Häävarusteita

Häihin on aikaa 9 päivää. Voihan kääk! Varoitan näin etukäteen, että nyt sitten tämän viimeisen reilun viikon aikana ei kyllä kauheasti muuta ole luvassa kuin hääjuttuja. Niin ja siitä seuraavan kahden viikon aikana sitten häämatkajuttuja. Jos joltakulta on päässyt unohtumaan niin lähdemme heti häiden jälkeen kahdeksi viikoksi Japaniin. Aion ottaa läppärin mukaan ja toivon mukaan postailla myös sieltä paikan päältä mahdollisuuksien mukaan.

Tänään helatorstaina, kun kaikilla oli vapaata, niin pidimme bestmanien ja toisen kaason kanssa pientä strategiapalaveria. Kävimme läpi ohjelmaa ja sovimme tehtäväjakoa. Nyt on juhlien runkokin hyvin hallussa ja (melkein) kaikki tietävät, mitä kukakin paikan päällä tekee. Yritin kuitenkin painottaa porukalle, että otetaan ihan lunkisti vaan, kun papin aamen on sanottu niin sen jälkeen ei mikään ole enää ihan niin tarkkaa. Meidän juhlissamme ei ole tarkoitus kenenkään jäykistellä vaan päinvastoin ottaa rennosti ja pitää hauskaa. Puitteet ovat kasassa ja jos ei mitään erityisiä takapakkeja tule, niin juhlista pitäisi kyllä tulla ihan onnistuneet :)

Männä viikolla olimme harvinaista kyllä koko perhe koolla täällä Tampereella, kun vyöryimme porukalla ostamaan pukuja veljilleni ja isälleni. Minä ja äiti huutelimme mielipiteitä ja veljeni ja isäni sovittelivat. Isäni inhoaa puvun pitämistä sydämensä pohjasta ja hääpäivä tulee kyllä tuottamaan hänelle henkistä tuskaa, kun kamalat puvun housutkin pitää olla päällä koko ajan… Takin sentään saa välillä riisua!

Dressman puku

Dressman puku

Yhyy, kuinka komeilta ja asiallisilta veljeni näissä kuvissa näyttävätkään! Molemmat päätyivät häiden väriteeman mukaisesti navy blue eli tummansiniseen (laivastonsiniseen) pukuun. Erinomainen valinta! Isäni pitäytyi perinteisessä mustassa. Musta on aina muotia.

Dressman puku

Dressman puku

Tänään illalla hääpalaverin jälkeen kävin vielä tädilläni kylässä, koska hänellä on hallussaan tuubi erinomaista korujen kiillotusainetta. 20 vuotta sitten ostettu Pol-kiillotusaine toimii kuin häkä korujen kiillotukseen. Kävimmekin hänen kanssaan hinkaten läpi sekä minun että mieheni sormukset ja minun ja äitini kaulaan tulevat korut.

Molempien, sekä minun että mieheni, nykyiset sormukset eli vihkisormukset ovat valkokultaa. Miehelläni on sileä, pyöreäprofiilinen sormus ja minun kihlassani on timanttihionta eli hionta viisteiksi niin, että sormus kiiltää vaikka kiviä siinä ei ole lainkaan. Vihkisormuksen ostimme vain minulle, ja päädyimme siihen että uusimme mieheni kihlasormuksen myöhemmin. Tuo sormus on ihan hyvä eikä siinä mitään, mutta mieheni on alkanut haikailemaan leveän sormuksen perään. Emme kuitenkaan hanki sitä nyt samaan syssyyn vaan ostamme joskus myöhemmin. Samoin teemme muuten avioehdon suhteen, hoidamme asian kuntoon tuossa vähän myöhemmin kun muista hässäköistä päästään.

Allaolevassa kuvassa rakas tätini Raili hinkkaa korujani ja samalla selittää suu vaahdossa jotain, hah hah. Mehän emme siis kutsu sukulaisia juuri lainkaan, mutta erityisesti äitini puolen tädit olisin kyllä kovasti halunnut kutsua. He eivät kuitenkaan juhliin tule mutta Raili paljasti, että hän oli aiemmin jo aivan tosissaan suunnitellut, että he tätien kanssa tulevat häihin kuokkimaan ja samaan syssyyn olisi sitten liittynyt tätieni miehien toteuttama morsiamen ryöstö mustine rosvojen huppuineen kaikkineen, hah hah haa! Idea kuulosti ihan toden sanoakseni ihan törkeän hauskalta jutulta, mutta tätini eivät sitten lopulta olekaan edes Suomessa saatika hääpaikkakunnan lähistöllä hääpäivänä. Jollei tämäkin sitten ole vain peitetarina…

Korujen kiillotus

Tuo Pol on kyllä todella loistavaa ainetta korujen putsaamiseen, suosittelen lämpimästi!

IMG_20150514_190031

Alla näette säihkyvän kiiltävät koruni. Olisi pitänyt ottaa vielä ennen-kuvatkin, mutta en minä sellaista tajunnut edes ajatella. Voin kuitenkin kertoa että ennen kiillotusta erityisesti sormukset ja tuo sinisävyinen koru olivat kyllä tosi tummuneita. Äitini keltakultasormukset ovat sormessani joka päivä, ja tuo sinisävyinen koru taas on tästä korukasasta kaikkein vanhin minun koruistani.

Kalevala koru

Tämän sinisen korun olen saanut kummeiltani ylioppilaslahjaksi vuonna 2007. Koru on Kalevalan Elämän alku- sarjaa, minulla on setistä tämä ihana kaulakoru ja rannekoru. Kivi on sininen ja sen nimi on kalsedoni. Nämä korut mahdollisesti päätyvät äitini käyttöön hääpäivänäni.

Kalevala koru elämän alku

Nämä allaolevat korut taas tulevat minulle hääpäivänä. Olkoot ne jotain vanhaa-osuus. Koru on tuttu Kalevala korun Vanamo. Olen saanut nämäkin kaikki ylioppilaslahjaksi, sekä vanhemmiltani että eräältä entiseltä ystävältäni. Sarja on mielestäni tosi kaunis ja perinteisyydessään ajaton. Tästä setistä himoitsisin vielä kokonaan vaaleanpunaisista helmistä tehtyä käätyä. Ehkä 1-vuotis- hääpäivänä sitten… ;) Sovimme mieheni kanssa, että emme vaihda huomenlahjoja.

Kalevala koru Vanamo

Näillä mennään, ja loppusuora häämöttää…

-Marianna

Mainokset

Yksi kommentti artikkeliin ”Häävarusteita

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s