Sekopäämorsian

Terveisiä romukasojen keskeltä!

Meidän huushollissa ei kukaan oikein ole ehtinyt siivoamaan ainakaan viikkoon. Tai no aina välillä jotenkin väkinäisesti yritän mutta sitten tajuan, että pianpa itse sotken pitkin omia jälkiäni…

Häihin on aikaa neljä päivää. Jokohan uskaltaisi sanoa, että kaikki valmistelut on tehty (mitä voi tehdä täällä Tampereella)? Äsken tuossa vielä leikkelin viimeisiä paikkakortteja ja teimme mieheni kanssa istumajärjestyksen. Meillä sen tekeminen sujui yllättävän helposti, meni ehkä 15 minuuttia?! Olin jotenkin odottanut sen olevan paljon vaikeampaa. Tarvittaessa muokkaamme sitä vielä torstaina ja perjantaina mutta uskoisin, että aika pitkälti mennään tällä jonka nyt teimme. Emme alkaneet väkisin tunkemaan toisilleen vieraita ihmisiä samoihin pöytiin, vaan koitimme suurinpiirtein pitää porukat kasassa ainakin niin, että joka pöydässä on kaikille tuttuja tyyppejä. Vaikka aina koulussakin opettajat patistelevat tekemään ryhmätöitä outojen ihmisten kanssa, niin kyllä ainakin meidän häissämme tuttuus viekööt voiton! Ja saahan ja ehtiihän sitä tutustua muihin illan mittaan, vieraisiin pöytiin huutelu olkoon sallittua.

Muuten olo alkaa olla aika töttöröö. Tuntuu, että pääni on nyt totaalisen tyhjä enkä osaa edes ajatella enää mitään. Töissä olen nämä pari päivää vain laskenut tunteja että kunpa pääsisi jo kotiin panikoimaan. Kotona sitte kuljen edestakaisin huoneiden väliä ja siirtelen laatikoita paikasta toiseen. Todella tuloksellista.

Ensimmäinen kunnon vastoinkäyminenkin jo koettiin, kun bändin nokkamies soitti ja kävi ilmi, että he eivät ole harjoitelleet häävalssiamme lainkaan. Kappale ei ole alunperin valssi vaan sitä pitää hieman sovittaa, hyvin valssintahtinen se kuitenkin on. Kirosanojen ja muutaman tiukkasanaisen puhelun ja yön yli nukkumisen jälkeen bändi kuitenkin lupasi, että tämä kyseinen kappale valssiksi saadaan, ja saamme mitä halusimmekin. En missään nimessä halunnut luopua tuosta biisistä ja vaihtaa sitä Metsäkukkiin tai Akseliin ja Elinaan. En ihan vielä paljasta, mikä häävalssimme on, häiden jälkeen sitten :)

Tässä vaiheessa hääsuunnittelua (toivon voivani sanoa, että loppusuoralla) pitää kyllä tunnustaa, että en olisi uskonut omien häideni suunnittelussa meneväni näin pitkälle yksityiskohtiin. Ajattelin niin ottavani rennosti ja heittäväni vähän kukanvarpuja pöydälle ja se siitä (hieman karrikoidusti) mutta kyllä sitä vaan on tullut ilta- ja yökaudet näperrettyä karkkirasioita, selattua ebayta, miettiväni sitä sun tätä yksityiskohtaa ja katseltua pompomin taitteluohjetta. Huoh. Mutta nyt kaikki kyllä näyttäisi toteutuvan oikein nätisti ja ilman hirmuista stressiä, ennemminkin sanoisin että tekemistä on kyllä riittänyt ihan viime metreille asti. Tässä hieman tunnelmiani kuvien muodossa…

11

111

1111

11111

1111111

1111111111111111

 

Kunhan tästä sopasta joskus selvitään naimisiin asti, niin kerron sitten vielä lisää siitä, mitä olisin ehkä tehnyt toisin. Täytyy tietenkin rehellisyyden nimissä sanoa, että toivon etten koskaan enää tule suunnittelemaan häitäni! ;)

P.s. sain tänään muuten lopullisen, virallisen vahvistuksen että Hampuri on hyväksynyt minut vaihto-opiskelijaksi. Jee!!!! Kirjoittelen tästä lisää sitten myöhemmin, kunhan aivotoimintani palautuu häiden jäljiltä.

Nyt kirjan kimppuun ja ajatukset välillä johonkin muuhun aiheeseen. Öitä!

-Marianna

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s