolaa, juustokuminaa, pippuria ja turkkilaista jugurttia.

Raitan lisäksi ehdottomasti tähän menuun kuuluu naan-leipä, joka on näistä ruuista kaikkein yksinkertaisin. Leipä on ihan tavallinen valkoinen vehnäleipä, mutta jugurttipohja tekee mausta ja koostumuksesta pehmeän. Lisäksi naan paistetaan kovassa kuumuudessa pelkällä pellillä 7-8 minuuttia.

Ihan yhtä ohutta tästä ei ole ikinä tullut kuin ravintolassa… Mutta rehellisyyden nimissä tämä oma versioni on kyllä maukkaampaa kuin se mitä ravintolasta saa :)

Ja voilá, valmis nepalilaisruoka-annos on valmis! Kova työ näiden vääntämisessä on, mutta se on kaiken vaivan arvoista koska tämä ruoka on vain niin törkeän hyvää. Suosittelen kokeilemaan, jos joskus haluaa poikkeusta tavallisiin arkiruokiin. Jo pelkkä keittiössä leijuva tuoksu on niin huumaavan ihana, että kulinaristipää menee aivan pyörälle! :D

 

-Marianna