Vaihto-asiassa askel eteenpäin (?)

Sain juuri tiedon, että Tampereen yliopisto on hyväksynyt vaihtohakemukseni ja esittää minua opiskelijavaihtoon Hampuriin. Vaikka koinkin pienen sykähdyksen mielessäni lukiessani tiedon yliopiston intrasta, niin en silti nytkään ole ihan varma että onko tämä mikään edistysaskel. Minulle on tässä hakuprosessin aikana jäänyt kuva, että tämä oman yliopiston hyväksyminen on ”läpihuutojuttu” siinä mielessä, että kunhan täytän yliopiston kriteerit niin on hyvin todennäköistä, että minut hyväksytään hakijaksi. Ja enhän tietenkään olisi edes lähtenyt yrittämään hakua, jos minulla ei olisi tarpeeksi opintopisteitä, kieliopintoja jne. valintakriteerit täyttäviä juttuja tehtynä. Rutiinitoimenpiteeltä tämä oman yliopiston juttu näyttää myös siinä mielessä, että hakemukseni tila- kohdassa oli vasta viime torstaina että ”hakemuksesi on otettu käsittelyyn” ja tänään maanantaina hakemukseni oli hyväksytty. Eipä siinä mitään, hienoa että meni nopeasti ja helposti. Oma suunnitelmani on edelleen melko selvä, eli menen mahdollisimman pian Helsinkiin tekemään kielikokeen ja selvitän, että kelpaako ylioppilastodistukseni eximia näytteeksi englannin kielen taidostani. Varsinainen hakuikkuna Hampuriin on kesä-heinäkuussa, joten sen suhteen joudun odottelemaan vielä hyvän tovin. No, ehtiipä käydä siellä kielikokeessa ja selvittää, selvittää ja vielä kerran selvittää lisää asioita. En vain tiedä, mitä Tampereen yliopiston puolella minun taustatyökseni tehdään, ottaako joku kenties yliopiston puolelta yhteyttä Hampuriin? Laitoin juuri tiedustelua asiasta kv-asioiden keskukseen.

Jotenkin olen edelleen pienellä skeptisyydellä liikkeellä tässä vaihtojutussa, että tuleeko koko hommasta vain paljon melua tyhjästä- projekti. Tähän voi toki vaikuttaa sekin, että tämä maanantai oli paskin päivä aikoihin. Kaikki meni ihan perseelleen koko päivän. Ärsyttää.

Silti vieläkin, kun sängyssä illalla makailen, niin haaveilen unelmiani Hampurista. Haaveissa on innostusta, seikkailunhalua, maailman kaipuuta ja jännitystä- mitä jos emme viihdykään? Jos mieheni ei saakaan töitä? Jos tulee koti-ikävä? Jotenkin silti odotan tätä hyppyä tyhjyyteen, nyt on elämässä sellainen olo että tämä juttu vain täytyy tehdä. Kunpa vain tietäisi jostain jotain. Tällä hetkellä on sellainen fiilis, että en tiedä oikein mistään mitään. Ja niin kuin tässä vaihtohässäkässä töiden ohella ei olisi tarpeeksi duunia, niin kandin tutkinnon viimeiset (ja vaikeimmat) opintopisteiden rääppeet odottavat tenttimistään. Vielä kahdeksan opintopistettä, niin olen kuivalla maalla. Huoh.

Viime yönä heräsin puoli kolmelta ja aloin murehtia, että voi perhana kun häihin ei ole ruokapöytiin vielä koristeita. Kai nämä ovat niitä first world problem– juttuja.

Jos menisi tästä maata ja unohtaisi, että tätä tylsää maanantaita edes olikaan. Kylläpä näyttää synkältä noin murjotuslauseeksi puettuna! :D

-Marianna

Mainokset

4 kommenttia artikkeliin ”Vaihto-asiassa askel eteenpäin (?)

  1. Mielestäni mitään ongelmaa tuon vaihtoon lähdön suhteen ei enää ole, jos Tampereen yliopistoon jo hyväksynyt hakemuksesi (jos sitä ei tässä vaihessa olisi hyväksytty, niin luultavasti hakemusta olisi pitänyt täydentää jotenkin). Kunhan tosiaan varmistat, miten oma kielitaito pitää ”hyväksytysti” todistaa vaihtokohteeseen.

    Aiemmin kirjoitit, että myös Saksasta pitäisi tilallesi tulla joku opiskelija Suomeen. Erasmushan tosiaan perustuu tällaiseen vaihtovuoroisuuteen, mutta mitään pakkoa ei ole sopimuksen vaihtopaikan täyttämiseen. Eli eihän ketään voi pakottaa lähtemään Suomeen. (Kai…) :) Samalla olemassaolevan sopimuksen vaihtopaikan täyttämisestä ei voi kieltäytyä, vaikkei toista vaihtajaa löytyisi.

    Käsittäkseni insinööreistä on aika kova pula Saksassa, joten sen suhteen en huolehtisi. Lisäksi ne työpaikat ovat usein sellaisia, että päätyöskentelykieli on englanti.

    Tykkää

    • Kiitos Laura taas kommentista! Olen saanut tosi hyvää tsemppiä, lohtua ja neuvoja näistä jutuistasi :)
      Toivon todella, että asia on nyt noin ja homma etenisi tästä hienosti omalla painollaan. Jotenkin minulla on vain ollut sellainen olo, että tuonne Hampuriin meneminen on vaikeaa, eikä kukaan meidän yliopistoltamme osaa neuvoa minua. Tiedon puute on siis ollut ongelmana ja siksi en nytkään tiedä yhtään, mitä seuraavaksi tapahtuu. Jotenkin olen vähän pohtinutkin, että onko se aina muillakin muka näin hankalaa.

      Tuota vastavuoroisuutta tosiaan pohdiskelin ja siihen(kään) en ole saanut mitään vastausta. Arvelin kyllä itsekin, että ei se voi niin olla että toisen opiskelijan tänne tuleminen olisi ehdottomana ehtona. Mistä sitä nyt aina muka löytyisi saman aineen opiskelija samaan kohteeseen samaan aikaan vaihdokiksi?!

      Insinööripulaan mekin uskomme. Kunhan jotain töitä löytyisi (että saisimme vuokran maksuun ja sauerkrautia lautaselle, niin olisimme tyytyväisiä! :D

      Tykkää

  2. Yksi ongelma varmaan tuon tiedon liikkumisen kannalta on se, että kun yliopistojenkin rahoitusta on kiristetty äärimmilleen, niin yleensä esim. yhden tiedekunnan vaihtoasioista vastaa suurin piirtein yksi henkilö. Ainakin HY:n vaihtovastaavat olivat aika jäätävän työtaakan alaisia.

    Siihen kannattaa myös varautua, että viimeistään kuukautta ennen ulkomaille lähtöä kaikkia Suomessa tuntuu maailman parhaalta, eli kaikista kursseista tulee vitonen, työpäivät sujuvat leikiten, naapurit osoittautuvat äärimmäisen avuliaiksi, taivaalta ei sada vettä vaan mannaa…

    Tunnetta sitten vahvistaa vielä se, että yleensä n. pari ekaa viikkoa – eka kuukausi vaihtomaassa on aika sekalaista aikaa. Tämä johtuu tietenkin uuteen paikkaan tottumisesta ja etenkin käytäntöihin sulautumisesta. Itselläni päätä on yleensä kiristänyt se, että ne asiat, jotka Suomessa voi hoitaa sähköisesti, täytyy ulkomailla yleensä hoitaa kasvokkain ja jonotuksen jälkeen.

    Tosin vaihtareiden tuutorina ollessani kyllä huomasin, että ihan sama meininki on Suomessakin, jos on ulkomaalainen…

    Tykkää

    • Niinpä juu, ihan totta. En ole mitenkään vihainen yksikkömme vaihtoihmiselle, ihan vaan noin yleisesti harmittaa, kun en ole tietoa saanut. Ja jotenkin tämä vielä korostui, kun yliopiston pää-ihminen vaihtoasioissa antoi kahdella sähköpostilla enemmän informaatiota kuin olen saanut koko vuotena tätä ennen.. Ja nyt siis vaihtoon pääsy pitäisi olla 99% varmaa. Kaipa siihen pitää sitten uskoa.

      Tunnistan jollain lailla tuon tunteen josta kerroit. Olin kerran tässä hiljattain tosi tylsässä työssä ja kun tiesin että loppu alkoi häämöttää niin olin tosiaan itsekin töissä kuin naantalin aurinko, ja oli semmoinen olo että kas kun olen joskus pitänyt tätä työtä epäkiinnostavana.. :D Mutta hyvä pointti mietittäväksi. Sitä olen vähän pohtinutkin, että varmaan siinä jonkin aikaa menee ennenkuin kaikki alkaa tuntua hienolta ja sujuvalta kohdemaassa.
      Haluan jotenkin uskoa, että Saksassa nämä virastot yms. julkiset palvelut toimisivat edes lähellä Suomen tasoa. Ainakin korkeakouluun voi lomakkeet lähettää sähköisen asiointipalvelun kautta, joten lupaa hyvää..

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s