Jännän äärellä

Eilen aukesi Tampereen yliopiston vaihtohaku tulevan vuoden vaihtojaksoille. Olin kytännyt jo muutaman päivän, että koska pääsisin naputtelemaan tietojani. Nettisivu aukesi säntillisesti kuitenkin vasta eilen. Olen tässä viimeisen vuoden aikana tutkaillut pitkään ja hartaasti kaikkea sitä, mitä paperityötä vaihto vaatiikaan. Siitä huolimatta eilen tuli vielä eteen monta monta nettisivua, joita en ollut ennen nähnytkään. Ja sivumennen sanoen, ei ole uta.fi– vaihtosivusto ihan kaikkein selkeimmästä päästä… Sain jo raivarin siitäkin, kun en ensin löytänyt tietoa siitä, miten kielitaito todennetaan. Saksaan lähtiessäni minun pitää osoittaa sekä saksan että englannin taitoni. Ei siinä mitään, se onnistuu kyllä. Olen vain nyt vieläkin vähän sekaisin, että pitääkö minun nyt itse alkaa järjestelemään jotain kielitestiä, vai onko se yliopiston tehtävä. Mikään kurssitentti ei siis riitä vaan pitää olla jokin kansainvälisesti hyväksyttävä kielitodistus kuten Europass tai TestDaF. Huoh. Sain tästä asiasta jo pienen raivarin ja tiuskin miehelleni puolet illasta. Hänen syytäänhän tämä onkin…

Nyt kuitenkin seuraava steppi olisi täyttää hakukaavake, ja siihen tärkein osa on motivaatiokirje. Kirje on noin 1-2 sivua pitkä, ja nimensä mukaisesti osoittaa minun motivaatiotani vaihtoon lähtemiseen. Miksi haluan lähteä, mitä hyötyä vaihdosta olisi opinnoilleni ja työuralleni, miksi lähden juuri nyt jne. Kirje tulee kirjoittaa kohdemaan opiskelukielellä, joten (uskoakseni) saan kirjoittaa sen englanniksi. Ohjelma, johon olen hakemassa, on degree programme in health sciences. Linkistä löytyy lisätietoa, mikäli joku haluaa asiaa tutkailla enemmän. Nythän minun opiskeluni ovat siinä vaiheessa, että olen viittä vaille terveystieteen kandidaatti. Tämä vaihtoon lähtö on nyt hyvin tarkkaan opintojeni kanssa ajoitettu niin, että mahdolliseen reissuun lähden sitten valmiina kandina, mutta ilman yhtään maisteriopintoja. Menisin siis Saksaan aloittamaan maisteriopiskelut. Pieni, ääneen yliopistolla lausumaton toiveeni olisi, että tekisin koko maisterin Saksassa. Tämä vaatisi kuitenkin kahden vuoden oleskelua Hampurissa, mikä ainakaan nyt ei tuntuisi ajatuksena mitenkään mahdottomalta. En vain ole kauhesti viitsinyt tuolla yliopistolla tätä haavettani mainostaa, koska pelkään että he sanoisivat että tämä vaihto on nyt vaihto, ja se on tietyn mittainen, että herkeäpäs haaveilemasta! :D En tiedä yhtään, mutta kuvittelen, että jos pääsen vuodeksi vaihtoon niin en saisi jatkaa toista vuotta vaihto-opiskelijana. Lienee kuitenkin mahdollista tietenkin hakea jatkoa varsinaisena opiskelijana, mutta sitten minua periaatteessa koskisivat myös lukukausimaksut (jos Hampurissa sellaisia on?). Vaihto-ohjelman (minun vaihtoni menisi Erasmuksen kautta) kautta lähtiessä opiskelija on vapautettu lukukausimaksuista. Oppilaitos, johon olen hakemassa, on Hochschule für Angewandte Wissenschaften Hamburg eli suurinpiirtein suomeksi soveltavien tieteiden korkeakoulu. Koulun lyhenne on HAW Hamburg ja kotisivut löytyvät in english täältä.

Kuvassa (ilmeisesti?) HAW Hamburgin kampusta.

 

Kun pohdin tässä näitä epäselvyyksiä, niin yritän sanoa itselleni, että kaikki asiat nyt varmaankaan eivät voi olla niin vaikeita miltä ne ensin näyttävät ja vaikuttavat. Vaihto-ohjelmathan ovat juuri sitä varten luotuja, että kaikkea ei tarvitsisi yksin tyhjästä nyhjätä vaan systeemi olisi valmiina auttamaan lähtijöitä. Lisäksi, kun pelkään että en täytä vaihdon vaatimuksia, niin koetan ajatella että no perhana, miksi tämä ohjelma on olemassa, jos motivoitunut ja kielitaitoinen opiskelija ei kelpaisi? :D Saan välillä tällaisia alemmuudentunto-puuskia, että ei tästä varmaan mitään tule. Kunhan saan lisää konkreettista infoa, niin tuska aina helpottaa. Nytkin yritän vain luottaa systeemiin ja tehdä step by step sen, mitä ohjeissa sanotaan.

Olen tässä vielä pohdiskellut sitäkin, että kuinka herranjestas hyvin meillä asiat Suomessa on. Puhumattamaan nyt kaikista perusoikeuksista kuten sananvapaudesta, mielipiteenvapaudesta ja nyt tästä, että minä naimattomana naisena saan ihan itse päättää mitä elämälläni teen, niin tämä vaihto-ohjelma ja yliopisto-opiskelu ovat kyllä varsinaisia hyvinvointiyhteiskunnan helmiä. Ajatelkaapa vaikka jotain köyhää nuorta naista Intiassa, joka haluaisi opiskella, jotta saisi elämäänsä paremmat eväät. Miettikääpä, kuinka hankala tie tuon kaltaisista lähtökohdista tulevalla on edessään, jos aikoo edes realistisesti unelmoida opiskelusta. Minä taas täällä Suomessa olen saanut tähänastisessa elämässäni jo opiskella yhteiskunnan kustantamana 15 vuotta, eikä vieläkään riitä. Olen jälleen uudessa oppilaitoksessa, edelleen opiskelen täysin ilmaiseksi, syön (lähes) ilmaista, hyvää ruokaa koulussa joka päivä ja nyt vielä olen pääsemässä ulkomaille opiskelemaan haluaamani paikkaan, enkä vieläkään joudu maksamaan esim. lukukausimaksuja. Lisäksi oppilaitokseni silottaa tien edestäni, hoitaa asioitani puolestani ja tämän kaiken päälle Suomen valtio maksaa minulle rahaa, jotta pärjään. Opintotuki olisi vieläpä korotettua, koska kulut ovat isommat ulkomaille lähtiessä.

Ja sitten me vielä valitamme, jos lukiossa pitää kustantaa omat oppikirjat… Hohhoijaa.

nimetön

Hampuri :)

Ja nyt, jotta tämä ailahteleva vaihto-ahdistukseni helpottaisi, niin toivon ja pyydän vinkkejä jo vaihdossa olleilta tai muilta lähtijöitä siitä, kuinka nämä asiat oikein menevät. Kaikki vinkit ovat tervetulleita!

-Marianna

Mainokset

10 kommenttia artikkeliin ”Jännän äärellä

  1. Meillä ainakin koulu järjesti englannin testin ennen ku lähdettiin Namibiaan. Yhtään en kyllä ite muista miten hankalaa se vaihtoon lähtö olis ollut :D Uskoisin, että jos haluat olla 2 vuotta vaihdossa niin se onnistuu, kunhan vaan lähet toiselle vuodelle jonkun muun ku erasmuksen kautta. Noita rahottajiahan on vaikka kuinka kunhan vaan jaksaa etsiä ja kysellä. Äläkä sielä vähättele itsees vaihtoon lähtijänä, tottakai sä pääset sinne!!

    Tykkää

    • Kiitos tsempistä! Mulla on vielä monia monia asioita selvittämättä, ehkä tämä tästä pikkuhiljaa. En ainakaan yhtään liian aikaisin oo liikkellä, ja onneks oon jo taustatyötä tehny aikasemminkin kun tän haun alettua! Ja toivotaan todella, että pääsen sisään :)

      Tykkää

  2. Moi!

    Ensinnä tuosta kielitaidon todentamisesta: kannattaa ottaa ensinnä yhteyttä oman yliopiston vaihtovastaaviin/toimistoon. Joskus yliopisto voi järjestää joitain kielitestejä, mutta niissäkin on aina eroja. Esim. englanninkielisiin maihin lähdettäessä pitää osallistua joihinkin tiettyihin testeihin, jotka ovat ns. kansainvälisesti tunnettuja (eli samaa koetta tehdään kaikissa ympäri maapalloa, jolloin tulokset ovat vertailtavissa keskenään), ja joita ei voi yliopistossa suorittaa. Eli itse olen joutunut käymään kahteen kertaa englantiani testaamassa, ensin vaihtoon lähdettyäni ja sitten maisterin opintojani suorittamaan

    ”Oikeita” englannin kielen testejä ovat esim. IELTS (tämän olen itse tehnyt kahteen kertaan, ja usein juuri tätä suositellaan JA ainakin englanninkieleisissä maissa usein vain tämän tulokset ovat hyväksyttyjä), TOEFL ja Cambridge ESOL.

    Kannattaa näiden kielitestien kanssa olla aikaisessa liikkeellä, koska niihin on aina paljon tulijoita ja testiin voi osallistua aina vain tietty määrä ihmisiä. Esim. tuon IELTSin koetilaisuudet ovat ihan tukossa loppukeväästä, kesällä ja alkusyksystä, kun monet opiskelijat heräävät siihen, että tuollainen virallinen kielitodistus pitää olla, ja oman opiskelupaikan vastaanottaminen riippuu siitä. Plus että virallisen tutkintotodistuksen saaminen vie aina vähintään pari viikkoa.

    Muutenkin kannattaa tutustua kokeisiin hyvissä ajoin, koska ne ovat vähän tyyliin yo-kirjoitukset, eli niissä on omat sääntönsä (esim. tuossa IELTSin kirjallisessa osuudessa yhdessä esseessä ei saanut käyttää samaa sanaa enemmän kuin kaksi kertaa, muuten pisteet laskivat).

    Sitten tuo koko maisterin tutkinnon tekeminen ulkomailla: tässä kannattaa olla erityisen tarkkana, koska vaihto-opiskelija ja tutkinto-opiskelija ovat hyvin eri asia (jo tosiaan sen lukukausimaksunkin tähden), eli tutkinto-opiskelijan hakujutut ovat sitten aivan eri asia. Käsittääkseni vaihto-opiskelija ei voi suorittaa koko tutkintoa vaihtopaikassaan, koska sillä statuksella ei ole lupaa tehdä kaikkia opintoja (ja tietyiltä osin tutkinnon sisältö on erilainen: esim. Lontoossa maisteriin kuului sellaisia pakollisia opintoja, joita ei Suomessa ollut, mutta taas joiltain osin minun ei tarvinnut tehdä tiettyjä opintoja, jotka taas Suomen maisterissa olisivat olleet pakollisia). Ja ainakin Helsingissä oli sellainen sääntö, että tiettyssä maassa/hakuohjelmassa sai viettää vain yhden vuoden, koska vaihtopaikat ovat yliopistojen sopimuksilla rajattuja, ja mahdollsimman monelle halutaan antaa mahdollisuus lähteä haluamaansa maahan (Helsingissä esim. Aasian-vaihtokohteista on hirveä kilpailu).

    Eri asia tietenkin on, jos ensimmäisen vuoden viettää vaihdossa ja sitten hakee maisteriohjelmaan, mutta käsittääkseni vaihtoajan opinnot kirjautuvat omaan kotiyliopistoon.

    Eli jos haluat tehdä koko maisterin Saksassa, niin kannattaa hakea suoraan tutkinto-ohjelmaan eikä vaihto-ohjelmaan.

    Suosittelisin varaamaan ihan face-to-face -ajan Tampereen yliopiston vaihtovastaavan kanssa. Silloin saa paljon paremman kuvan asioista ja tajuaa kysyä enemmän tärkeistä asioista kuin sähköpostiviestien välityksellä.

    Tykkää

    • Moi, ja tuhannet kiitokset superperusteellisesta vastauksesta/kommentista! :) Paljon oli onneksi sellaista asiaa, jonka jo tiesin, mutta uusiakin juttuja. Nyt kun olen tässä hiuksiani repinyt viime päivät ja kahlannut Treen yliopiston sivuja läpi, niin olen saanut sen kuvan, että kielitestit järjestetään yliopiston kautta. ”Kevätlukukaudesta 2015 alkaen Erasmus+ -ohjelmaan sisältyy verkkopohjainen kielitaidon testaus ja kielivalmennus. Tämä koskee englannin, espanjan, italian, ranskan, saksan ja hollannin kieliä. Kielitestauksen tarkoituksena on arvioida tarvetta kielivalmennukseen sekä mitata kielitaidon kehittymistä ulkomaanjakson aikana. Opiskelijat tekevät kielitestin ennen vaihtojaksoaan ja palattuaan vaihdosta” Tämähän tietenkin olisi näin opiskelijan kannalta todella hyvä juttu, että ei tarvitsisi lähteä ulkopuolelle testaukseen (ja kenties nuo yo:n testit saisi ilmaiseksi??). Yritän nyt saada meidän yksikön vaihtoihmisen kiinni ensi viikolla. Olemme tavanneetkin jo kolme kertaa ihan kasvokkain, mutta tuolloin ei vielä ollut mitään konkreettista tehtävää, kun hakuaika ei ollut voimassa. Nyt olisi sitten tuhat ja yksi kysymystä, joihin kaipaisin vastausta.. Joten taidan tosiaan sopia tämän tädin kanssa treffit.

      Tuo maisterintutkinnon kokonaan suorittamiseen liittyvä vinkkisi oli kyllä tosi hyvä. Enpä ole asiaa tuolta kantilta ajatellutkaan. Mutta tämä koko tutkinnon tekeminen on tosiaan vielä ihan häilyvä haave, ja voikin olla että tyydyn ”vain” yhteen vuoteen Hampurissa :) Ja veikkaanpa, että en lähde yrittämään tuota suoraan tutkinto-opiskelijaksi hakemista vaan jatkan vaihtosuunnitelmalla. Katsotaan sitten, miten matkan varrella selviää, voisiko opintoja jotenkin jatkaa jos siihen päätyisin.

      Lisäksi vielä tuohon stressin nousemiseen: olen jo tässä kaksi päivää haun alkamisen jälkeen ollut stressissä tästä asiasta, ja ei tämä varmasti ainakaan helpota. Hiuksia saan siis jatkossakin repiä. Onneksi (vielä) on aikaa, ja vain pikkujutut kuten lähes kokopäivätyö, häät ja häämatka ennen kuin mihinkään vaihtoon pääsee lähtemään.. Huoh.

      Tykkää

    • Ja vielä tuli muuten mieleen, että oliko se sun vaihto myös tuota Erasmusta? Tässä muuten eilen asiaa selvittelin taas lisää illalla, ja luulen että joudun kuitenkin menemään sinne kielitesteihin muualle tuon UTA:n testauksen lisäksi. Mutta ei siinä sinänsä mitään, hyvä vain tietää että kannattaa olla ajoissa liikkeellä :)

      Tykkää

      • Mulla oli mun itse hankkima vaihtopaikka, kun humanistinen tdk ei ainakaan silloin tarjonnut vaihtopaikkaa Britanniasta, jonne halusin ehdottomasti lähteä… Mutta tuo englannin kielikoe olisi vaadittu joka tapauksessa, oli kyseessä sitten kahdenvälinen tai Erasmus-sopimus.

        Jos joudut menemään englantia suorittaman, niin suosittelen kyllä jälleen tuota IELTS-koetta, ja sen suorittamista viimeistään huhtikuussa.

        Tykkää

      • Okei. Siksi kysyin, koska toivon että tuota kielikoetta lukuunottamatta mulla olisi hieman ruusuisempi hakuprosessi kuin sulla (I wish :D) koska systeemin pitäisi edes vähän tuupata eteenpäin.. Siitä huolimatta olen varautunut itse raivaamaan tieni perille ;) Laitoin nyt suoraan sinne Hampuriin viestiä, että kerrotteko pliis rautalangasta väännettynä, että mitä dokumentteja hakijalta haluatte. Ja yritän saada meidän oman vaihtovastaavan kiinni. Ja pidän mielessä tämän kielikoe-aikataulu- asian, kaipa sinne joutuu sitten menemään…

        Tykkää

  3. Ja sen verran pitää vielä lisätä, että jos sinun täytyy mennä erillisiin kielikokeisiin, niin varmista, että menet yliopisto-opiskelijoille suunnattuihin testeihin. Eli esim. tuo IELTS jakautuu Academic- ja General-testeihin. Academic on se opiskelijoiden hieman haastavampi testi, mutta General-testin tuloksia ei hyväksytä opiskelemaan lähdettäessä.

    Toisella testikerrallani kokeissa olikin opiskelija, joka oli erehtynyt menemään General-testiin, ja joutui sitten suorittamaan Academicin (eli maksamaan kahteen kertaan tuon n. 200 euroa maksavan koehinnan).

    Tykkää

  4. Ja vielä muistui tämä mieleen: jos joku virallinen kielikoe pitää läpäistä, kannattaa heti alussa muistaa pyytää kokeen järjestävältä osapuolelta tuloksista viralliset kopiot itselle jäävän todistuksen lisäksi. Esim. Lontooseen kelpasi vain ”virallinen tutkintotodistuksen kopio” (eli tulospaperi järjestäjän leimalla, allekirjoituksella ja lisämaksulla varustettuna). Valokopio omasta todistuksesta ei ollut hyväksyttävä.

    Muutenkin kannattaa noista todistuksista (esim. opintosuoritusotteesta) tarkistaa, riittääkö oma kopio tai tuloste omista tiedoista, vai pitääkö paperin olla ”virallinen kopio”, eli jostain toimielimestä saatu, JA riittääkö todistuksen oma käännös halutulle kielelle vai pitääkö sekin olla virallisen kääntäjän tekemä (nimim. oli ihanaa maisterin tutkintoon hakiessa pyytää YTL:ltä virallista englanninkieleistä kopiota omasta yo-todistuksesta). Yleensä ainakin yliopiston paperit saa kyllä helposti englanninkielisessä muodossa omasta kotiyliopistosta.

    MUTTA nämä neuvot siis vain, jos kielitodistuksia pitää lähetellä. Monien opiskelukavereideni ei ole pitänyt kielitaitoaan todistaa millään erityisillä papereilla vaihtoon hakiessaan/lähtiessään. Sitten on se joukko, johon itse olen kuulunut, jonka on pitänyt lähettää virallinen paperi joka ikisestä asiasta (esim. suositteiljoiden kirjeet sinetöidyissä (kyllä) kirjekuorissa). Kaikki riippuu aivan täysin omasta hakukohteesta ja -ohjelmasta.

    Kannattaa henkisesti varautua paperikaaokseen. Voihan käydä niinkin, että siltä välttyy miltei kokonaan. Mutta jos ei, varautumisen myötä stressitaso ei nouse yli omien aivojen.

    Muutenkin Pohjoismaiden ulkopuolelle lähdettäessä kannattaa asennoitua niin, että byrokratian määrä tulee olemaan potenssiin viisi. Esim. Britanniassa ei pysty hoitamaan puoliakaan niistä asioista sähköisesti joita Suomessa pystyy.

    Tykkää

  5. Paluuviite: Valoa vaihto-opiskelusuunnitelmissa |

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s