Häähuumaa?

Olemme olleet mieheni kanssa kihloissa pian kaksi vuotta. Kihloihin mennessämme emme heti päättäneet hääpäivää, emmekä oikeastaan edes miettineet asiaa. Minun maailmassani kihloihin meno on kyllä yleensä tarkoittanut myös naimisiin menoa, omalla kohdallani olen ollut kyllä aina sitä mieltä että naimisiin mennään jos kihlat on vaihdettu. Kuitenkin tuttavapiirissäni on muutamia pariskuntia, jotka ovat kihloissa, mutta eivät aio koskaan mennä naimisiin. Tämä on minulle ihan fine enkä oikeastaan pidä sitä mitenkään ihmeellisenä. Kihlaus on kyllä sitoumus jo sinällään ja ei se mielestäni edellytä naimisiin menoa. Kaikkihan eivät halua laillista sitoumusta, vaan joillekin riittää se sitoumuksen osoitus kihlautumalla. Tämä on ihan kaunis ajatus ja toisaalta, näkyy sitten ulospäinkin että parisuhteessa ollaan. Tämä voi olla hyödyllistä esim. baaritiskillä :D

Häiden kanssa minulla oli aikamoista kriiseilyä tuossa joskus vuosi takaperin, kun aloimme mieheni kanssa pohtia, minkälaiset häät haluamme. Eniten mennään minun ajatusmaailmani mukaan mutta toki olemme kyllä aika pitkälle samoilla linjoilla. Kaiken kaikkiaan miehelleni naimisiin meno ei ole silti niin tärkeä juttu kuin minulle, tai ainakaan häät eivät ole hänelle niin tärkeät. Minäkin kauan pohdin, että haluanko lainkaan häitä tai ainakaan isoja juhlia. En ole vieläkään tästä asiasta mitenkään pomminvarma, mutta kiva juttu kun hääjuhla kuitenkin on tulossa :) Ihaninta on oikeastaan saada kaikki ystävät ja kaverit ja lähimmät perheenjäsenet paikalle samaan aikaan. Päivään tulee tietenkin juhlavuutta ja pääsemme luomaan unohtumattomia muistoja. En vain ole koskaan ollut häiden suhteen kovin idealistinen siten, että haluaisin ehdottomasti jonkun tietyn kaavan päivääni tai että välttämättä haluaisin edes koko häähumua. Aloin kyseenalaistamaan tätä ajatusta, joka minulla ennen oli ollut, kun olin kolmen ystäväni häissä viime vuonna. Mietin, että olenko vain ihastunut mielikuvaan, joka minulla päässäni on häistä? En esimerkisi vieläkään oikeastaan olisi halunnut kirkkovihkimistä. Silti olen nyt varannut kirkon ja eiköhän meidät siellä vihitä, mutta jokin toinen järjestely olisi ollut minulle ja miehelleni sopivampi. Paikkakunta ja vuodenaika vain hiukan rajoittavat näitä muita vaihtoehtoja. En myöskään haluaisi häämarssia soitettavan uruilla. Katsotaan, minkälainen vihkimisseremoniasta lopulta tulee…

Häihin on aikaa nyt vielä reilu puoli vuotta. Olen lyönyt lukkoon kaikki tärkeimmät asiat, eikä minulla lopuista ole (vielä) pienintäkään stressiä. Luotan omiin organisointikykyihini ja tukijoukkoihini, ja uskon että homma luistaa ihan hienosti maaliin kunhan päästään vuoden kevätpuolelle. Hääpuku on nyt isoin asia, joka on vielä hankkimatta. Ehkä joululomalla voisin edistää sitä asiaa… Minulla ei ole lukkoon lyötyjä must have-juttuja päässäni monistakaan häihin liittyvistä asioista, ja se tuokin tietynlaista rentoutta ainakin vielä tähän vaiheeseen ennen häitä. En ole koskaan arvatenkaan omia häitäni järjestänyt, mutta sen sijaan olen järjestänyt mm. 130 ihmisen juhlat (partiolippukuntamme 30-v juhlat) ohjelmineen ja ruokailuineen, lisäksi olen organisoinut kymmeniä eri kokoisia partiotapahtumia, olen ollut töissä ravintolassa ja saanut sitä kautta kokemusta juhlien kulusta. Viime kesänä olin kaksissa häissä kaasona. En siis epäile omia kykyjäni luoda omista häistänikin ihana ja toimiva päivä. Organisoinnissa on mielestäni kyse siitä, että ajattelee asiat etukäteen ja toimii tilanteen vaatimalla tavalla. Siispä en ota vielä stressiä koristeluista, juomista tai hääautosta. Kaikki järjestyy kyllä. Saan innon päälle kyllä keväällä, kun ajankohta alkaa lähestyä.

Tiedän, että moni minua paljon myöhemmin naimisiin menevä etenee suunnitelmissaan jo minua pidemmällä. Eräs tutun tuttuni on menossa sovittamaan hääpukuja jo toista kertaa. Minä olen ehkä alle kymmenen kertaa selaillut hääpukusivuja. Minulle kelpaa kaunis puku, joka on haluamani pituinen ja istuu nätisti. Siispä paniikkia ei ole, jos THE pukua ei vastaan kävelekään. Minusta ei toivottavasti tule koskaan bridezillaa, ja sen jo tiedän että ei kyllä miehestänikään :D Olen kyllä ihan innoissani häistämme, mutta en jaksa ottaa stressiä varsinkaan tässä vaiheessa. Siksi älkääpä ihmetelkö, jos en jo pursua kreppipapereita, photobootheja ja kakun täyte- pohdintoja. Jos olet tulossa häihimme, niin lupaan että ne ovat hauskat ja ikimuistoiset juhlat. Minusta vain tämä lupaus ei vaadi megastressaamista :)

Siispä, palaan hääasioihin, kun on jotain kerrottavaa! ♥

-Marianna

Mainokset

3 kommenttia artikkeliin ”Häähuumaa?

  1. Voi kauhee sit joskus jos joutuu suunnitteleen häitänsä. Tällä hetkellä mulla on tarkka visio siitä et haluun olla josain niityllä/mettäs paljain jaloin tms mutta eipä taida suomen sääolosuhteis onnistua :D

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s