Valoa vaihto-opiskelusuunnitelmissa

Olen vihdoin ja viimein saanut vastauksen Hampurista. Tuossa pari viikkoa sitten pohdiskelin epätoivon pohjamudissa, että tuleekohan koko vaihdosta yhtään mitään. Olin lähetellyt noin kymmenelle eri ihmiselle sähköpostia, tuloksetta. Sama juttu oman yliopistoni vaihtokoordinaattorilla; ei vastausta. Tai no yksi proffa oli hänelle vastannut, mutta tämä tyyppi ei ollutkaan minun opiskelualani ihmisiä…

Sain siis sähköpostin, jossa varsin ystävällisesti ja jopa melko selkeästi kerrottiin, mitä minun tulee tehdä. Vaatimukset vaihto-opiskelijaksi pääsystä ovat ilmeisesti samat kuin varsinaiseksi opiskelijaksi pääsystä. Tämä minulle Hampurista vastannut ihminen suositteli jopa hakemaan varsinaiseksi opiskelijaksi kaksivuotiseen maisteriohjelmaan. Ajatus on muuten ihan jees, ja hakuprosessi oikeastaan ihan sama kuin vaihtoonkin, mutta matkassa on muutamia mutkia:

a) en saisi harjoitteluapurahaa enkä opintotukea Suomesta, koska vain Suomessa tutkintoon johtavaan koulutukseen voi saada opintotukea, ja jos olisin Saksassa varsinaisena opiskelijana niin tutkinnostani tulisi saksalainen maisteritutkinto.

b) kaksivuotinen maisteriohjelma Hampurissa koostuu siten, että eka vuosi menee teoriaopinnoissa (jotka ovat minulle varsin osuvia) mutta toinen vuosi olisi puolen vuoden johtamisharjoittelu (Saksassa ja saksaksi, ööh) ja toinen puoli vuotta gradun tekoa. En oikein tiedä, onko minulla kompetenssia, resursseja tai halua alkaa tuohon toisen vuoden rumbaan, vaikka muuten voisinkin olla Saksassa parikin vuotta.

c) jos haluaisin Saksasta tultuani saada myös suomalaisen maisteritutkinnon, niin opiskeluaikana venyisi aika lailla. Jos olisin osallistunut tutkintoon johtavaan koulutukseen Saksassa niin ymmärrykseni mukaan en voisi enää hyväksilukea noita samoja opintoja Suomen tutkintoon (eli en siis voi yksillä opinnoilla saada sekä saksalaista että suomalaista maisteritutkintoa).

Tämä Saksasta minulle vastannut ihminen tuskin kuitenkaan tietää suomalaisesta opintojen rahoituksesta yhtään mitään, joten siksikin tuota suoraan sisään hakemista minulle varmaan suositeltiin. Jos sen sijaan alkuperäisen suunnitelmani mukaan menen vaihto-opiskelijaksi, niin ilmeisesti tämä edellyttäisi, että Hampurista tulisi myös opiskelija Suomeen, eli vaihtaisimme ns. päikseen opiskelupaikkoja. Minulla ei ole aavistustakaan, kuinka helppo tai todennäköinen vaihtoehto tämä on, ja onko tuo saksalaisopiskelijan tänne tulo jotenkin ehdoton edellytys minun paikan saamiselleni.

Lohduttavaa mutta samalla ahdistavaa on lisäksi se, että vaihtoon haun ollessa kaksivaiheinen, on Saksan hakuaika vasta kesä-heinäkuussa. Luultavasti siis vaihtoon pääsyni varmistuisi vasta joskus kesän lopulla. Tämä on ihan hanurista sikäli, että pomoni on kysellyt kovasti, että voiko hän suunnitella työnkuvaani syksyllä minun varaani. Vastasin aiemmin hänelle, että tiedän maaliskuun lopussa lähdenkö vai en, mutta nyt tähän deadlineen olisi tulossa noin puoli vuotta lisää… Aargh. Hyvä puoli on se, että minulla on hyvin aikaa tehdä kielitestit. Minun tulee siis todentaa sekä saksan että englannin taitoni, ja EHKÄ saan käytettyä ylioppilaskoetta hyväkseni englannin osalta, tämä on vielä selvityksen alla. Englanti ei onneksi ole ongelma suoriutumisen kannalta, mutta koska kansainväliset standardit täyttävät testit ovat maksullisia niin saatan joutua maksamaan kaksi kielikoetta, saksan ja englannin siis. Englannista minulla onneksi on hyvä yo-todistuksen arvosana ja vaikkei se kävisikään, niin uskon saavani kokeessa edelleen ihan hyvän tuloksen. Saksasta sen sijaan ei vaadita kuin vähintään tasoa B1, joka on onneksi minulle täysin realistinen (kielitasojen kuvaus esim. täällä).

Mitäpä nyt sitten? No, teen nyt tulevalla viikolla loppuun haun Tampereen yliopiston hakukandidaatiksi. Sitten alan selvittää noita kansainvälisiä kielitestejä, että paljonko ne maksavat ja missä niitä järjestetään. Ideaalia olisi, jos ehtisin käydä testissä vaikka maaliskuussa. Sitten yritän kauniisti kertoa työnantajalleni, että on ihan onnenkauppaa, olenko syksyllä töissä vai en. Tämä on ehkä se kurjin osuus. Mieheni ei myöskään pysty hakemaan töitä oikeastaan yhtään ennemmin kuin minun paikkani varmistuu, tai no hakemaan joo, mutta mitään ei voi lyödä lukkoon. HUOH.

Stressaaminen jatkuu, mutta onneksi nyt edes tiedän vähän, mistä asioista pitää stressata :)

-Marianna

Mainokset

3 kommenttia artikkeliin ”Valoa vaihto-opiskelusuunnitelmissa

  1. Täytyy sen verran korjata tuota opintotuki-kohtaa, että suomalaista Kelan myöntämää opintotukea saa kokonaisen kandin- ja/tai maisterintutkinnon suorittamiseen ulkomailla, jos kyseinen eurooppalainen maa on allekirjoittanut ns. Bolognan julistuksen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Bolognan_prosessi). Tämä aikanaan tehty sopimus muutti siis eurooppalaisia yliopistotutkintoja niin, että ne kelpuutetaan/ovat vastaavuudeltaan samat kaikissa sopimusmaissa (eli esim. norjalainen maisterintutkinto on myös suomalainen maisterintutkinto). Pari poikkeusta toki löytyy, sillä esim. lääkärin pätevyys on hyvin maakohtainen.

    Ulkomailla tutkintoa tekevä saa jopa korotettua opintotukea, joka omana aikanani oli muistaakseni huikeat 50 euroa suurempi. Opintolainaa sai sentään nostaa moninkertaisesti… :)

    Tykkää

    • Oih, jopas oli tieto! Kiitos hei paljon tästä vinkkauksesta! Enpä ole tuollaisesta sopimuksesta koskaan kuullutkaan.. Eli siis, tavasin tuota Wiki-sivua mutta tämä vielä jäi hämäräksi: jos tekisin koko maisterin Saksassa, niin voisinko saada myös Tampereen yliopistosta maisterin tutkintotodistuksen? Tai lieneekö sillä sitten väliä, jos tutkinto olisi kuitenkin ”kelpo”. Etkös sä tehnyt jotain tämäntapaista, maisterin Suomeen ja Britteihin?
      Sulta tuntuu saavan paljon paremmin ja osuvampaa tietoa kuin meidän yliopistosta..:D

      Tämä oli itse asiassa niin merkittävä tieto, että täytyypä vakavasti harkita sitä varsinaiseksi opiskelijaksi hakemista. Tosin sitten pitäisi se harjoittelu tehdä auf Deutsch.. ;)

      Tykkää

  2. Jos teet koko tutkinnon Saksassa, valmistut kyseisestä yliopistosta maisteriksi, jos taas teet tutkinnon Tampereella, valmistut sieltä maisteriksi. Samoja opintosuorituksia ei siis voi kirjata kahteen eri paikkaan (jos voisi, niin sittenhän jokainen tutkinnon suorittanut voisi hakea jokaisesta eurooppalaisesta yliopistosta tutkintonimikettä). Ero vaihto-opiskeluun on se, että vaihdossa suoritetut pisteet kirjautuvat oman kotiyliopistosi suorituksiksi, vaikka ne on tehty ulkomailla (eli mahd. vaihto-opintosuorituksesi eivät kirjaudu Saksaan vaan Tampereen yliopistoon).

    Mutta juju on tosiaan tuo tutkintojen vastaavuus, eli Bolognan julistuksen myötä sopimusmaissa tutkinnon tehdeiden tutkinnot ovat ”kelpoja” myös muissa sopimusmaissa.

    Itsellänihän kyseinen homma menee niin, että HuK-tutkinto (eli alempi korkeakoulututkinto) on tehty Helsingin yliopistossa, FM-tutkinto (eli ylempi korkeakoulututkinto) University College Londonissa. Koska Britannia ja Suomi ovat kirjoittaneet Bolognan sopimuksen, niin Britanniassa tekemäni tutkinto on hyväksyttävä suoritus myös Suomessa. Eli olen Suomessakin maisteri, mutta paperit on siis merkitty saaduksi UCL:stä, ei Helsingin yliopistosta. Yksiä opintoja ei voi siis lukea kahteen kertaan hyväksytyksi.

    Saatuani Lontoon-maisterinpaperit kouraani lähetin tutkintotodistukseni esim. Kelaan, josta tuli sitten ilmoitus, että ylempi korkeakoulusuoritukseni on katsottu hyväksytyksi. Jos sen sijaan olisin esim. Nepaliin maisterinopintoihin, olisin valmistunut vain kyseisessä maassa maisteriksi. Koska Nepal ei kuulu Bolognan sopimuksen maihin, ei tutkinnolla olisi ollut suomalaista vastaavuutta, eli olisin edelleen Suomessa (ja Euroopassa yleensäkin) kandi. Näin ollen en voisi tulla Suomessa valituksi töihin, joihin vaaditaan maisterintutkintoa.

    Tuossa kelpoisuudessa on tosiaan Euroopassakin pari poikkeusta käytännön syistä. Esim. lääkäreiden koulutuksessa tietyssä maassa tehdyillä työharjoitteluilla on niin suuri osuus koko tutkinnossa. Toisaalta esim. lakimiehen pätevyysvaatimukset vaihtelevat täysin maittain. Eli jos haluaa Suomessa toimia lakimiehenä, kannattaa tutkinto tehdä kotimaisessa yliopistossa.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s